muita yksinäisiä äitejä?
Minulla on kaksi pientä lasta ja mies. Mies on paljon töissä ja minä hoidan lapsia kotona. Mies tekee iltatöitä eli yksinäisiä iltoja vietän kun lapset jo nukkumassa. Kavereita ei ole, ei ole ketään kenet voisin kutsua käymään ja kenen kanssa jutella ja viettää aikaa. Jos haluan lapsista taukoa ja mies hoitaa niitä niin lähden aina yksin jonnekin, esim kaupoille.
Ainut kuka minulla on, on siskoni. Hänellä ei ole lapsia, on kiireinen työssään. Käy kyllä meillä mutta touhuaa silloin paljon lasten kanssa, eikä kuuntele kun puhun, lapset ilmeisesti parempaa seuraa. Oma äitini on ainoa jolle voin jutella kaikesta, hän vain asuu 300km päässä. Soittelen päivittäin, mutta tuntuu että vaivaan vaan kaikkia. Mieheni tietää että olen yksinäinen. Hän onkin paras kaverini, mutta tuntuu pahalle että ei ole ketään muuta. Onko kohtalotovereita? Olen todella yksinäinen.
Kommentit (14)
olen täällä aina iltaisin kun lapset nukkumassa ja mies töissä, eli kun kaikki elämäni ihmiset eivät ole mun seurana. Ehkä se yksinäisyys helpottaa sitten kun lapset osaavat puhua. nyt kun ei oikein juttuseuraa päivisin ole.
ap
Löytyy mies ja lapsia, mies on paljon töissä, usein juuri iltaisin. Itse teen töitä kotoa käsin ja hoidan myös lapset kotona. Puistossa tapaan muita äitejä päivisin mutta muuten en ketään. Sisaruksia ei ole, vanhat kaverit vasta opiskelevat, heillä ei ole lapsia ja olemme vuosien mittaan etääntyneet. En kyllä oikeastaan tiedä kaipaanko niinkään ystävää vai ennemminkin mieheni läsnäoloa. Meillä on hauskaa keskenämme mutta hän vaan on niin uppoutunut työhönsä ettei yhteistä aikaa jää ja olo on yksinäinen.
en ole ennen pitänyt yksinäisyyttä ongelmana. Viihdyn itsekseni ja joskus tarviin lapsista ja miehestä taukoa edes tunniksi. Silloin olen mieluummin yksin kuin rupattelemassa jonkun kaverin kanssa. Mutta tämä on vaikuttanut sos taitoihini.. En keksi mitään puhuttavaa ja tuntuu ettei mulla ole kenellekään asiaa. Taidan olla erakko :/
kuin minun elämäni. Jotenkin nämä illat ovat vaikeita, istun joko koneella tai katson telkkaria. nytkin mies on töissä, eihän se sille mitään voi, pakko tehdä töitä. Toivotti se sentään hyvät uudet vuodet, ainoa olikin joka toivotti.
ap
en ole ennen pitänyt yksinäisyyttä ongelmana. Viihdyn itsekseni ja joskus tarviin lapsista ja miehestä taukoa edes tunniksi. Silloin olen mieluummin yksin kuin rupattelemassa jonkun kaverin kanssa. Mutta tämä on vaikuttanut sos taitoihini.. En keksi mitään puhuttavaa ja tuntuu ettei mulla ole kenellekään asiaa. Taidan olla erakko :/
kun on ollut nyt melko kauan jo yksinäinen eikä tavannut ihmisiä, on jotenkin vaikea lähestyä heitä. Ennen olin tosi puhelias, hauska ja kaikki piti minusta. Kun sain lapset, kaverit kaikkosi(lapsettomia) ja sitä kautta jäin yksin ja tuntuu ettei kukaan kiinnostuisi minusta ihmisenä vaikka yrittäisin. itsevarmuus hieman kärsinyt.
ap
pidin kavereihin yhteyttä, kyselin kuulumisia, joskus vastasivat ja joskus eivät. Eikä kukaan niistä ole enää vuosiin kaivannut. Miehellä on kavereita, tutustuu helposti ihmisiin yms. mutta en usko että niistä olisi minulle kaveriksi. ja haluaisin omia kavereita joiden kanssa käydä ostoksilla, kahvilla ja puhua lapsista tai ihan vaan jostain turhasta. Mies kyllä kuuntelee, mutta silläkin on niin kiire ja väsynyt. Mieheni joutuu kuuntelemaan minun kertomisia niin hiuksista, meikeistä sun muista naisten jutuista. Jotenkin sääliksi käy, mutta se on niin ihana että on kiinnostunut, etten tuntisi itseäni niin yksinäiseksi:)
ap
Mä Kymenlaaksosta. Jos sinäkin niin aletaan parhaiksi kavereiksi :)
ja vasta 22 joten vaikea löytää saman ikäistä seuraa, joilla mahdollisesti lapsia.
ap
asumme lahdessa, mies ja poika löytyy. mies on yrittäjä eli paljon töissä. olisi mukava tutustua toiseen yksinäiseen äitiin.
Täältäkin löytyy yksinäinen äiti. Minulla on n. 2 kk ikäinen tyttö ja mieskin löytyy, mutta hän tykkää pelata tietokoneella jonkin verran...liiankin paljon..
Te kaikki yksinäiset! Alkakaa mun kavereiksi. Mutta vain sillä ehdolla että teitä ei haittaa että mulla on huonosti käyttäytyvät lapset :) se kymenlaaksolainen
onko ainoa syy teidän yksinäisyyteen se että mies tekee paljon töitä? miksi teillä ei ole ystäviä? onko mies teidän seurana kun mahdollista?
haluaisin vain tietää teidän tilanteestanne tarkemmin:)ja minkäikäisiä äitejä olette?:)
ap
Ja ystäviä on, muttei täällä paikkakunnalla. Ja se on miehen syytä toki :P muutettiin tänne vasta miehen työn perässä. Ja hitaasti tutustuu kun tosiaan olen vain kotona. Kymeläinen
En usko, että oikeasti oikeassa elämässä sosiaaliset ihmiset jaksaisivat pyöriä tällaisilla keskustelupalstoilla, vaan elävät ihan oikeastikin ihmisten parissa, joten eiköhän meitä tänne mahdu :)