Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen niin tyytyväinen elämääni :)!
06.04.2014 |
Tällä hetkellä elämäni on varsin mukavassa kuosissa. Minulla on ihana miesystävä ja meillä kiva koti. Toiveissa myös lapsi lähivuosina.
Minulla on mielenkiintoinen ja antoisa harrastus, paljon ihania ystäviä, rakas perhe ja ihan ok työ. Raha riittää elämiseen, harrastamiseen ja silloin tällöin matkustamiseen. Ja myös hyväntekeväisyyteen.
Takana on raskas avioero, läheisen kuolema ja lyhyt työttömyysjakso. Tiedän että kaikki on haurasta, mutta nyt on kaikki asiat sen verran hyvin etten näe syytä turhan murehtimiseen.
Voisin toki masentua palkastani, joka on reippaasti alle sen, mitä työstä voisi maksaa. Tai veroista joita miehen kanssa makselemme. Tai epävarmasta taloustilanteesta, hintojen noususta ja työtilanteen epävarmuudesta. Ikääkin on jo 33v, eli se paras lisääntymisikä lienee jo takanapäin. Ja tietty harmi ettei ole varaa juuri sellaiseen asuntoon sellaiselta alueelta mitä haluaisin.
Mutta who cares, meillä on kaikki mitä tarvitsemme ja enemmänkin. En voi muuta kuin olla onnellinen ja kiitollinen :).
Kommentit (3)
haha, niin toki voikin. Tai kuolla. Murehditaan sitä sitten.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on samat fiilikset, muutto ihanaan isompaan asuntoon edessä, ihana mies, kaksi ihanaa pientä lasta ja hyvä työpaikka johon palata perhevapaiden jälkeen. :) Palkka ei ole hyvä, mutta tulemme hyvin toimeen ja työn mielekkyys ja mukava työpaikka on ykkösasiana mulle. Olen 30-vuotias ja vielä haaveilen siitä kolmannesta lapsesta jossain vaiheessa :) Kaikki on nyt niin loistavasti kuin vain voi.
Muutama vuosi sitten oli raskasta, läheiseni kuoli yllättäen ja kärsimme lapsettomuudesta... Jotenkin noista pahoista asioista on jäänyt pelko, että kun kaikki on loistavasti (kuten nyt), jotain pahaa tapahtuu... Varsinkin läihesen kuolema tapahtui juuri niin, kaikki oli niin ihanasti ja sitten yksi puhelinsoitto ja maailmani mureni kuukausiksi. Tiedän, ettei ole järkevää murehti sellaista, mitä ei ole tapahtunut, eikä ole olemassa mitään kaavaa, että jotain pahaa tapahtuu kun kaikki on hyvin... mutta välillä on vaikeaa jopa iloita näistä asioista, kun joku pelko taustalla kummittelee.
Olisipa minullakin noin hyvä asenne kuin sulla ap, eli "murehditaan sitä sitten" ja osaisin elää sen mukaan. Toivottavasti saatte sen kaipaamanne lapsen pian! :)
Alue: Aihe vapaa
Miehesi voi pettää, mieti sitä.