Kilpirauhasen vajaatoiminta raskausaikana. Mitä haittoja vauvalle ja miten todennäköisesti?

Menepäs käymään kilpirauhasfoorumilla (googlaa) , sieltä löydät aiheesta lisätietoa.

ja ainakin mulle sanottiin että vajaatoiminnasta ei ole mitään vakavaa haittaa lapselle, liikatoiminnasta sen sijaan voi olla.

Taipumus kilpirauhasongelmiin voi kyllä periytyä, joten tarkkaile lastesi kasvua ja vireystilaa...

Vierailija:

ja ainakin mulle sanottiin että vajaatoiminnasta ei ole mitään vakavaa haittaa lapselle, liikatoiminnasta sen sijaan voi olla.

Tässä netistä terveysportista kopioitua:

RASKAUS JA KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA

Raskauden aikana odottavan äidin normaali kilpirauhashormonipitoisuus on tärkeä sikiön aivojen kehittymiselle, eikä raskauden alettua tyroksiinihoitoa saa keskeyttää ilman lääkärin määräystä. Raskauden aikana kilpirauhashormonin tarve suurenee yleensä 0.025-0.05 mg/vrk, minkä vuoksi tyroksiinin tarve arvioidaan uudelleen heti alkuraskaudessa ja myöhemminkin raskauden aikana. Raskausaikana usein lähes rutiinisti annettava rautalääkitys vähentää tyroksiinin imeytymistä, joten mahdollinen rautalääkitys olisi hyvä ottaa iltaisin ja tyroksiini entiseen tapaan aamuisin.

tai itse asiassa matalahkotkin tyroksiiniarvot (normaalien viiterajojen sisällä) voivat aiheuttaa sikiön aivojen kehityksen vaurioita. Lapset, joiden äideillä on ollut matalat tyroksiiniarvot on tilastollisesti jonkin verran heikommat tulokset älykkyystesteissä.



Itselläni on kaksi lasta ennestään ja nyt kolmennessa raskaudessa sain tyroksiinilääkityksen, vaikkakin arvoini ovat edelleen viiterajojen sisällä. T4 olisi kuitenkin raskauden aikana hyvä olla yli 14 ja tsh alle 2. Voi olla, että omat arvoni ovat olleet heikkoja edellisissäkin raskauksissa, mutta lapset ovat kuitenkin terveitä ja hyvin kehittyneitä. Ajattelen, että he ovat mitä ovat, enkä heitä muuksi muuttaisi, joten on aika turha miettiä olisiko heillä ehkä 5 pykälää korkeampi äo, jos olisin tuolloin saanut lääkitystä.

Taas pelottelette tyhjänpäiväisellä tiedolla ihmisiä! JOs noilla kilppariarvoilla olisi NOIN paljon merkitystä niin nehän tutkittaisiin AINA ekan neuvolan jälkeen!!! Jos arvot ovat rajoissa niin ei ole mitään hätää. Äläkä sinä ap huolestu, nuo toiset haluavat vaan pelotella sinua taas omaksi iloksi!!!

Olen neljä lasta synnyttänyt ja joka raskauden aikana on vajaatoimntaa ollut. Lapset ovat ihan normaalisti kehittyneitä ja terveitä. Olivat syntyessään 3500-4300g painoisia. Ei minulle kukaan lääkäri puhunut kertaakaan, että vauvalle voisi tulla jotain vakavaa?!?

Ja silon kun oon odottannu mun kolmatta ja neljättä oon ollu liikatoimisella kilpparilla. Ja lääkäri sanoi, että ei mitään hätää tietyn ajan jälkeen olikos nyt n. 3 raskasukuukausi voi jätää liikatoiminta lääkkeen pois, kun laspen kilpirauhanen ottaa homman haltuun... Ja näin on käynyt myös minulla. Eli en joutunut syömään liikatoiminta lääkettä kun ihan alussa.



Nyt kun minulla ei ole kilpirauhasta enään joudun käyttämään hormonia purkista. Ja lääkäri on tosi tarkaan terottanut että täytyy käydä tarkastuttamassa arvot ja lisäämässä lääkettä jos tarvii, jotta lapsi kehittyy normaalisti varsinkin aivojen kohdalta.



Itseasiassa ilman lääkitystä en voisi edes tulla raskaaksi, koska nainen tarvitsee kilpirauhashormonia tarpeekis edes lisääntyäkseen. Ja monet naiset jotak kärsii esim toistuvista keskenmenoista johtuu juuri alitoimivasta kilpirauhasesta.

Toisaalta kyllä uskon ennemmin sisätautilääkäriä kun av -mammoja.



-10-

Varsinkin se eka jonka raskauden aikana vajaatoiminta alkoi, mutta jota ruvettiin hoitamaan vasta puoli vuotta lapsen syntymisen jälkeen, kun struuma kaulalla oli kasvanut hälyyttävän isoksi. Sen sijaan jos äidin tyroksiinin puute aiheuttaa lapsella taukoamatonta liikettä ja puhetta, vaikeaa luonnetta ja vahvaa tahtoa niin sitten voin uskoa ;)

Lääkkeitä en ole syönyt vuosiin ja labrassa olen käynyt koko raskauden ajan kerran kuukaudessa. Viimeisinä viikkoina on seurattu vasta-aine arvoja, jotka voisivat vaikuttaa sikiöön. Parasta infoa olen saanut naisten klinikan sisätautilääkäreiltä joita oman saikun synnäri lekuri pyytänyt konsultointi apua.. Suosittelen kysymään neuvoa ammattilaisilta, kilppari foorumillakin pelotellaan turhankin paljon..

http: //www. terveysportti. fi/pls/kotisivut/sivut. koti?p_sivusto=210



Sieltä luentolyhennelmät---->

Ja Sieltä kilpirauhanen ja raskaus



Ja ihan vaan tietämättömille selventämään Hypertyreoosi on liikatoimintaa ja Hypotyreoosi on vajaatoimintaa.

aikana -> nykyään viisivuotias - en usko, että on vaikuttanut, mutta kouluikäisenähän sen vasta tietää (osaa siis lukea ja kirjoittaa jonkun verran...). Ei kannata yöuniaan menettää sen takia jos sinulla on ollut lievä vajaatoiminta - ja minkäs sille teet muutenkaan enää jälkikäteen?



Jos on uudelleen hankkiutumassa raskaaksi ja tietää olevansa vajis niin silloin pitää huolehtia, että kilpirauhasarvot ovat hyvät TSH alle 2.5, T4V 15-16 ennen kuin hankkiutuu raskaaksi. Ja kun on raskaana niin pitää huolehtia kontrolleista - suurin osa joutuu nostamaan annosta raskauden aikana. Ja tarkoitan tällä sitä, että jos neuvolalääkäri on pönttö eikä määrää kokeita niin sitten pitää mennä yksityiselle ja huolehtia asiasta itse.

Jotkut arvot sopivat yhdelle muttei toiselle.. Näitä kilpirauhasen toimintahäiriöiden vaikutuksia ei ole mega paljon tutkittu (Suomessa), joten kaikki lääkärit eivät ole tietoisia asioista.. Kannattaa turvautua asiantuntijaan jos epäilee jotain..

Vierailija:

Taas pelottelette tyhjänpäiväisellä tiedolla ihmisiä! JOs noilla kilppariarvoilla olisi NOIN paljon merkitystä niin nehän tutkittaisiin AINA ekan neuvolan jälkeen!!! Jos arvot ovat rajoissa niin ei ole mitään hätää. Äläkä sinä ap huolestu, nuo toiset haluavat vaan pelotella sinua taas omaksi iloksi!!!

Tästä aiheesta on kyllä tehty toistakymmentä tutkimusta. Äidin lieväkin kilpirauhasen vajaatoiminta, viitearvojen sisällä, voi vaikuttaa negatiivisesti sikiön aivojen kehitykseen, varsinkin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella.

Olen aivan itse lukenut näitä tutkimuksia PubMedistä ja keskustellut endokrinologin kanssa. Itselläni oli viimeksi T4V rv 20 vain 9 ja kysyin huippuendoltani, onko voinut jo olla jotain vaikutusta sikiön aivojen kehitykselle. Hän sanoi, että sitä ei kukaan pysty sanomaan, mutta kaksinkertaisti tyroksiinilääkitykseni ja ohjasi kontrolliin kuukauden päästä.

Taysissa T4V:n tavoitearvo raskaana olevilla on yli 14 (normaalisti viiterajat 9-19). TSH:n tavoitearvo 2,5 tai alle.

En usko, että kukaan haluaa pelotella ketään, mutta parempi hoitaa lääkitys kuntoon kuin harmitella jälkeenpäin tai tuudittautua siihen, että neuvolan osaaminen riittää tähän. Minun th:ni ei ainakaan ollut kuullutkaan, että matalilla arvoilla voi olla vaikutusta sikiöön ja näin on monessa paikassa. Suurin osa tutkimuksista onkin tehty vasta 2000-luvulla, joten terkkareilla ei välttämättä ole vielä tietoa asiasta.

Minä itse olin aika peloissani arvoistani kun kuulin, että ne olivat olleet noin alhaiset (T4V 9). Siksi olen ottanut asioista selvää ja esimerkiksi yhden tutkimuksen mukaan vaikka alkuraskaudessa rv 12 kilppariarvot olisivat matalahkot, niin jos nostettiin lääkitystä ja arvot olivat viikoilla 24 ja 36 hyvät, tilanne korjautui ja lapsen kehitys oli yhtä hyvä kuin muillakin. Eli sikiö siis voi vielä kiriä ilmeisesti, vaikka alkuraskaudessa rv 12 arvot olisivat olleet liian alhaiset. Sen sijaan jos arvot olivat alussa rv 12 hyvät ja alhaiset viikoilla 24 ja 36, sillä ei ollut enää negatiivista vaikutusta lapsen kehitykseen, koska tärkeillä viikoilla tyroksiinia oli riittävästi.

Summa summarum, kannattaa ITSE pitää huolta, että kilpirauhasen tilannetta seurataan tiheään, vaikka kk välein alkuraskaudessa ja myöhemminkin vielä vähintään kerran joka raskauskolmanneksella.

Tästä, että kilppariarvot mitattaisiin KAIKILTA raskaanaolevilta alkuraskaudessa niiden tärkeyden takia, on muuten ollut puhetta Englannissa ja USA:ssa. Pidetään tosiaan hyvänä, että ne tutkittaisiin aina ensimmäisellä neuvolakäynnillä kaikilta äideiltä, koska vajaatoimintaa on piilevänä yhtä monella kuin on tutkittuakin, yhteensä n. 2,5 %:lla väestöstä.

tuo on juuri sitä mitä minullekkin on sanottu kolmannen ja neljännen kanssa.



-10-

paasto verikoe enne klo 10. muistaakseni 2 putkee...

Minusta on vain tärkeää jakaa tietoa tästä asiasta, koska monien lääkäreidenkin tietämys kilpirauhasen vajaatoiminnan vaikutuksesta raskauteen on pelottavan heikkoa. Asiaa on kyllä kansainvälisesti tutkittu, mutta tämä lievän vajaatoiminnan vaikutus on aika uutta tietoa, eikä ole välttämättä vielä saapunut tänne pohjolan perukoille. Itse asiassa jenkkilässä on puhuttu siitä, että kaikki raskaana olevat pitäisi alkaa rutiinisti testaamaan vajaatoiminnan varalta. Ja vähintäänkin jos suvussa on ollut vajaatoimintaa, kannattaa käydä verikokeessa alkuraskaudessa tai mielellään jo ennen.



7

Raskauden vaikutus kilpirauhastoimintaan



Normaalilla eutyreoottisella naisella kilpirauhasen tilavuus kasvaa raskausaikana. Kyhmystruuman todennäköisyys lisääntyy. Tyroksiinia sitovan kantajaproteiinin (TBG) pitoisuus suurenee estrogeenin vaikutuksesta ja kokonais-T4 ja kokonais-T3-pitoisuudet vastaavasti kasvavat. Alkuraskaudessa on tavallista, että vapaan T4:n ja T3:n pitoisuudet lisääntyvät, raskauden loppupuolella tapahtuu vähäistä laskua. Lisääntyvä koriongonadotropiinitaso (HCG) stimuloi suoraan kilpirauhasen hormonieritystä pienentäen raskauden alussa TSH-pitoisuutta. Jodin tarve kasvaa mm. lisääntyvän munuaispuhdistuman ja kilpirauhasen kasvavan jodinoton takia (Leinonen 1999).



Hypertyreoosi



Hypertyreoosin prevalenssi raskausaikana on 0.1-0.2 % (Lao 2005, Glinoer 2003), n. 10-osa hypotyreoosin prevalenssista. Hoitamaton hypertyreoosi voi johtaa äidin kongestiiviseen sydämen vajaatoimintaan, tyreoideamyrskyyn, ennenaikaiseen synnytykseen, pre-eklampsiaan, sikiön kasvuhidastumaan tai lisääntyneeseen perinataalikuolleisuuden ja äitikuolleisuuden riskiin.



RASKAUSHYPERTYREOOSILLA (GTT, gestational transient thyrotoxicosis) tarkoitetaan usein alkuraskauden pahoinvointiin liittyvää kilpirauhasen (biokemiallista) ylitoimintaa. Tällöin T4v (ja T3v) ovat koholla ja TSH-taso laskenut. Korrelaatio kilpirauhashormonitason ja HCG-tason välillä on vahva. Se on kaksosraskaudessa tavallisempi kuin yhtä lasta odottavilla. Tila vaatii joskus tyreostaattilääkitystä, mutta useimmiten selvitään beetasalpaajalla tai pelkällä seurannalla. GTT on hypertyreoosin yleisin syy raskausaikana ollen n. 10-kertaa tavallisempi kuin Basedowin tauti. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) voi aikaansaada vahvan HCG-stimuluksen kautta merkittävän GTT-tilan.



BASEDOWIN (GRAVESIN) TAUTI voi raskausaikana tuottaa ongelmia ja se vaatii usein tyreostaattilääkitystä. Usein riittää beetasalpaaja, tavallisesti metoprololi tai bisoprololi (atenololi ei ole suositeltava raskausaikana). Karbimatsoli (Tyrazol®) on meillä ainoa apteekkimyynnissä oleva tyreostaatti. Erikoisluvalla saa käyttöön myös propyltiourasiilia (Tiotil®) joka on teoreettisesti karbimatsolia parempi raskausaikana. Basedowin taudin hoidossa raskausaikana pyritään käyttämään pienintä tehoavaa tyreostaattiannosta ilman samanaikaista tyroksiinia. Taudin aktiviteetti rauhottuu usein odotusaikana, jopa niin paljon että tyreostaatti voidaan kokonaan lopettaa. Kilpirauhastoiminnan seuraamista suositellaan n. 4 viikon välein. Aktiivista Basedowin tautia sairastavien TSAb-määritys on perusteltu loppuraskaudessa neonataalihypertyreoosin riskin arvioimiseksi (Glinoer 2003).



MUITA HYPERTYREOOSIN SYITÄ ovat subakuutti tai hiljainen tyreoidiitti, toksinen adenooma, toksinen monikyhmystruuma, jodin indusoima tyreotoksikoosi ja thyrotoxicosis factitia. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia.



Hypotyreoosi



Selvä, tyroksiinisubstituutiota vaativa hypotyreoosi löytyy 1-2 % odottavista äideistä. Tavallisimmat syyt ovat Basedowin taudin takia tehty ablaatiohoito (joko leikkauksella tai radiojodilla) tai krooninen autoimmuunityreoidiitti. Lisäksi 2-3 % äideistä potee subkliinistä hypotyreoosia. Hoitamaton tai vajaahoidettu hypotyreoosi lisää keskenmenon, pre-eklampsian, anemian, sikiön kasvuhidastuman ja istukan ennenaikaisen irtoamisen riskiä sekä altistaa lapsen perinataali- ja neonataalikuolemalle. Äidin tyroksiini kulkeutuu sikiöön sekä ennen sikiön oman tyroksiinitoiminnan käynnistymistä että sen jälkeen. Toisen raskauskolmanneksen aikana aivojen arkkitehtuurin kehittyessä fetaalinen tyroksiini tulee lähes yksinomaan äidiltä (Lao 2005, Glinoer 2003). Tällöin äidin hypotyreoosi voi johtaa lapsen korjautumattomaan aivovaurioon.



Viime vuosina on saatu näyttöä siitä, että äidin rajapintainenkin hypotyreoosi altistaa sikiön neuropsykologisen kehityksen häiriöille (Toft 2004). Odottavan äidin tyroksiinin tarve lisääntyy jo 5. raskausviikkoon mennessä, lisä on keskimäärin 30 % 10. raskausviikkoon ja 50 % 20. raskausviikkoon mennessä (Alexander ym. 2004). Tästä syystä tyroksiinisubstituoidun naisen tulee lisätä lääkeannostaan 30 % (n. 25 µg) heti kun raskaus on todettu. Raskauden aikana annosseurantaa kannattanee tehdä 4-6 viikon välein ja tyroksiiniannosta säädetään TSH-tason perusteella: TSH-tasolla 4-10 mU/l ehdotettu annoslisäys on 12.5 µg/p ja >10-tasolla 25 µg/p (Schalin-Jantti 2005). Synnytyksen jälkeen palataan raskautta edeltäneeseen substituutioannokseen jos se on ollut adekvaatilla tasolla.

Mutta lohdutuksen sana kaikille, ilmankin kilpirauhasta voi saada ihan terveitä ja fiksuja lapsia.

on neuropsykologisia ongelmia. Näin yksinkertainen juttu testattavaksi kaikilta raskaanaolevilta rutiinisti pelastaisi monen lapsen terveyden. Lisäksi poistaisi terapiatarpeita, oppimisvaikeuksia jne.



Tätä tietoa on syytä levittää tällä palstalla ja pyytää raskaana olevia että saavat lähetteen kilpirauskokeisiin, otetaan verikoe ja siitä selviää onko ongelmia.