Pärjääko Kalliossa lasten kanssa?

Neuvoni entisenä kalliolaisena.

Kalliossa on useita isoja ala-asteen kouluja, joten alueella viihtyy moni muukin lapsiperhe.

Minä (myös entinen Kalliolainen) saan näppyjä ajatuksesta, että lapseni joutuisivat viettämään lapsuutensa niillä nurkilla.

Asumme nelihenkinen perhe Franzeninkadulla, lapset 6 ja 10-vuotiaat. Viihdymme tosi hyvin ja pois ei muuteta. Hieman ihmetyttää tuo Kalliovastaisuus tälläkin palstalla. Mut hei! Pidetään omana tietonamme,että tää on tosi hieno paikka ihmisille, jotka haluavat asua keskustassa. Lapsemmekin viihtyvät ja heillä on paljon hyviä kavereita.

Asuntoni oli kovin pieni (35 neliötä!), ja se oli syy muuttoon.



Myöhemmin ajattelin, että jos asunto olisi ollut suurempi ja jos arkea olisi ollut toinen aikuinen hoitamassa kaverina, olisin tykännyt jäädä Kallioon.



Kyllä se nimittäin joitakin järjestelyjä alkoi vaatia ja luonnetta kysyä, että sai arjen rullaamaan. Kauppareissut mäkiä ylös ja alas, aina leikkipuistoon jos haluttiin lasten kanssa ulos (kotipiha= roskis ja mattoteline), ja puistossakin aina ensin piikki-sirpale-tumppi-skannaus ennen hiekkalaatikolle päästämistä. Eipä silti, sama skanneri toimii edelleen täällä väljemmilläkin vesillä asuessa, eikä turhaan ollenkaan.



Elikkäs, jos olette city-ihmisiä, asunnossanne on tilaa, hoitelette jouhevasti kauppa- ja puistoreissut ettekä liiemmin arastele huojuen käveleviä kulman kundeja, niin kokeilkaa kaikin mokomin.

joille en Kalliossa lasten kanssa muuttaisi ovat Helsinginkatu ja Vaasankatu. Agricolankatu ihan rauhallista, Karhupuistokin siistiytynyt tosi paljon. Vieressä Kallion kirjasto, isot leikkipuistot, luistelu/urheilukenttä, kauppahalli, kauppoja, kolmosen ratikalla pääsee himaan parhaimmillaan 5 min vuorovälillä jne. Välillä menee melkein pari viikkoa ja huomaan ettei ole tarvinnut poistua Kalliosta ainakaan palveluiden takia. Lisäksi asuntojen arvo alueella nousee koko ajan, senkää takia en myisi vielä ja kolmiot on harvinaista herkkua Kalliossa, jossa suurin osa kämpistä on pieniä yksiöitä/kaksioita. No miljöö on tottakai kaupunkilaista ja lieveilmiöitäkin on, mutta niin joka puolella kaupungissa, itse en ole yksin tai lapsen kanssa koskaan kokenut häiriötä. Tosin ihan tiukkapipoille Kallio leipäjonoineen, taitelijasieluineen ja kymmenine thai-hierontapaikkoineen ei sovi, enkä välttämättä itsekään halua sitten enää asua kun lapsi alkaa liikkumaan itsekseen ulkona, mutta pienen kanssa ei mitään estettä.

En ole mitenkään Kallio-vastainen! Nautin asua siellä, kun olimme vielä miehen kanssa kaksin. Lapsiani en siellä halunnut kasvattaa, halusin lapsillemme erilaisen lapsuuden maiseman.



Mutta kuten jo sanoin, viihtyminen ja " Kalliossa pärjääminen" riippuu aivan siitä, mitä elämältään haluaa. Jos tuntee viihtyvänsä sellaisessa paikassa kuin mitä Kallion kaupunginosa on, miksikäs ei? En yhtään sano, että lasten elämä Kalliossa on kurjaa ja kamalaa. Se vain ei vastaa sitä kuvaa lapsuuden maisemasta, minkä halusin omilleni tarjota. Me olemme ihmiset kaikki erilaisia :) Ja hyvä niin.



5