Millä tavalla itse haluaisit viettää pyöreitä vuosia?

Haluaisin herätä syntymäpäivänäni jostain ihanasta paikasta jonne olisin edellisenä iltana matkustanut. Mukana rakkaimmat ihmiset. :)

Yksin ja unohdettuna.

Matkoilla miehen kanssa. Tai no ei se haave ole vaan toteutuva unelma eli kaksi viikkoa ollaan ulkomailla. Täytämme samoihin aikoihin tasavuosia.

Sen jälkeen kun täytin 10 olen skipannut kaikki syntymäpäiväni. Ei vain yhtään kiinnosta juhlia vuosien vierimistä. Miten muuten olette viettäneet sitä, kun täytitte 10 000 päivää? Sehän on tavattoman tärkeä ja komea pyöreä luku!

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 17:07"]

Jos ei tarvitsisi ihan minimibudjetilla mennä, saisi itse päättää ja viettää kuten haluaa. Esim. kun täytät 40/50v.

[/quote]Ilman mitään juhlimista

Miehen ja muksun suusta onneksi olkoon. Jos on inspistä voi leipoa juustokakkua. Ei juhlia ja äitikään ei enää änkeä kahville kun ei itse pääse liikkumaan.

Matkoilla ehdottomasti. Rantaloma tai kaupunkiloma kunhan on vain lämmintä :)

Istua yksin ja hiljaisuudessa omassa olkkarissa ihanassa lukutuolissani ja korkata jonkun lempikirjailijani uuden kirjan. Juuri näin olenkin jo viettänyt 30-, 40- ja 50-vuotispäiväni ja näin aion viettää myös kohta koittavan 60-vuotispäiväni.

Kun täytän 40v. haluan olla Niagaran putouksilla perheeni kanssa. Samalla reissulla käymme sitten New Yorkissakin. Säästämisen aloitin jo, vielä aikaa 7 vuotta. :)

Mä haluaisin lähteä prätkäreissulle, joko esim. Brittein saarelle, tai sitten ihan Lappiin. Pitäisi olla sellainen reissu, että ehtisi lomailla ja ajella kunnolla vailla aikataulupaineita, ehkä kaksi viikkoa.

Lapsemme ovat 6 ja 9 sitten, kun täytän 40, joten heidänkin olisi aika helppoa lähteä mukaan pitemmille reissuille. Mutta vielä ei tietenkään voi sanoa, mahtavatko lapset tykätä moottoripyöärämatkailusta (esikoinen tykkää kyllä sivuvaunuilusta, mutta hänelläkin voi mieli muuttua vielä moneen kertaan).

Mä vietin 50 v päiviä viikon ibizalla miehen ja kahden nuorimman lapsen kanssa. Oli mukavaa.

Täytän loppukesällä 50. Vietän ne juuri kuin haluan: on parasta marja-aikaa, joten jos marjoja tulee ja keli sallii, menen marjastamaan, sillä silloin minulla on kesäloma. Kotona perheen kesken syömme siten jotain hyvää. Minun synttäripäivääni ei kovin moni tiedä, joten "pakoon" ei ole tarvetta lähteä. Lapsuudenkodissani käyn sitten varmaan edeltävänä tai seuraavana viikonloppuna kakun kanssa, isäni mieliksi. Veljeni ehkä tulee myös. Lahjat olen lähisuvulta kieltänyt, koska kotitalo tarvitsee remonttia, joten olen sanonut, että laittakaa rahat siihen. 

Haluaisin vapaapäivän ja nukkua niin kauan ja reauhassa kuin haluan. Sitten täytekakkua ja juustokakkua niin paljon kuin jaksaisin syödä. Ei muuta ;)

Mä vietin minimibudjetilla 50-vuotisjuhlat. Olen peruspäivärahalla. On todella paha mieli, ettei mitään matkaa tms. ollut varaa järjestää. Olen heikosti työkykyinen sairasteluni vuoksi. Olenkin ollut kallella kypärin jo monta kuukautta. Jotenkin aina unelmoin suurista 50-v juhlallisuuksista.

Kysymykseesi, mitä tekisi, jos olisi rahaa. No, joku safarimatka Afrikkaan olisi mukava (tuttuni meni sellaiselle 50-vuotispäivänään.) Toiselle tutulle mies oli ostanut cityloman New Yorkiin. Todella ihanaa varmaan. Mua olisi kiinnostanut myöskin matka Englantiin niille maille, missä kuvataan sarjoja vanhassa ympäristöössä. (Esim. sydämen asialla ja muut.) Sinne maksaisi 1200 euroa. Huh, mikä hinta, mutta olisi ollut ihana  matka.

Joo, mun juhlat siis oli 10 vierasta kotona kahvilla ja mies osti viidenkympin korvikset mulle. Meinasi ostaa vain kukat, mutta olin niin loukkaantunut, että kehtasin vaatia jonkun lahjankin muistoksi.

Teille, jotka olette vielä reilusti alle 50-vuotiaita: Ei ne aiemmat vuosikymmenjuhlat tunnu missään. Tämä viiskymppinen sitten tuntuu oikein todella. Juhlat kannattaa järjestää ihan siksi, että se on kunnollinen siirtymäriitti. Pitää jotenkin tajuta täyttäneensä 50. Siirtymäriitit ovat olleet ihmisille kautta vuosituhansien tärkeitä. Tuota viisikymmentä moni pitää jo suurena lukuna ja sen ylittäneitä jo aika vanhoina.

30 ja 40 synttäreitä en viettänyt yhtään mitenkään. Nyt vietin viisikymppiset kyllä.

Toiset haluavat juhlistaa, toiset eivät. Itse haluaisin myös matkalle perheen ja vaikka ystävien kanssa. Paikan ei tarvitsisi olla kaukana, mutta olisi ihanaa, jos puitteet olisivat hienot ja saisi pukeutua elegantisti...

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 17:31"]

Mä haluaisin lähteä prätkäreissulle, joko esim. Brittein saarelle, tai sitten ihan Lappiin. Pitäisi olla sellainen reissu, että ehtisi lomailla ja ajella kunnolla vailla aikataulupaineita, ehkä kaksi viikkoa.

Lapsemme ovat 6 ja 9 sitten, kun täytän 40, joten heidänkin olisi aika helppoa lähteä mukaan pitemmille reissuille. Mutta vielä ei tietenkään voi sanoa, mahtavatko lapset tykätä moottoripyöärämatkailusta (esikoinen tykkää kyllä sivuvaunuilusta, mutta hänelläkin voi mieli muuttua vielä moneen kertaan).

[/quote]

mun lapset on 20-vuotiaita kun täytän 40.

Hyvin samanlaisia haaveita näyttää ihmisillä olevan, minäkin tahtoisin juhlia reissussa läheisimpien ihmisten kanssa. Jos budjetti on pieni tallinnanristeilykin käy.

Pahin vaihtoehto olisi isot juhlat jonne tulee paljon ihmisiä tai joku sukukahvittelu.

Jos budjettia ei olisi juurikaan tarvinnut miettiä, olisin ulkoistanut juhlat jonnekin kauniiseen paikkaan ja tilannut cateringin ja siivouksen. Mutta kyllä olisin silti halunnut tehdä sen minkä teinkin, eli kutsua ison porukan eikä vain rakkaimpiani. Olen niin huono huolehtimaan arjessa sosiaalisista suhteistani, että tarvitsin pyöreitä synttäreitä saadakseni itsestäni aikaiseksi kutsua kaikki samalla kertaa paikalle.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 21:18"]

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 17:31"]

Mä haluaisin lähteä prätkäreissulle, joko esim. Brittein saarelle, tai sitten ihan Lappiin. Pitäisi olla sellainen reissu, että ehtisi lomailla ja ajella kunnolla vailla aikataulupaineita, ehkä kaksi viikkoa.

Lapsemme ovat 6 ja 9 sitten, kun täytän 40, joten heidänkin olisi aika helppoa lähteä mukaan pitemmille reissuille. Mutta vielä ei tietenkään voi sanoa, mahtavatko lapset tykätä moottoripyöärämatkailusta (esikoinen tykkää kyllä sivuvaunuilusta, mutta hänelläkin voi mieli muuttua vielä moneen kertaan).

[/quote]

mun lapset on 20-vuotiaita kun täytän 40.

[/quote]

Na und?