Mies on niin onneton kasvattaja!
Tuli taas kerran ulkoa lapsen kanssa että "taas se karkasi multa kaverin kanssa, ei e tottele yhtään". Äitille itkemään vieläpä lapsen kuullen, kun ei lsaa pitää rajoja 5-vuotiaalle..
Ekaluokkalaista yritti saada trkemään lukuläksyä, lapsi pelleili isänsä vierellä. Mies maanitteli "saat palkkion jos nyt luen sen mulle", johon lapsi "no sillä ehdolla et annat sit kolme keksiä".
Jatkuvasti kaikessa tällaista, ei osaa asettaa ja pitää rajoja, puhuu 70 -lukulaisia kasvatusoppeja "mörkö tulee yöllä jos nyt riehut..". Ja nauttii hölmöilystä ja höpönlöpöåuheista lasten kanssa. Kun sanon näistä asioista, rajoista ja jämäkkyydestä (lapset riehuu isän kanssa ruokapydässä, määräälailee, hölmöilee..) mies sanooe ttä ei se ole niin vakavaa ja minä tiukkapipo. Vaan kun mukavaa voi olla vähän toisellakin tyylillä, silti lapset saada rajat ja fiksun kasvatuksen :/
nyt meidän omat koulutuserot näkyvät. Minä olen opiskellut pitkälle, mies ei ole koulussa pärjännyt. Halon hiuksia arjessa hänen kanssaan jatkuvast. Tekee mieli aina sanoa, että mene sinä siitä muualle ja pyydetään isä paikalle hoitamaan homma kunnolla (kun mies ei taas saa jotain juttua lasten kanssa tehtyä). Ahdistaa näin. Nautin olosta keskenään lasten kanssa. Asiat hoituvat ja on mukava tunnelma ilman hölmöyksiä.
Kommentit (6)
Varmaan onkin sitä mieltä. Tuo sama tyyli sillä jatkuu. Ja entistä enemmän jättää tekemättä "ei onnistu, ihan sama" lasten asioissa jos olen poissa. Ap
Koulutuserot näkyy, mutta kirjoittaa et osaa. Sekavaa tekstiä ja kirjoitusvirheitä pilvin pimein.
Oli kyllä sekavaa luettavaa. Anna miehesi olla oma itsensä. Jos et häntä rakasta, vaihda toiseen.
Kuitenkin sun miehesi yrittää? On läsnä lapsille, yrittää auttaa läksyissä, siinä on jo paljon.. Moni isä ei ehdi tai viitsi kun oma työ tai menot vievät.
Entä jos. Äiti käyttäytyisi noin, mitä siihen sanoisitte?
Sun miehes on varmaan samaa mieltä, että kun olet poissa, hommat hoituu.
Ja näinhän siinä varmaan käykin, lopulta :)