Nyt kaipaisin kasvatusvinkejä tai jotain miten selvitä tästä
Asun ekaluokkalaisen lapseni kanssa kahdestaan. nyt hänellä on alkanut jonkin sortin pahempi uhma, en saa häntä millään keinolla kuriin ja ruotuun ja pelkään että tilanne vain pahenee, mitä lähemmäs murrosikää tässä mennään.
Lapsi on erittäin jääräppäinen ollut aina, jäähyt ym. ei todellakaan tehoa. vasta se, että hän itse oma-aloitteisesti menee omaan huoneeseen miettimään, rupeaa auttamaan ja hän saatta hetkellisesti ymmärtää, että riehumiesssa ei taaskaan ollut mitään järkeä.
Nyt viimeksi tapeltiin läksyistä Hän odotta, että minun pitäisi avata kirja hänelle valmiiksi, antaa kynä käteen ja kertoa oikeat vastaukset. Kun selitän, että tämä ei toimi näin ja että hän on oiso ja håne pitää itse huolehtia näistä asioista, alkaa armoton kiukku. Kirjat lentää, ja huuto raikaa kun hän huutaa.
Huoneen siivouksessa sama juttu. Se huone ei siistiudy millään, ei auta uhkaus ei kiristys eikä lahjonta. On otettu pleikkaria pois ym ja yritetty selittää, että nämä saa sitten takaisin kun huone on siivottu. No siitä alkaa sitten vaikka viikon kestävä vääntö, että miten se pleikka saataisin pois. Lyö, potkii, kiukuttelee ja käyttää kaiken tarmonsa siihen, että saisi mut murrettua, mutta sitä huonettaan se ei siivoa.
Mitä ihmettä voin keksiä, että tuo ymmärtäisi, että kannattaisi kuunnella ja totella?
Olen aivan rikki ja poikki, kaikki vpaa-aika menee lapsen kanssa tappelemiseen. en jaksaisi tällaista.
Kommentit (19)
että saisi tahtonsa läpi, kun huomaa ettei äidillä ole keinoja muuttaa tilannetta. Meillä ei kyllä tuollaiset kiyukuttelut tehoaisi.
Poikia 7v, 8v ja 17v
ja kerro tilanteesta rehellisesti. Lapsi TÄYTYY tässä iässä saada kuriin, muuten hänen kanssaan ei kerta kaikkiaan pärjää enää murkkuiässä. Pyydä apua. Ei kuulosta "normaalilta" tilanteelta.
Vihellä peli poikki. Vietä yksi ilta kokonaan lapsen kanssa, tehkää jotain mukavaa, jättäkää huone siivoamatta, käykää vaikka uimassa.
Seuraavana päivänä siivoilette yhdessä ja juttelette, että olipa mukava käydä uimassa, mentäisiinkö ensi viikonloppuna uudelleen? Laita jotain hyvää iltaruokaa, vaikka lämpimiä leipiä ja sitten teette yhdessä ne läksyt. Pyri pitämään tunnelma koko ajan hyvänä: lapsi saa sinulta apua, mutta sinä myös kannustavalla tavalla pyrit siihen, että hän yrittäisi itsekin.
Sitten loppuviikon pyri joka päivä tekemään jotain mukavaa lapsen kanssa. Kehu, kannusta, rakasta. Katso sormien läpi kaikkea tiiliskiveä pienempää. Jos lapsi tekee jotain todella ikävää, kysy häneltä mistä on kyse. Mikä häntä todella harmittaa? Yritä ymmärtää häntä, kuunnella.
Älä lähde taisteluihin, joita et voi voittaa. Olkoon huone sotkuinen ja vaikka läksytkin joskus tekemättä. Pyri uudelleen saamaan lapseen kontakti, joka on kadonnut teidän väliltä.
Älä rankaise, vaan pyri ennakoimaan tilanteet siten, että ei tarvitse rankaista. Luista itse kotitöistä, osta puolivalmista, siivoa vähemmän. Anna aikaa lapselle, hän ilmeisesti tarvitsee sitä.
Tsemppiä!
kaikki pleikat ym systeemit pois ja niitä saisi sitten takaisin pikkuhiljaa, kun hommat alkaa toimimaan.
Vihellä peli poikki. Vietä yksi ilta kokonaan lapsen kanssa, tehkää jotain mukavaa, jättäkää huone siivoamatta, käykää vaikka uimassa. Seuraavana päivänä siivoilette yhdessä ja juttelette, että olipa mukava käydä uimassa, mentäisiinkö ensi viikonloppuna uudelleen? Laita jotain hyvää iltaruokaa, vaikka lämpimiä leipiä ja sitten teette yhdessä ne läksyt. Pyri pitämään tunnelma koko ajan hyvänä: lapsi saa sinulta apua, mutta sinä myös kannustavalla tavalla pyrit siihen, että hän yrittäisi itsekin. Sitten loppuviikon pyri joka päivä tekemään jotain mukavaa lapsen kanssa. Kehu, kannusta, rakasta. Katso sormien läpi kaikkea tiiliskiveä pienempää. Jos lapsi tekee jotain todella ikävää, kysy häneltä mistä on kyse. Mikä häntä todella harmittaa? Yritä ymmärtää häntä, kuunnella. Älä lähde taisteluihin, joita et voi voittaa. Olkoon huone sotkuinen ja vaikka läksytkin joskus tekemättä. Pyri uudelleen saamaan lapseen kontakti, joka on kadonnut teidän väliltä. Älä rankaise, vaan pyri ennakoimaan tilanteet siten, että ei tarvitse rankaista. Luista itse kotitöistä, osta puolivalmista, siivoa vähemmän. Anna aikaa lapselle, hän ilmeisesti tarvitsee sitä. Tsemppiä!
Vihellä peli poikki. Vietä yksi ilta kokonaan lapsen kanssa, tehkää jotain mukavaa, jättäkää huone siivoamatta, käykää vaikka uimassa.
Seuraavana päivänä siivoilette yhdessä ja juttelette, että olipa mukava käydä uimassa, mentäisiinkö ensi viikonloppuna uudelleen? Laita jotain hyvää iltaruokaa, vaikka lämpimiä leipiä ja sitten teette yhdessä ne läksyt. Pyri pitämään tunnelma koko ajan hyvänä: lapsi saa sinulta apua, mutta sinä myös kannustavalla tavalla pyrit siihen, että hän yrittäisi itsekin.
Sitten loppuviikon pyri joka päivä tekemään jotain mukavaa lapsen kanssa. Kehu, kannusta, rakasta. Katso sormien läpi kaikkea tiiliskiveä pienempää. Jos lapsi tekee jotain todella ikävää, kysy häneltä mistä on kyse. Mikä häntä todella harmittaa? Yritä ymmärtää häntä, kuunnella.
Älä lähde taisteluihin, joita et voi voittaa. Olkoon huone sotkuinen ja vaikka läksytkin joskus tekemättä. Pyri uudelleen saamaan lapseen kontakti, joka on kadonnut teidän väliltä.
Älä rankaise, vaan pyri ennakoimaan tilanteet siten, että ei tarvitse rankaista. Luista itse kotitöistä, osta puolivalmista, siivoa vähemmän. Anna aikaa lapselle, hän ilmeisesti tarvitsee sitä.
Tsemppiä!
Enpä kyllä ole kanssasi samaa mieltä. ei elämän ole tarkoituskaan olla yhtä onnea ja iloa vaan kyllä omat velvollisuudet pitää opetella hoitamaan: läksyt ja huoneen siivous.
Laiskoja aika moni. Minä usein siivoan pojan huoneen ja en nosta siitä kynnyskysymystä. Samoin voi auttaa läksyjen kanssa, kun se sun lapses on vielä pieni ja tarvitsee huomiota.
Varsinkin jos on iltiksessä, niin on vielä väsynyt.
Asiat hoituu omalla painoillaan, kun siitä ei tule kauheata möykkää.
Sanot lauantaina lapsellesi, että kun siivoot huoneesi, niin lähdetään sen jälkeen ostamaan karkkia. Tehoaa meillä 100%.
Mulle riittää se, että eskarilainen siivoaa joskus huoneensa, sekin hyvä alku ja välillä pesee meidän vessatkin.
Mä en vain halua, enkä jaksa kinata tuollaisista asioista.
Laiskoja aika moni. Minä usein siivoan pojan huoneen ja en nosta siitä kynnyskysymystä. Samoin voi auttaa läksyjen kanssa, kun se sun lapses on vielä pieni ja tarvitsee huomiota.
Varsinkin jos on iltiksessä, niin on vielä väsynyt.
Asiat hoituu omalla painoillaan, kun siitä ei tule kauheata möykkää.
Sanot lauantaina lapsellesi, että kun siivoot huoneesi, niin lähdetään sen jälkeen ostamaan karkkia. Tehoaa meillä 100%.
Mulle riittää se, että eskarilainen siivoaa joskus huoneensa, sekin hyvä alku ja välillä pesee meidän vessatkin.
Mä en vain halua, enkä jaksa kinata tuollaisista asioista.
Ja miksi tuollaista pitäisi vielä pönkittää? Sitten täällä parutaan kun ukko ei tee kotihommia, kun ei niitä koskaan ole lapsuudenkodissa opetettu/vaadittu tekemään...kyllä äiti curlaa
mutta läksyt tehdään aina. Ennen ei tv eikä mikään vipstaaki aukea, ennen kuin läksyt on tehty.
Samaa mieltä, kuin numero 4, että nyt tehdään pienestä taistelu ja muutenkin 4 neuvoilla pötkii tosi pitkälle ja niin toimii perheneuvolakin, että hyvällä hyvää saa, ei jatkuvalla rankaisu kierteellä.
T.9
Kuule se laiskomato 6v. pesi lauantaina 2 vessaa ja mikron.
Eskarin opekin sanoo, että siitä saa joku hyvän miehen, mutta meillä ei ole taistelu ja kynnyskysymys siivooko lapsi huoneensa, sillä minäkin sen voin siivota.
T.9
Samaa mieltä, kuin numero 4, että nyt tehdään pienestä taistelu ja muutenkin 4 neuvoilla pötkii tosi pitkälle ja niin toimii perheneuvolakin, että hyvällä hyvää saa, ei jatkuvalla rankaisu kierteellä.
T.9
Minusta olisi huolestuttavaa jos omat lapset eivät osaisi kuunnella järkipuhetta, vaan vaatisivat aina jotain, jotta hoitaisivat huoneen siivouksen tai läksyt. Meillä on ekasta koulupäivästä lähjtien opetettu, että läksyt tehdään heti koulun jälkeen ja tietysti autetaan, mutta vastauksia ei mennä kertomaan. Muista vaihtoehtoja ei ole edes annettu.
Huone siivotaa kerran viikkoon tai jopa useammin, jos tarvetta on. Ja jos hommat ei toimi, niin istten lähtee pelipäivä tai viikkoraha pois. Ja harvemmin tarvitsee edes pois ottaa.
Kuule se laiskomato 6v. pesi lauantaina 2 vessaa ja mikron.
Eskarin opekin sanoo, että siitä saa joku hyvän miehen, mutta meillä ei ole taistelu ja kynnyskysymys siivooko lapsi huoneensa, sillä minäkin sen voin siivota.
T.9
että äiti ei ole siivooja ja jokainen huolehtii omien jälkiensä siistimisen. Ja silti saatan joskus yllättää ja siivota lastenkin huoneet. Pääasiassa huolehtivat kyllä itse.
Kuule se laiskomato 6v. pesi lauantaina 2 vessaa ja mikron.
Eskarin opekin sanoo, että siitä saa joku hyvän miehen, mutta meillä ei ole taistelu ja kynnyskysymys siivooko lapsi huoneensa, sillä minäkin sen voin siivota.
T.9
sulla mahtaa olla mukavaa tuossa muutaman vuoden päästä...
vaan tietyt hommat on vaan hoidettava. Siivouksen voi hoitaa kerran viikossa saannollisesti, niin etta rutiini on tuttu. Meilla on pari kertaa menty roskapussin kanssa lasten huoneeseen, jos leluja ei ole siivottu paikoilleen, ja hyvin nopeasti ovat tavarat loytaneet paikkansa. Viikkorahat ja kaikki kivat viikonloppujutut alkavat vasta kun siivous on tehty. Minun mielestani ei lasten kanssa turhista kannata taistella, mutta jos taistoon lahtee niin sita ei vanhempi saa havita.
Kaikki kivat jutut ottaisin pois siihen asti etta hommat on tehty, mutta sen jalkeen kun hommat luistaisivat niin kannattaa tehda jotain tosi kivaa yhdessa. Teilla tosiaan nayttaa olevan vaikea kausi meneilla, niin hyvalla hetkella kannattaa jutella lapsen kanssa ja vaan kuunnella hanta. Se varmasti lahentaa suhdetta entisestaan ja toivottavasti vahentaa uhman tarvetta.
Enpä kyllä ole kanssasi samaa mieltä. ei elämän ole tarkoituskaan olla yhtä onnea ja iloa vaan kyllä omat velvollisuudet pitää opetella hoitamaan: läksyt ja huoneen siivous.
Kyse on siitä, että löydetään keinot, jolla lapsen saa positiivisesti ohjattua huolehtimaan velvollisuuksistaan.
Olen tuon aikaisemman viestin kirjoittanut äiti, ja 7-vuotias poikani uhmaa ja haastaa kovastikin, mutta olen saanut hänet noilla keinoin ohjattua todellakin itsenäisesti huolehtimaan velvollisuuksistaan. Minusta ap:n lapsi kuulosti omani kaltaiselta, jonka kanssa asioita pitää ratkaista muuten kuin kiristämällä, lahjomalla tai uhkailemalla.
Minusta on sama, jääkö jokin velvollisuus hoitamatta yhtenä päivänä tai vaikka viikon tai kuukauden putkeen: katson kokonaisuutta pitkällä aikavälillä ja pyrin siihen, että lapsi tosiaankin oppii kantamaan vastuun velvollisuuksiensa hoitamisesta. Tahtojen taistelulla ei meillä siihen päästä.
Miten olisi: kerää roskat roskikseen, sitten nuken vaatteet oikeille paikoilleen, sen jälkeen kynät ja paperit laatikkoon, likapyykit kylppäriin jne.
Tee selkeä lista mitä kuuluu huoneen siivoamiseen, niin se ei tunnu ylivoimaiselta.
Lapsi voi kapinoida ihan siksi että tehtävä tuntuu mahdottomalle.
Sama läksyissä. Auta lasta pääsemän alkuun, sitten astut sivummalle mutta olet kuitenkin lähellä ja kuulolla jos tarvitsee apua. Ei tuon ikäisen vielä voi olettaa omatoimisesti hoitavan kaikkia asioita alusta loppuun yksin.
Tarkoitin siis KOULULAISELLE en Oululaiselle :D
Miten on sitten saanut lopulta pleikan takaisin jos ei ole siivonnut?
Kysyn tämän ihan hyvällä jotta voin yrittää auttaa.
t:9 v, 13 v ja 16 v poikien äiti