Lue keskustelun säännöt.
Elän äitiyteni pahinta aikaa.
04.02.2007 |
Että sitten piti käydä näin. Poikani 16v samanikäinen tyttöystävä on raskaana. Sitä luulee että on antanut tarpeeksi valistusta aiheesta, mutta ei. Ei riittänyt.
Pohtivat kai nyt että pitääkö lapsi vai ei. Olen ehdottomasti abortin kannalla. Vaan yksin olen ajatusteni kanssa. Kaikki muut kannattavat lapsen pitämistä, tytön vanhemmat ja poikani isä. Mutta eivätkö he käsitä miten valtavasta asiasta on kyse. Millä ihmeellä nämä lapset meinaavat jälkikasvunsa elättää?
Koulut juuri aloitettuna peruskoulun jälkeen. Poikani tietysti voi koulua käydä, mutta entäs se tyttö? Ei vauvan kanssa opiskelu voi olla lapselle kovin helppoa.
Ja raha. Poikani saa kunnalta elatusmaksua, tai siis minä saan. Miten sen käy jos lapset perustavat perheen ja muuttavat yhteen? Entäs sossu, miten se tukee alaikäistä perhettä? Minulla ei valitettavsti ole mahdollisuutta elättää kahta perhettä. Tässä yhdessäkin on jo keittiöapulaiselle tekemistä.
Haluaisin ehdottomasti kieltää lapseni muuton tyttöystävän kanssa yhteen. Tottakai voisin niin tehdä, mutta vastuu olisi pojankin kannettava.
Nyt tarvitsen apuanne, ehdottakaa mitä tässä pitää tehdä!! Tietenkään en voi päättää abortista, mutta miten tuen lastani parhaiten?
Kommentit (49)
Se on 16-vuotiaan elämässä pitkä aika. Ja kuka tietää, ehkä tuo lapsi olisi juuri se asia mitä poikasi tarvitsee nyt, kasvaakseen aikuiseksi.
Hienoa jos pystyt olemaan poikasi tukena. Suosittelisin nyt kuitenkin ottamaan yhteyttä tytön vanhempiin, voisi tehdä hyvää keskustella heidän kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu myös siitä, mitem käy, jos hän ei vastuutaan kanna. Siis siitä, millaista tuon tytön ja hänen elämänsä silloin tulevat olemaan...
Rakastamalla, olemalla tukena, turvana ja olkapäänä. Älä missään nimessä arvostele ja hauku heitä ja sano että he tuhoavat tulevaisuutensa (vaikka näin saattaa käydäkin). Jokaisen ihmisen täytyy oppia täällä elämässä omat läksynsä, emmekä me vanhemmat voi kaikkea tehdä lastemme puolesta, vaikka haluaisimmekin. Onhan sekin täysin mahdollista, että lapsenne pärjäävät hyvin, oppivat olemaan vastuullisia vanhempia, opiskelevat myöhemmin itselleen hyvät ammatit ja saavat työpaikan. Ja sinä saat maailman ihanimman lapsenlapsen, jolle olet maailman rakastavin mummi.
Mutta älä vieraannuta lastasi itsestäsi arvostelemalla ja haukkumalla. Suret sitä kovasti vähän vanhempana...
on erittäin todennäköistä, että nuoripari eroaa ja tyttö jää päävastuuseen lapsesta. Odota vuosi tai korkeintaan kaksi niin poikasi on jälleen vapaa. Näin se meillä aina käy.
he ovat sen kuulleet ja varmasti miettivät asiaa.
Pahimman virheen teet jos alat tyttöä/poikaasi käännyttämään aborttiin. Pahimmassa tapauksessa menetät poikasikin. Tuskin sitä haluat. Nuoret elävät jo muutenkin aikaa jolloin kaikkea kieltoa kapinoidaan ja suurennellaan päässä. Jos alat suoltamaan suustasi abortti juttuja joka käänteessä voit olla varma, ettei he sitä ainakaan tee.
Vaikea tilanne varmasti kaikille, mutta usko jos he päättävät pitää lapsen niin näin oli tarkoitettu. Ja he kyllä varmasti pärjäävät. on pärjännyt moni muukin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on tosi kunnioitettavaa jos haluavat lapsen pitää. Mitä luulet, jos pakotat lastasi lopettamaan oman lapsensa elämän, tuleeko vaikuttamaan teidän suhteeseen loppuelämän? Millaista käytöstä sillä opetat lapsesllesi? Että jos käy näin niin jäljet on helppo " siivota" pois??
Ei se päätös sinun ole. Voit vain tukea heitä.
he elättävät lapsensa siten, kuten muutkin vähävaraiset vanhemmat ikään katsomatta: sosiaalietuuksilla. Siinä ei ole mitään hävettävää, sillä sitä vartenhan avustukset on. Enkä usko, että he jäävät sossun varaan loppuiäkseen: poikasi voi jatkaa opintoja (jos opiskelee?), tyttöystävä voi palata koulun penkille muutaman vuoden kuluttua.
Älä tuputa aborttiajatustasi. Lapset ovat lahja. Pian sinusta tulee isoäiti, ja jos et tue nuorta paria nyt, en yhtään ihmettele jos he katkaisevat välit sinuun, etkä saa nähdä lapsenlastasi.
Siitä en tiedä, miten elatusavun käy jos ja kun poikasi muuttaa kotoa pois. Oletan, että saat sitä edelleen, saahan lapsilisääkin vaikka lapsi asuisi jo omillaan.
Sinun tehtäväsi ei ole taloudellisesti tukea poikasi perhettä, henkinen tuki on tärkeintä. Kyllä he osaavat, kyllä he pärjäävät, jos saavat tarpeeksi tukea ja ohjausta. Teinivanhempia opetetaan vanhemmuuteen paljon paremmin kuin täysi-ikäisiä vanhempia, ja heidän pärjäämistään seurataan tarkemmin.
Onnittelut sinulle. Sinusta tulee isoäiti. Ehkä aikaisemmin kuin kuvittelit, mutta ihana asia se on silti.
T: eräs, jonka sisko tuli äidiksi 16-vuotiaana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sulla kaikki kivet kiukaassa?
Äitini sai minut ollessaan 15-vuotias, isäni oli 16. Ovat olleet naimisissa nyt 33 vuotta.
Siskoni sai lapsen 17-vuotiaana, nyt hän on 29 v ja yhä saman miehen kanssa.
Oma suhteeni on kestänyt jo 17 vuotta, aloin seurustelemaan mieheni kanssa kun olimme 14-vuotiaita.
On poikkeuksiakin. Ja osaa ne vanhemmalla iällä tavanneet ja perheen perustaneetkin erota.
Vierailija:
on erittäin todennäköistä, että nuoripari eroaa ja tyttö jää päävastuuseen lapsesta. Odota vuosi tai korkeintaan kaksi niin poikasi on jälleen vapaa. Näin se meillä aina käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai sitten otat tytön alivuokralaiseksi (saa silloin asumistukea) ja tytön vanhemmat osallistuvat ruokamenoihin yms. tai sitten ne muutta tytön vanhempien luo samalla periaatteella. ja eikös jokainen alle 17-vuotias sen lapsilisän saa, huolimatta siitä onko itsellä lapsia vai ei... ja kai se elatusmaksukin menee samalla periaatteella... ehkä kannattaisi ihan kelasta ja sossusta kysellä, kyllä ne siellä varmaan vastailevat, ennenkuin mitään päätöstä teette:) mutta loppupeleissä se on kuitenkin nuorten oma valinta, he sen asian kanssa elävät lopun ikäänsä, päättivätpä sitten mitä vaan. niin ja aina se ei ole valistuksesta kiinni, kyllähän heillä on voinut ehkäisy olla käytössä mutta on vain pettänyt:(
Vierailija:
Onko sulla kaikki kivet kiukaassa?
Mutta miltei kaikki teinivanhemmat, jotka tiedän, ovat eronneet lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Jotkut pojut lähtee litomaan jo raskausaikana.
Mutta jos olet sitä mieltä, että they live happily ever after niin be my guest.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että eroavat kumminkin.
Mutta onko se sitten hyvä? Pahimmillaan tällä kotileikillä tuhoavat kolme elämän alkua. Molemmat ovat eroperheistä, tosi hyvä malli ja pohja. Voi että kun tässä nyt osaisi olla viisas.
ap
Annan sen rahan muutenkin sentilleen pojalleni jo nyt. Menee opiskelukuluihin melko hyvin.
Pointti on se että menettääkö lapseni tämän tulon ja saako jotain tilalle?
Vaikka eihän sillä elarilla ja lapsilisällä kovin pitkälle kyllä pötkitä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täällä abortti on kauhistus ja teinivanhemmuus niin hienoa. Minusta olet ihan oikeassa. Oikein pelko iskee oman pojan puolesta, vaikka tietysti mahdolliset teiniraskaudet on kaukana tulevaisuudessa vielä. Itse en tekisi aborttia enää tässä iässä, mutta kukaan abortin tehnyt kaverini ei sitä pähkäile tai sure enää. Teininä elämä on mitä on ja toivottavasti kaikki oppivat virheistä, kuten ovat ystävänikin oppineet. Nykyään ovat fiksuja, hyvissä ammateissa, hyvissä parisuhteissa ja pienten lasten äitejä. Mutta reilu 10 vuotta sitten olisivat olleet liian nuoria.
on samalla tavalla velvollinen elättämään poikansa kuin sinäkin tässä tilanteessa:)
Jos tytön vanhemmat tukevat niin yksi vaihtoehto on että poikasi muuttaa sinne ja hoitavat vauvan yhdessä tyttöystävänsä kanssa. Joku puhui tossa teinivanhempien eroista, se on totta että valtaosa teiniäideistä jää vastuun kanssa yksin. Itse suosittelisin ensikotia.
Toivon että sinä olet kasvattanut poikasi paremmin hänestä tulee isä ja hän on isä loppuelämänsä riippumatta siitä miten lapsen äidin kanssa lopulta menee. Heidän pieni perheensä tarvitsi kyllä kaikkien läheisten tuen ja vahvan tukiverkon.
Pitkäaikaustyötön, sosiaalietuuksilla elää. Minun kahden lapseni lisäksi kaksi muuta lasta (6kk ja 2v) vailla elareita. Kunnat maksaa...
Ehdottomasti otan sen ensikotivaihtoehdon esille. Erittäin hyvä ajatus. Suurin pelkoni tässä on se että tuleeko opiskeleuita mitään.
ap
Kovasti olen pohtinut asiaa. En aio painostaa aborttiin, olen kantani sanonut ja siihen saa jäädä. Enempää en voi tässä vaiheessa tehdä. Aion olla tukena, tekivätpä miten tahansa.
Tänään pohdin asiaa toiselta kannalta. Että jättäisinkö oman vauvani poikani hoitoon, vaikka pariksi päiväksi. Enpä jättäisi, niin paljon en luottaisi. Täytyy vain toivoa että sitä vastuuta hän voisi pikaisesti oppia, jos se nyt tulee tarpeelliseksi.
Kiitos kaikille kommenteista. Olette paljon rauhoittaneet mieltäni, mahdollisuus pärjäämiseen on olemassa.