2-3 -vuotiaiden äidit! Ja miksei muutkin.
Oletteko rajoittaneet lapsenne riemusta johtuvaa riehumista?
Meidän 2,5-vuotias käyttäytyy hieman rasittavasti riemastuessaan ja huomiota hakiessaan. Esim. kun isovanhemmat tulevat meille kylään, hän heittäytyy selälleen potkimaan ilmaa ja nauramaan kovaäänistä tekonaurua. Kuulostaa ja näyttää tosi rasittavalta mutta emme tiedä kuinka tilanteessa toimisimme, rajoittaisimmeko vai antaisimmeko olla.
Lapsella on pikkusisarus eli huomiosta (ainakin isovanhempien ja muiden lähisukulaisten) kamppaillaan.
Tällainen riehuminen vaan kun näyttää vaikuttavan ei-toivotusti, sillä isovanhemmista huomaa että heitä rasittaa tuollainen käytös. Ovat sanoneetkin monesti että esikoinen on liian villi. Tuntuu vaan pahalta kun ei hän oikeasti ole sellainen, vaan fiksu, rauhallinen ja taitava pieni lapsi. Ennen hän oli isovanhempien (mieheni vanhempien) lellikki ja kaikki kaikessa (ensimmäinen lapsenlapsi) mutta mieheni siskon saatua lapsen hän on saanut osakseen vähemmän huomiota ja enemmän negatiivista huomiota. Pienihän hänkin vielä on mutta näiden kahden pienemmän rinnalla pidetään aika isona :(
Kokemuksia/mielipiteitä?
Kommentit (3)
emmekä käytöstä muiden reaktioiden takia niinkään rajoita, mutta pyydämme lasta hengittelemään välillä ja ottamaan ihan rauhallisesti oman itsensä takia, kun välillä tuntuu itsekin ihmettelevän omaa tilaansa. Mutta hyssyttelemään en mitenkään lähtisi, ehkä vain hellästi sanomaan, että " eikö ole mukavaa, kun xx tuli" ja koettaisin olla itse rauhallinen ja iloinen. Mukavaahan se vain on, kun lapsi on jostain niin iloinen, vaikka vähän överiksi välillä meneekin...
ja meillä kans hirmu esitys päällä ja just tuo ärsyttävä tekonauru. ollaan oltu vähän niin kuin ei huomattaskaan. jos naurun huomio, niin herra lisää vaan vettä myllyyn.. Eli oisin huomioimatta koko käytöksen.
Meidän 2,5-vuotias käyttäytyy juuri kuvailemallasi tavalla AINA kun meille tulee vieraita vaikka juuri hetkeä ennen ovikellon soimista olisi leikkinyt hyvin keskittyneesti jotain rauhallista leikkiä. Kuvailemasi kaltainen käytös kuuluu ikään ja siihen ettei lapsi ole vielä oppinut sääteemään tunteitaan ja menee iän karttuessa ohi. Lapsesi ei ole nukke.