maaseudulla onnellisempaa?

Minä ainakin olen ollut onnellisempi maalla. <3

Rahat ainakin säästyy ja ei mene joka euro baareihin, joissa ei ole mitään järkevää syytä käydä

Maalaisten onnellisuusväitteet perustuvat siihen että maalle valikoituu sellaista porukkaa joka on vähempään tyytyväisiä. Ei ole huveja samassa määrin kuin kaupungissa ja työnteko on raskaampaa ja yksitoikkoisempaa ja pvaatii pidempää pinnaa. Toisaalta jos jaksaa sietää yksitoikkoisuutta niin voi olla hyvinkin onnellinen. Maalta muuttavat jo nuorina pois ne jotka eivät siedä. Kaupungeista muuttaa tosin maalle ihmisiä jotka eivät siedä kaupunkien vilskettä ja meteliä mutta koska kaikille halukkaille ei löydy töitä maalla, niin siksi maalle muuttaa vähemmän ihmisiä kuin maalta pois.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 21:20"]

Maalaisten onnellisuusväitteet perustuvat siihen että maalle valikoituu sellaista porukkaa joka on vähempään tyytyväisiä. Ei ole huveja samassa määrin kuin kaupungissa ja työnteko on raskaampaa ja yksitoikkoisempaa ja pvaatii pidempää pinnaa. Toisaalta jos jaksaa sietää yksitoikkoisuutta niin voi olla hyvinkin onnellinen. Maalta muuttavat jo nuorina pois ne jotka eivät siedä. Kaupungeista muuttaa tosin maalle ihmisiä jotka eivät siedä kaupunkien vilskettä ja meteliä mutta koska kaikille halukkaille ei löydy töitä maalla, niin siksi maalle muuttaa vähemmän ihmisiä kuin maalta pois.

[/quote]

eiköhän se ole se suvun läheisyys joka tekee maalaisten elämästä onnellisempaa. ja muutenkin kylän yhteisöllisyys. onhan noita tapauksia, että jos joku yhtäkkiä kuolee, niin kyläläiset auttavat omaisia oma-aloitteisesti siinä ihan akuuteimmassa vaiheessa. kaupungissa tällainen apu on harvinaista, tai se vaatii hyvät ystävyysverkostot. maalla autetaan sellaistakin, joka ei ole ihan paras kaveri.

Mä olen ainakin onnellisempi kaupungissa. Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni maaseudulla ja oli tosi ankeaa kun ei päässyt harrastuksiin, kaverit asui kaukana ja koulumatkakin oli pitkä eikä ollut jalkakäytäviä tai katuvaloja. Iltaisin ei ollut mitään tekemistä ja piirit oli pienet. En mä sanois että maaseudulla on enää mitenkään yhteisöllistä, enemmänkin kyräillään ja juorutaan kuka kenenkin kanssa meni ja mitä teki.

Ei oo mun paikka, onneksi pääsin pois. :)

Haluan nyt itse kasvattaa lapseni paikassa jossa pääsevät itse liikkumaan (kunhan ovat tarpeeksi vanhoja) ja saavat valita harrastuksena kiinnostuksen kohteiden eikä sen ainoan kylän harrastusmahdollisuuden mukaan. Yksi huono opettaja myrkyttää koko pienen koulun, kokemusta on siitäkin.. On varmasti hyviäkin puolia maalla asumisessa mut itselleni enemmän niitä miinuksia.