Lapsi steiner-koulussa, kokemuksia

Pääsisikö lapsesi Steinerkouluun? Moni tuttuni on kokenut Steinerkoulun paremmaksi juuri ujoille lapsille. Koulusta puuttuu tietynlainen häiriökäyttäytyminen. Koulu vaatii aika paljon panostusta myös vanhemmilta. Ei pelkästään rahallista vaan muutakin.

[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 12:49"]

Tilanne on, että mun kaksi lasta on niin ujoja, että oon alkanut miettiä, että oisko heille pienempi ryhmäkoko parempi ja muutenkin kuulemma Steiner-koulussa otetaan lapset patemmin yksilöinä huomioon.

Ja ihan käytännön kysymys:Miten hoituu koulumatka, jos lapsi on alakoululainen ja matka noin 5 km, bussit ei kulje täällä meidän kaupungissa sinne koululle. Onko jotain koulukyyditystä tao kimppakyytejä? Aika kohtuutonta ois vaatia, että pieni lapsi pyöräilisi matkan, minä teen vuorotyötä eli minultakaan ei kyyditseminen onnistu.

[/quote]

Huuhaa ja höpölöpö. Heitä ei oteta yhtään sen enempää "yksilöinä" huomioon. Menestyvät vain surkeammin yo-kokeissa ja muutenkin. Ei se kirjaimien muodossa voimistelu ujoakaan lasta pelasta.

Tee kiltti palvelus lapsillesi ja laita normaaliin kouluun. Vaikka selvität tilannetta koulun henkilökunnan kanssa, että tarvitsevat ehkä erityistä tukea. Steiner-koulut pitäisi kieltää lailla... hrr...

[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 14:00"]

[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 12:49"]

Tilanne on, että mun kaksi lasta on niin ujoja, että oon alkanut miettiä, että oisko heille pienempi ryhmäkoko parempi ja muutenkin kuulemma Steiner-koulussa otetaan lapset patemmin yksilöinä huomioon.

Ja ihan käytännön kysymys:Miten hoituu koulumatka, jos lapsi on alakoululainen ja matka noin 5 km, bussit ei kulje täällä meidän kaupungissa sinne koululle. Onko jotain koulukyyditystä tao kimppakyytejä? Aika kohtuutonta ois vaatia, että pieni lapsi pyöräilisi matkan, minä teen vuorotyötä eli minultakaan ei kyyditseminen onnistu.

[/quote]

Huuhaa ja höpölöpö. Heitä ei oteta yhtään sen enempää "yksilöinä" huomioon. Menestyvät vain surkeammin yo-kokeissa ja muutenkin. Ei se kirjaimien muodossa voimistelu ujoakaan lasta pelasta.

Tee kiltti palvelus lapsillesi ja laita normaaliin kouluun. Vaikka selvität tilannetta koulun henkilökunnan kanssa, että tarvitsevat ehkä erityistä tukea. Steiner-koulut pitäisi kieltää lailla... hrr...

[/quote]

Perustelisitko tätä vähän tarkemmin. Onko sulla henkkoht kokemusta, että ei oteta yksilöinä paremmin huomioon, vai miksi noin sanot?

Miksi pitäisi kieltää lailla?

Sun kannattaa oikeasti kysyä siitä steiner-koulusta, mihin olisit lapsia laittamassa. Kannattaa  myös kysyä kokemuksia siellä olevien vanhemmilta, koska niissä kouluissa on eroja. Siellä joutuu myös vanhempana enemmän toimimaan eli vanhempainiltoja tuntuu ainakin ekalla oleva tosi tiuhaan. Hyvänä puolena näissä se, että tuntee lapsen koulukavereiden vanhemmat.

Hei

Samaa mieltä kuin 9.

En tiedä, kuinka usein peruskoulussa on vanhempainiltoja. Lapseni steinerkoulussa vanhempainiltoja on kerran kuussa (ainakin 1-3 lk), mutta ei meidänkään perheestä jokaiseen voida osallistua. Aika hyvin kyllä tuntee vanhempia, se on iso plussa.

Komppaan että käykää siellä nimenomaisessa koulussa. Ja tutustukaa niihin luokanopettajiin, jotka lapsille tulisi. Steinerkoulu on aika hakuammuntaa, tosi paljon riippuu ensinnäkin siitä koulusta ja toiseksi luokanopettajasta. Se voi olla tosi hyvä juttu tai tosi huono juttu. Luokanopettaja opettaa lapsille ensimmäisen 8 vuoden ajan melkein kaikkea, joten on todella tärkeää että luokanopettaja on hyvä. Sinne mahtuu kyllä kaikenlaista porukkaa. 

Itselläni ihan hyvät kokemukset parinkymmenen vuoden takaa. Luokallani oli tosi villejä oppilaita, mutta ne pahimmatkin ovat pärjänneet elämässä yllättävänkin hyvin (paitsi yksi, mutta poikkeus lienee sallitaan). Luokan kanssa tuli läheiset välit, vaikka kaikista ei pitänyt niin ovat melkein kuin sukua. Luokkakokouksia on ollut 5 vuoden välein ja luokanopettajakin on tullut sinne. Jostain syystä ne villeimmät pitävät enemmänkin yhteyttä opettajan kanssa. Itse olin hyvä koulussa, mutta aika ujo ja lapsellinen, Steinerkoulussa sai tavallaan olla aika rauhassa sellainen. Kävin normaalin lukion eikä siellä ollut mitään vaikeuksia. Mutta kuten sanottu niin tämä on HYVIN pitkälti tuurista kiinni ja kouluja ja opettajia on hyviä, huonoja ja erittäin huonoja. 

Kun nykymeno on peruskouluissa se mitä on, mielestäni stainer kuulostaa varteenotettavalta vaihtoehdolta. Sinulla on aikaa... eli voit laittaa huoleti lapset ensin staineriin ensimmäisiksi vuosiksi. 3-4 ekavuotta ei merkkaa mitään. Ja jos et ole tyytyväinen tuloksiin, opetukseen jne. vaihdat muualle. 

Lapset saisivat jokatauksessa "pehmeämmän" startin koulumaailmaan. Joka ei todellakaan ole mikään ihanuus enää monissakaan suomen peruskouluissa, kiroillaan, kiusataan, häiriköidään, opettajat epämotivoituneita, vikoja etsitään lapsista oikein työryhmien voimalla... voi siellä ujolla lapsella olla tekemistä.

muistattehan sitten, ettei steineropettajilla ole luokanopettajan koulutusta ja kelpoisuutta vaan steinerin oman korkeakoulun opekoulutus - kyseinen koulutus on aikamoista ja suorastaan hirvittää, että sen jälkeen se steinerope opettaa lapsia aina puoleen väliin yläkoulua.

Miksi ihmeessä saisit koulukyydistyksen? Jos lapsesi ei mene oman koulupiirin lähikouluun niin huoltajan vastaavat itse kuljetuksista/koulumatkoista.

Ei steinerkoulussa todellakaan huomioida yksilöllisyyttä: siellä oppiminen (ensimmäisten vuosien aikana varsinkin) perustuu pitkälti opettajan matkimiseen. Vielä yläkoulunkin puolella oppilaat kopioivat vihkoihin sen, mitä ope sanoo. Toooodella yksilöllistä :)

Steinerin oppien mukaan lapsen kehittyvät tietyn ikäkausiopin mukaan - mitään poikkeamia ei sallita, koska ikäkausioppi ja siihen liittyvät kehitysvaiheet menevät tarkasti ja niitä noudatetaan - erityisen vaikeaa lahjakkaammille oppilaille.

Opettaja jakaa oppilaat steinerin oppien mukaisesti temperamenttien mukaan. Mm. lapsen ulkonäkö vaikuttaa jaotteluun. Opettajan määrittelemä temperamentti otetaan huomioon siinä, miten lasta kohdellaan, miten luokan istumajärjestys laaditaan jne.

Ryhmäkoot saattavat olla todella isoja (tiedän 29 oppilaan ekaluokan).

Steinerin opit olivat aikoinaan edistyksellisiä - nykyään ne junnaavat historiassa eikä mitään kehitystä tapahdu (tätä myös steinerlaiset itse kritisoivat). Samaan aikaan tavallinen perusopetus on kiitänyt ohi ja kovaa, on uudistuksellinen  ja osaa ottaa yksilöt huomioon. Suurin ongelma on ehkä se, että steinerope on sidottu steinerin aikaisiin, vanhanaikaisiin käytäntöihin kun taas perusopetuksen opella on täysin vapaat kädet, kunhan vain opetussuunnitelmaan sisältyvät asiat tulee opetettua - miten, se on opettajan oma asia.

Steinerissa on ihan yhtä paljon kiusaamista kuin normikoulussakin, huomattu on karvaasti. Eivät lapset siellä ole sen pyhempiä tai sydämellisempiä.

Miksiköhän minulle tulee aina näistä Steinerkoulua inhoavien tekseistä mieleen raivotautinen...

Asiallinen kritiikki ei ole inhoamista. Tällä palstalla on kritisoitu myös tavallista peruskoulua kun aihetta on ollut.

Kokemusta takana yhdeksän vuotta.

Jotkut hyvät tyypit ovat sielläkin hyviä, mutta valitettavasti antroposofia kerää ympärilleen ns. hulluja keski-ikäisiä naisia, jotka vähän ylihöyrähtävät siihen juttuun. Ehkä sama juttu kuin jossain uskonnossa. Koulusta puuttuu kunnollinen hallinto ja nämä vouhkaajat saavat aika paljon valtaa. Ihan älyttömiin asioihin käytetään tuntikausia aikaa, mutta esim. perusopetuslaki ei toteudu.

Rahapula on ikuinen, vanhemmilta nyhdetään rahaa kaikilla mahdollisilla keinoilla. Koulurakennus on rähjäinen, rahaa korjaamiseen ei ole. Foliohatut vetävät herneet, jos joku yrittää laittaa kouluun wlan-verkkoa, koska se kuulemma tuhoaa lasten aivot säteilyllään. Luokissa ei ole mitään nykyaikaisiin kouluihin kuuluvaa tekniikkaa, ainoastaan taulu, liidut ja nojatuoli, josta opettajat lukevat satuja. Opettajat hämmästyivät sanattomiksi, kun kuulivat, että koko maahan on tulossa sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Nyt vedetään paniikkiratkaisuna atk-tunteja opettajille, että oppisivat kirjoittamaan edes sähköpostia.

Koulun hallintoa piinattiin mm. kouluruokailuun liittyvillä asioilla loputtomin kirjelmin, kunnes ruokaa laittamaan saatiin joku jonkun kaveri, luomukeittäjä. Nyt kirjelmien kohteena on homekoulu, koska joku oli saanut jonkun kaverinsa, jolla oli koira, käymään koulun pihalla ja koira oli haukkunut jossain kohdassa, eli ilmaissut, että siinä varmasti on hometta.

Jos jollain lapsella on oppimisvaikeuksia tai levottomuutta, vanhempia neuvotaan laittamaan enemmän villaa lapsen päälle ja poistamaan telkkari ja pelit. Lapsille annetaan antroposofisia pillereitä ja pikkueukkaa, eli jonkinlaista leikki/maalaus/terapiaa, jossa eurytmisti käsittelee lapsen oletettuja vaikeuksia. Puheterapiaa ei ole. Opettajat eivät mielellään tee yhteistyötä koulupsykologin kanssa, ja psykologilla ei ole mitään kontaktia tai lähetysmahdollisuutta eteenpäin, jos hän havaitsee ongelmia. Kaikki oppimisvaikeudet tai ylipäätään lääketieteelliset ongelmat pitää hoitaa itse. Koulussa on sen yli 50-vuotisen historian aikana ollut yksi kouluavustaja, opettajat vastustavat sellaisen tuomista luokkiinsa ehdottomasti, koska se rikkoo pedagogiikkaan kuuluvan opettajan henkilöpalvonnan.

Kaikkien lasteni luokalta on vähin äänin poistunut 3-6 oppilasta, jotka minun silmääni olisivat vain tarvinneet tukea tai joiden vanhemmat ovat kyseenalaistaneet opettajan metodit. Jos opettaja ei pidä lapsesta tai sen vanhemmista, on täysin normaalia savustaa lapsi pois. Osa opettajista lähettää vanhemmille viikoittainkin paimenkirjeitä, joissa kerrotaan, mitä on hyvä vanhemmuus ja mitä ei. Osa ohjeista on hyvin yksityiskohtaisia, esimerkiksi 11-vuotiaat keskenään leffassa oli lähes kuolemansynti.

Lapset kirjoittavat värikynillä ja liiduilla vahapintaisiin vihkoihin, kirjoja ei ole vasta kuin yläluokilla. Joskus näkee selvästi, että lapsi ei ole ymmärtänyt tarpeeksi asiasta, jota on käsitelty tunnilla. Mistään ei voi tarkistaa asian oikeaa laitaa. Kaikki tulee opettajan päästä taululle. Voi vaan miettiä, kuinka työlästä on kopioida matematiikantehtäviä taululta vihkoon paksulla väriliidulla. Peruskoululainen laskee siinä ajassa kolminkertaisen määrän laskuja. On näytelmää, on eukkaa, on pihansiivousta, on metsäretkiä, enemmän käsitöitä ja enemmän piirustusta kuin peruskoulussa. Tuntimäärä ei silti ole isompi.

Huolestuttavinta on ollut huomata, että osalla opettajista ammattietiikka ja perustaidot ovat ihan hukassa. Steineropettajaksi pätevöityy omassa korkeakoulussa, jossa ei tarvitse opiskella mitään oppimisvaikeuksista, tiedonhankinnasta, atk:sta yms. Yksi opettaja sai ihan tavattomia raivokohtauksia sekä oppilailleen että vanhemmille. Piirit ovat niin pienet, että opettajat tuntevat osan vanhemmista paremmin ja surutta juoruilevat heille toisten vanhempien asioita. Opettajien sähköpostit tai kirjeet kotiin saattavat olla lähes lukukelvottomia kirjoitusvirheiden vuoksi, ja he ovat silti yksinään vastuussa lasten äidinkielen opetuksesta kahdeksannen luokan loppuun, jolloin aineopettajat tulevat mukaan kuvioon.

Meidän perheelle kokemus on ollut hurja pseudotieteellinen painajainen, jossa lapsuuden kunnioittamisen ja lapsen elämänvoimien kehittämisen sijasta on törmännyt vain huuhaauskomuksiin, epäammattimaisesti käyttäytyviin rankan epäpäteviin opettajiin, syyllistämiseen, koko perusopetuslain hengen vastaiseen toimintaan. On vaikea ymmärtää, miten tällaisen koulun annetaan toimia Suomessa ja sitä vielä rahoitetaan julkisista varoista.

Tutustu Steiner-pedagogiikkaa ja Rudolf Steineriin ja Pekka Ervastiin. Se esoterian määrä... Ei kiitos minulle, en halua sotkea minkäänlaista esoteerista Huuhaa-soopaa lasteni arkeen. On olemassa myös muita vaihtoehto-pedagogisia kouluja, ennemmin niihin kuin lapsi Blavatskyn jalanjäljille huuhaa-pedagogian pariin.

Mulla oli yks kaveri yhdellä vuoden pitusella kurssilla ja tää oli käyny Steiner koulun. Ei voinu keskittyy meinaa mihinkää tää tyyppi! Koko ajan teki jotain omiaan ku ei ollu tottunu pysymään asiassa. Siinä tuli selväksi, etten laita lapsiani Steiner kouluun.

Entä se huuhaa jota Suomen peruskoulussa opetetaan nykyään:) Ei ne opettajat kyllä mitään älykköjä siellä ole että sen puoleen. Opettajakoulu juu....

Joissain kouluissa on myös erikseen pienryhmät, missä n.10 oppilasta. Oletko harkinnut sellaista? Itse jouduin yläasteelle siirtyessä pienryhmään, huonojen arvosanojen vuoksi. Onneksi oli sama koulu missä kävin ala-asteenkin ja vanhat kaverit pysyi lähellä.:)

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 19:15"]

Kokemusta takana yhdeksän vuotta.

Jotkut hyvät tyypit ovat sielläkin hyviä, mutta valitettavasti antroposofia kerää ympärilleen ns. hulluja keski-ikäisiä naisia, jotka vähän ylihöyrähtävät siihen juttuun. Ehkä sama juttu kuin jossain uskonnossa. Koulusta puuttuu kunnollinen hallinto ja nämä vouhkaajat saavat aika paljon valtaa. Ihan älyttömiin asioihin käytetään tuntikausia aikaa, mutta esim. perusopetuslaki ei toteudu.

Rahapula on ikuinen, vanhemmilta nyhdetään rahaa kaikilla mahdollisilla keinoilla. Koulurakennus on rähjäinen, rahaa korjaamiseen ei ole. Foliohatut vetävät herneet, jos joku yrittää laittaa kouluun wlan-verkkoa, koska se kuulemma tuhoaa lasten aivot säteilyllään. Luokissa ei ole mitään nykyaikaisiin kouluihin kuuluvaa tekniikkaa, ainoastaan taulu, liidut ja nojatuoli, josta opettajat lukevat satuja. Opettajat hämmästyivät sanattomiksi, kun kuulivat, että koko maahan on tulossa sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Nyt vedetään paniikkiratkaisuna atk-tunteja opettajille, että oppisivat kirjoittamaan edes sähköpostia.

Koulun hallintoa piinattiin mm. kouluruokailuun liittyvillä asioilla loputtomin kirjelmin, kunnes ruokaa laittamaan saatiin joku jonkun kaveri, luomukeittäjä. Nyt kirjelmien kohteena on homekoulu, koska joku oli saanut jonkun kaverinsa, jolla oli koira, käymään koulun pihalla ja koira oli haukkunut jossain kohdassa, eli ilmaissut, että siinä varmasti on hometta.

Jos jollain lapsella on oppimisvaikeuksia tai levottomuutta, vanhempia neuvotaan laittamaan enemmän villaa lapsen päälle ja poistamaan telkkari ja pelit. Lapsille annetaan antroposofisia pillereitä ja pikkueukkaa, eli jonkinlaista leikki/maalaus/terapiaa, jossa eurytmisti käsittelee lapsen oletettuja vaikeuksia. Puheterapiaa ei ole. Opettajat eivät mielellään tee yhteistyötä koulupsykologin kanssa, ja psykologilla ei ole mitään kontaktia tai lähetysmahdollisuutta eteenpäin, jos hän havaitsee ongelmia. Kaikki oppimisvaikeudet tai ylipäätään lääketieteelliset ongelmat pitää hoitaa itse. Koulussa on sen yli 50-vuotisen historian aikana ollut yksi kouluavustaja, opettajat vastustavat sellaisen tuomista luokkiinsa ehdottomasti, koska se rikkoo pedagogiikkaan kuuluvan opettajan henkilöpalvonnan.

Kaikkien lasteni luokalta on vähin äänin poistunut 3-6 oppilasta, jotka minun silmääni olisivat vain tarvinneet tukea tai joiden vanhemmat ovat kyseenalaistaneet opettajan metodit. Jos opettaja ei pidä lapsesta tai sen vanhemmista, on täysin normaalia savustaa lapsi pois. Osa opettajista lähettää vanhemmille viikoittainkin paimenkirjeitä, joissa kerrotaan, mitä on hyvä vanhemmuus ja mitä ei. Osa ohjeista on hyvin yksityiskohtaisia, esimerkiksi 11-vuotiaat keskenään leffassa oli lähes kuolemansynti.

Lapset kirjoittavat värikynillä ja liiduilla vahapintaisiin vihkoihin, kirjoja ei ole vasta kuin yläluokilla. Joskus näkee selvästi, että lapsi ei ole ymmärtänyt tarpeeksi asiasta, jota on käsitelty tunnilla. Mistään ei voi tarkistaa asian oikeaa laitaa. Kaikki tulee opettajan päästä taululle. Voi vaan miettiä, kuinka työlästä on kopioida matematiikantehtäviä taululta vihkoon paksulla väriliidulla. Peruskoululainen laskee siinä ajassa kolminkertaisen määrän laskuja. On näytelmää, on eukkaa, on pihansiivousta, on metsäretkiä, enemmän käsitöitä ja enemmän piirustusta kuin peruskoulussa. Tuntimäärä ei silti ole isompi.

Huolestuttavinta on ollut huomata, että osalla opettajista ammattietiikka ja perustaidot ovat ihan hukassa. Steineropettajaksi pätevöityy omassa korkeakoulussa, jossa ei tarvitse opiskella mitään oppimisvaikeuksista, tiedonhankinnasta, atk:sta yms. Yksi opettaja sai ihan tavattomia raivokohtauksia sekä oppilailleen että vanhemmille. Piirit ovat niin pienet, että opettajat tuntevat osan vanhemmista paremmin ja surutta juoruilevat heille toisten vanhempien asioita. Opettajien sähköpostit tai kirjeet kotiin saattavat olla lähes lukukelvottomia kirjoitusvirheiden vuoksi, ja he ovat silti yksinään vastuussa lasten äidinkielen opetuksesta kahdeksannen luokan loppuun, jolloin aineopettajat tulevat mukaan kuvioon.

Meidän perheelle kokemus on ollut hurja pseudotieteellinen painajainen, jossa lapsuuden kunnioittamisen ja lapsen elämänvoimien kehittämisen sijasta on törmännyt vain huuhaauskomuksiin, epäammattimaisesti käyttäytyviin rankan epäpäteviin opettajiin, syyllistämiseen, koko perusopetuslain hengen vastaiseen toimintaan. On vaikea ymmärtää, miten tällaisen koulun annetaan toimia Suomessa ja sitä vielä rahoitetaan julkisista varoista.

[/quote]

En sinänsä epäile kokemuksiasi mutta... Miten ihmeessä teillä sitten on kokemusta kokonaista yhdeksän vuotta? Minkä ihmeen takia piditte lapsianne kyseisessä koulussa? Missä oli teidän vastuunne?

Up

Mun tuntemat steinerit oli ihmisinä todella mukavia ja loistavaa seuraa. Akateemisesti menestyneitä eivät, ja työelämän todellisuus osui heidin kovemmin kuin moniin muihin. Jonkinlaisessa kuplassa sielä kai eletään mutta onko se huono?

Minun kokemusten mukaan Steinerkouluun menee todella moni "häirikkölapsi" jota "ei ymmärretä" tavallisessa koulussa.

Muutama asia mitä kannattaa ottaa huomioon:

-Kouluja on erilaisia, jos paikkakunnalla X on hyvä koulu niin paikkakunnalla Y voi olla ihan surkea.

-Opettaja pysyy yleensä samana, hyvä juttu jos opettaja on hyvä, huono juttu jos hän on surkea.

-Moni aikuinen steiner vaikuttaa alkuun todella mukavalta, mutta kun ihmiseen tutustuu paremmin niin eivät enää olekkaan niin "kivoja ihmisiä". En tiedä mistä tuo johtuu, siitä että ko. kouluun menee enemmän "hörhöjä/hulluja", vai siitä että koulu tekee heistä sellaisia...? Toki oma kokemuspiiri vaikuttaa paljon, esim. jos tuo nro. 24 on nähnyt steinereitä ns. "hyvissä piireissä" (tyyliin tutustunut yliopistolla) hän näkee vain sen "kerman", vert. sellainen ihminen joka tuntee ns. "koko kirjon" steinerlaisia (esim. siksi että sisarus on käynyt sen koulun) ei vaan sitä "parasta A-ryhmää".