Ennen sai olla vanhapiika tai -poika

Olen ap eri mieltä. Nykyäänhän on keksitty jopa ilmiölle seksikkäämpi nimitys: sinkku. Jolloin voisi ainakin yrittää antaa sellaisen kuvan, että on oma valinta olla "pariton". Ennen ajateltiin ehkä yleisemmin, että "raukka ei ole saanut ketään".

Olet väärässä AP! Ennen säälittiin todella paljon niitä jotka jäivät yksin, ilman puolisoa, etenkin jos oli nainen. Ajateltiin, että se ei ole kelvannut kenellekään, ei niin, että se olisi ollut oma valinta... Lisäksi oikeasti yksinäisyys syrjäytti, etenkin miehiä, ja naiset taas olivat köyhyysloukussa, noin keskimäärin.

Englannissa hyvin pitkään nainen oli miespuolisen sukulaisen määräysvallan aikana naimattomana naisena, ja näinhän se oli suomessakin.

Nykyään sinkku voi käydä töissä, ravintoloissa, harrastaa mitä vaan eikä tuomita. Ennen nainen ei päässyt edes ravintolaan sisään ilman herraseuraa...

Olen, kolmonen, samaa mieltä. Vanhemmat ihmiset sanoo koko sanankin "vanhapiika" tai "-poika" hiljaa, vähän kuin se olisi "tippuri" tai "ei käy ihan täysillä". Lisäksi mitä vanhempi sukulainen, sitä kovempi se on hoputtamaan sinkkuja pariutumaan ja "susipareja" naimisiin. "Ettekö te nyt jo voisi..."

[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 21:11"]

Lisäksi oikeasti yksinäisyys syrjäytti, etenkin miehiä, ja naiset taas olivat köyhyysloukussa, noin keskimäärin.

Englannissa hyvin pitkään nainen oli miespuolisen sukulaisen määräysvallan aikana naimattomana naisena, ja näinhän se oli suomessakin.

[/quote]

Tarkoitatko naimattomuutta vai yksinäisyyttä? Ne ovat kaksi eri asiaa. Naimattomat miehet ovat nykyäänkin syrjäytyneitä ja naimattomat naiset köyhyysloukussa.

Aviomiehen määräysvallan allan oleminen ei ole yhtään sen parempi kohtalo kuin miespuolisen sukulaisen määräysvallan alla oleminenkaan.

Ennen sitä nimenomaan ei hyväksytty, vaan ihminen leimattiin vanhapiikatittelillä. Nykyään se on ihan normaalia. Yleensä wt-ihmiset pariutuvat nuorena ja korkeasti koulutetut myöhemmin.