G: Minkä ikäisen on käytttävä luistelussa kypärää?

ainakaan vapaa-aikana. Aikuinen tekee miten lystää.



Eli sanon, että alle 15-vuotiaana ja aina jääkiekkoa/ringetteä pelatessa oli minkä ikäinen hyvänsä.

Jääkiekossa/ringetessä aina iästä riippumatta.



Ja toki yli 12-vuotiaankin olisi hyvä käyttää kypärää, jos luistelu on vähänkään horjuvaa tai epävarmaa. Eli siinä mielessä osin myös taitokysymys.

meillä siis 5v luistelee yleisöluistelussa ja luistelukoulussa ilman kypärää ja niin luistelee useampi muukin. Jätettiin kypärä pois nyt syksyllä kun alkoi toinen kausi luistelukoulussa eli oli vähän alta 5v.



Luistelua takana siis tytöllä 2v, joista 1,5 vuotta luistelukoulussa ja puoli vuotta käytiin pelaamassa ringetteä, jossa käytetiin tietysti ristikkokypärää. Luistelut siis yhteensä yli reilusti yli 150h. Hyvä tasapaino eikä kaatuile.

itsellä ei koskaan ole ollut kypärää luistelussa ja tuskin muillakaan -80 luvun tarhalaisilla tai koululaisilla.



Mistä siis moinen pelko on saatu lietsottua ihmisiin, että kypärä pitää olla tavallisessa luistelussa melkein aikuisikään asti jos ei silloinkin. Poikien jääkiekkopelit on asia erikseen.

Koulussa pakko pitää vieä 6-luokallakin.

Otan nyt tähän sen pyöräilyn verrannolliseksi esimerkiksi silläkin riskillä ettet ymmärrä näiden asioiden yhteyttä.



Sekä pyöräillessä että luistellessa vauhtia voi olla melkoisesti. Jos kaatuu, niin pää on vaarassa. Pysytkö mukana? Hyvä.

Vaikka ei itse kaatuisi (olisi taitava pyöräilijä/luistelija), niin joku voi kaataa sinut. Vahingossa.

Luistellessa myös kaverin luistin voi osua pahasti kaatuessa kasvoihin. Miehelleni kävi näin (ei jääkiekossa) lapsena. Vähänkin "tarkemmin osunut vahinko", niin purukalusto olisi mennyt uusiksi juuri siksi, ettei silloin 80-luvulla ollut kypäriä.



Mutta saahan sitä lapsen turvallisuudella leikkiä. "Kun ei oo ennenkään sattunut..."

Otan nyt tähän sen pyöräilyn verrannolliseksi esimerkiksi silläkin riskillä ettet ymmärrä näiden asioiden yhteyttä. Sekä pyöräillessä että luistellessa vauhtia voi olla melkoisesti. Jos kaatuu, niin pää on vaarassa. Pysytkö mukana? Hyvä. Vaikka ei itse kaatuisi (olisi taitava pyöräilijä/luistelija), niin joku voi kaataa sinut. Vahingossa. Luistellessa myös kaverin luistin voi osua pahasti kaatuessa kasvoihin. Miehelleni kävi näin (ei jääkiekossa) lapsena. Vähänkin "tarkemmin osunut vahinko", niin purukalusto olisi mennyt uusiksi juuri siksi, ettei silloin 80-luvulla ollut kypäriä. Mutta saahan sitä lapsen turvallisuudella leikkiä. "Kun ei oo ennenkään sattunut..."

ja muutenkin luistellaan vain jäähallissa mailattomien vuorolla. Ehkä kannattaa laittaa se kypärä sinne autoonkin, jos niiiin paljon elämää pelkää tai vielä parempi jäädä kotiin kokonaan. Tosin kotiin on moni kuollut. ;-D

t ap.

lapsen murtunutta leukaa tai hoitelen oksentelevaa lasta aivotärähdyksen jälkeen.



Minusta on vain tiettyjä lajeja, joissa pää on erityisen riskialtis vammoille. Pyöräily, luistelu, ratsastus, laskettelu... Näin muutama mainitakseni.

Otan nyt tähän sen pyöräilyn verrannolliseksi esimerkiksi silläkin riskillä ettet ymmärrä näiden asioiden yhteyttä. Sekä pyöräillessä että luistellessa vauhtia voi olla melkoisesti. Jos kaatuu, niin pää on vaarassa. Pysytkö mukana? Hyvä. Vaikka ei itse kaatuisi (olisi taitava pyöräilijä/luistelija), niin joku voi kaataa sinut. Vahingossa. Luistellessa myös kaverin luistin voi osua pahasti kaatuessa kasvoihin. Miehelleni kävi näin (ei jääkiekossa) lapsena. Vähänkin "tarkemmin osunut vahinko", niin purukalusto olisi mennyt uusiksi juuri siksi, ettei silloin 80-luvulla ollut kypäriä. Mutta saahan sitä lapsen turvallisuudella leikkiä. "Kun ei oo ennenkään sattunut..."

kaulasuojuskin, sillä se suojaa kaulaa luistimen teriltä ja on pakollinen jääkiekossa ja ringetessä.

Itse olen mielestäni tosi turvallisuustietoinen. Lapsilla on kaikki mahdolliset turvavälineet joka lajiin, autossa tosi hyvät turvaistuimet, pyöräilykypärää, laskettelukypärää jne. pidetään aina. Vesillä ei olla ilman pelastusliivejä. Kypärää käytetään myös jääkiekossa ja koulun liikuntatunnilla luistellessa (koulun säännötkin määräävät tämän.



MUTTA meidän lapset harrastavat myös taitoluistelua. Kypärää voi käyttää luistelukoulussa niin kauan kunnes lapsi oppii hyvät perusluistelutaidot ja kaatumaan pepulleen, ei päälleen. Kun siirrytään yksinluistelun kilpailemaan tähtäävään ryhmään on kypärästä pakko luopua, koska hyppyjen harjoittelu on mahdotonta kypärä päässä. Kypärä muuttaa tasapainopistettä niin paljon, että hypyt eivät onnistu kypärä päässä. Pienimmät käyttävät vielä pipoa, mutta vanhemmat luistelevat ilman kypärää. meidän lapsemme ovat siis luopuneet kypärästä taitoluistelussa 5-vuotiaina molemmat.



Siinä vaiheessa kun taitoluistelija alkaa harjoitella hyppyjä, ei hän enää itse kaadu pää edellä jäähän. Toki on mahdollista, että törmää toiseen luistelijaan ja sattuu - aika hyvin nuo kuitenkin osaavat omissa harkoissaan myös toisiaan väistellä ja vahinkoja sattuu todella harvoin. Yleisöluistelussa pistän lapselle kypärän jos porukkaa on paljon, jos vähemmän niin annan luistella ilman kypärää. Ulkojäillä käytetään aina kypärää, samaten jos samalla jäällä on kiekkoilijoita.



Käytännössä siis jos lapsi haluaa kilpailevaksi taitoluistelijaksi, se ei ole mahdollista jos on pakko pitää kypärää päässä.

että ne 5-vuotiaat kilparyhmiin menevät taitoluistelijat luistelevat käytännössä jo paremmin kuin 90% aikuisista. Eivät todellakaan kaatuile holtittomasti tai päälleen. Törmäykset ovat eri asia, mutta kilparyhmien harkoissa ei enää ole kymmeniä luistelijoita yhtä aikaa jäällä ja luistelijat osaavat väistellä toisiaan.

ei koululaisten luistelukoulussa kenelläkään ollut kypärää ja alle kouluikäisissä kaikista edistyneimmillä ei myöskään ollut kypäriä.

mutta se nyt on niitä harrastuksen varjopuolia, jotka täytyy ottaa samassa paketissa, riskit.

Meidän poika harrasti taitoluistelua 6.-luokkalaiseksi asti. Ja ainakin pari kertaa kaatui niin että valitti myöhemmin päähän sattuvan. Ja oma lukunsa oli sitten ne luistimen terän viillot säärissä...

ei edes pyöräillessä