Lapsen kaveri ja tämän äiti, huoh. Olenko oikeassa vai curling-mamma?
Tänään sekä mulla että miehellä töitä, lapsi olisi joutunut olemaan yksin koko päivän kotona. Sovittiin, että kaveri tulee yökylään, niin on seuraa heti herättyä ja kuluu aika rattoisammin. Kyse 10- vuotiaista. Kokkailivat ohjeiden mukaan jne. Oli sovittu, että kaverilla ei ole kiirettä kotiin vaan voi rauhassa olla koko päivän.
Tämän kyseisen kaverin kohdalla on yleensä ollut ongelmana se, että aikataulu mättää. Jos sanoo, että voi olla vaikkapa kolmelta niin vielä viideltä ei voi kuitenkaan olla. Tai jos tulee leikkimään, niin heti kohta pitää lähteäkin kotiin. Usein myös sovitut leikit peruuntuu kun pitääkin lähteä kauppaan tmv.
Ok, kaveri oli ollut yötä. Oli ollut siis monta tuntia aikaa leikkiä. Tuosta ajasta kuitenkin osa oli mennyt heräillessä, höpötellessä, kokkaillessa jne. Varsinainen leikki oli päässyt alkamaan n. klo 13. Tytöt olivat järjestelleet barbeja tunnin verran ja ehtivät tunnin leikkiä, kun kutsu kotiin kuului klo 15. Tiedän, että barbileikki voi parhaimmillaan kestää tuntikausia. Nyt leikki jäi pahasti kesken, mutta kotiin oli lähdettävä vaikka alun perin oli sovittu, että kotiutuu klo 17 maissa.
Nyt sekä mulla että tytöllä on paha mieli ja sinänsä hyvin sujuneesta vierailusta jäi lopulta paha maku suuhun. Tyttö on sitä mieltä, että tän kaverin kanssa leikit oli nyt sit tässä enkä oikein voi häntä siitä moittia. Tätä samaa ongelmaa on ollut aiemminkin, mutta yhteisymmärrykseen kaverin vanhempien kanssa ei päästä, vaikka varovasti olen yrittänyt asiasta puhua.
Kommentit (54)
En tajunnut viestistäsi mitään. Sekö on ongelma, että kaverin perhe ei jousta sinun aikataulusi mukaan? Kai he voivat hakea lapsensa kotiin koska vain, eikä vaan sen mukaan, mikä sinulle sattuu sopimaan?
Eli lapsellasi oli ollut kivaa vain tuon lyhyen barvi-leikin ajan? Eikö se aamuinen höpöstely ja juttelu ollut kivaa?
No voi jeesus, eikö toi nyt riitä?? Ehkä perhe tahtoi viettää lapsensa kanssa aikaa, eikä pitää lastaan seuraneitinä koko viikonloppua?
Minäkään en tajua, mikä on ongelma. Kaverin pitää olla pitempään, kuin sopii, siksi, että tytölläsi tulee paha mieli.
Mahtaa koulussakin tulla tytölläsi useasti paha mieli, kun välitunti loppuu, vaikka tytölläsi on vielä kivaa.
Minäkään en tajua, mikä on ongelma. Kaverin pitää olla pitempään, kuin sopii, siksi, että tytölläsi tulee paha mieli.
Mahtaa koulussakin tulla tytölläsi useasti paha mieli, kun välitunti loppuu, vaikka tytölläsi on vielä kivaa.
Siis kaksi tuntia barbileikkejä on kyllä älyttömän kauan. Ja miten järjestelleet sen toisen tunnin? Aika vajaalta kuulostaa!
Mutta tuo on kyllä ikävää, että sovitut ajat eivät pidä.
Ei tuo sun homma normaalilta kuulosta
jopas on leikkiä, maksoitko tytölle lapsesi hoidosta?
Oli taas ihan liian pitkä perustelu ja pohjustelu? Etkö millään osaa tiiivistää koko tätä tarinaa vaikka viiteen lauseeseen? Jaarittelet taas ihan aatamista ja eevasta alkaen, jäi kuvailematta keittiön sisustus ja miehesi mieskunto ohesta.
Muakin ärsyttää tollaset kaverit jotka eivät keskity mihinkään vaan aina on jalka oven välissä. Täytyy etsiä parempia kavereita.
Miten aikataulujen pettäminen liittyy curling-vanhemmuuteen? Minusta se liittyy enemmänkin uusavuttomuuteen...
Ja jos siis vetoat siihen, että jokin tietty aika oli sovittu, niin ehkä sä olet vaan niin rasittava että susta pääsee parhaiten eroon sanomalla ok johonkin sun ilmoittamaan aikatauluun.
Meillä joudutaan tuijottamaan kelloa työpäivinä ihan riittävästi, joten ei todellakaan sovita kellontarkkoja aikoja muuhun elämäämme, varsinkaan mihinkään lasten leikkimistapaamisiin. Alkaa silloin kun molemmille sopii, loppuu silloin kun toiselle ei enää sovi.
En tajua sinua. Jos kaveri oli kylässä yön yli, niin mitä ihmeen väliä koko vierailun kannalta on sillä, lähteekö hän kolmelta tai viideltä? Kaksi tuntia barbeilla touhuamista on sitäpaitsi aikamoisen pitkä aika. Eikö tytölläsi ollut kivaa kaverinsa kanssa eilen illalla, nukkumaan mennessä, aamulla herätessä, höpötellessä, lounaalla, iltapäivällä? Miksi vain ja ainoastaan ne viimeiset tunnit olivat tärkeitä?
No, ehkä ongelmaa ei ole mutta jos on sovittu, että voi olla koko päivän niin miksi sitten voi olla. Olen tyttöjen leikkejä seuratessani huomannut, että kaksi tuntia on tosi lyhyt aika. Joo, oli ollut yötä, mutta eihän ne leikit aina heti ala vaan ensin menee aikaa kaikkeen yleiseen säätämiseen.
Tilaisuus esim. barbileikkiin tarjoutuu nykyisin valitettavan harvoin, joten musta on kurjaa, että sen joutuu keskeyttämään ilman syytä silloin kun leikki on päässyt vasta vauhtiin. Kovinkaan moni 10- vuotias ei enää leiki barbeilla. Ja sanon ilman syytä siksi, että tiesin äidin olevan töissä klo 15 saakka ja kotona vasta 15.30 jälkeen (sama työpaikka ja yhteinen bussimatka). Jos oli puhetta, että tyttö voi olla meillä klo 17 saakka, miksi pitääkin kutsua kotiin jo aiemmin jos leikit on kesken. Kai sitä lastakin voisi joskus kuunnella eikä vaan yksipuolisesti päättä, että "nyt tulet kotiin".
t. Ap
p.s. Ehkä olemme pissapäitä molemmat, sekä minä että tyttöni.
et ole oikeassa, olet käsittämätön.
Tajutkaa nyt jo, ap, kirjoittelee näitä tarinoitaan päivät kaiket. Nyt on jäänyt jo pois se lopun auttakaa, mitä teen!, mutta muuten kaava on perinteinen "anoppi/ LAPSEN KAVERIN ÄITI/ pomo/ ystävä/ raivostui".
Siis mikä oli ongelma? Onhan tuossa ollut seuraa jo yön yli, aamu ja aamupäivä j ailtapäiväkin, miten tuo kaksi tuntia nyt on niin merkkaava?
Ohis, miksi muuten tyttö oli yötä, kai olitte yön kuitenkin kotona? Tarkoitan vain, että jos olisi tullut vaikka aamulla niin ehkä olisi malttanut olla sinne viiteen.
Komppaan muita. Jos on yökylässä ollut, niin onhan siinä aika jo kotiutuakin kolmelta. Ja jos tuhraavat pitkään aamupalan ym kanssa, niin silloinhan aikaa leikille on vähemmän vaikka kaksi tuntia on kyllä ihan riittävä aika minusta. Jotenkin hauska nykyajan ilmiö, että tällainen aika arkinen asia ylittää av-aloituskynnyksen ja aiheuttaa suorastaan närkästystä jos ei muut ihmiset toimi niinkuin halutaan :D
Kiitos vastauksista, joita tulikin tosi paljon lyhyessä ajassa. Ok, minä tarkistan asennettani. Oltiin yö kotona. Jos oltais sovittu, että tulee vasta aamulla olisi kaveri tullut vasta aikaisintaan puolen päivän aikaan. Yleensä ei ole kyse siitä, ettei kaveri malttaisi olla ja leikkiä, vaan siitä että äiti kutsuu kotiin aiemmin kun on sovittu. Tapaamisia jää myös toteutumatta kun perheelle tuleekin yllättäviämenoja.
Mun filosofian mukaan myös lasta tulee kuunnella, eikä hänen sopimiaan tapaamisia voi yksipuolisesti torpedoida. Vrt. esim. jos olisit tyttökaverin luona pitkästä aikaa yökylässä, ei ole kiva jos mies käskee kesken kaiken kotiin.
Enkä ole vastaavankaltaisa aloituksia aiemmin tehnyt; tiedoksi sille joka epäili mun näitä tehtailevan.
Mutta olen siis pissapää, kun haluan, että myös lapseni voi luottaa siihen että sopimukset pitää. T. Ap
No tota. Mä en käsitä, miten tyttösi voi olla tuollainen pissapää! Kaveri ollut jo koko päivän ja parista tunnista jaksaa nipottaa. Jos niille tuli joku meno?