Laittaisitko lapsesi kouluun, jossa hän olisi ainoa ekaluokkalainen?

Mietimme vain, että onko lapselle haittaa kun joutuu yksin opettelemaan lukemista ym. samaan aikaan kun samassa luokassa on liuta tokaluokkalaisia jotka osaa lukea ja laskea ja tekevät muutenkin eri tehtäviä.

Olisihan se kiva, että koulun aloittaisi joku muukin samaan aikaan, mutta kuinka kauas lapsesi sitten joutuisi aamuisin matkustamaan?

Sen ottaisin huomioon asiaa päättäessä. Pieni koulu lähellä on kitenkin kiva vaihtoehto ja ehtiihän ope sitten ohjata esim. lukemaan opettaessa paljon sinun ainokaista ekaluokkalaistasi.

Sisko ja kaverit olivat vuotta ylemmällä luokalla. Tein aina luokkaa ylempien kokeita = ) En näe tuossa mitään ongelmaa.

toivotaan että saa edes yhden luokkatoverin

itse autolla joka päivä 7 km päähän toiseen kouluun ja takaisin.

Olen itse ollut toinen kahdesta, eikä siinä mitään ongelmaa ollut. Ystävystyin ensin toka- sitten seuraavan vuoden ekaluokkalaisten kanssa (luokkakaverini oli poika, eikä muutenkaan meidän kemiat synkanneet). En muista, että olisin ikinä tuntenut paineita osaamisestani, vaikka kaverini olivat edistyneempiä.

Lapsi saisi ihan rauhassa opetella ekan luokan asiat, eikä olisi paineita siitä että toiset etenevät nopeammin.



Ja samalla hän saisi kuulla isompien opetusta niissä aineissa, missä itse on hyvä.



Eli laittaisin, ehdottomasti.

Olen itse ollut kolmen oppilaan luokassa. Lapsi löytää varmasti ystäviä joko nyt vanhemmista tai seuraavana vuonna nuoremmista.

Minä osasin lukea kouluun mennessäni, joten sain välillä edetä tokaluokkalaisten mukana. Opetus oli yksilöllistä ja opella oli aikaa jokaiselle oppilaalle.

Mutta yleensä jos on 1 ja 2 luokka on keskenään ja sitten on vielä eskarilaiset. Joten tuskinpa joutuu paljon olemaan yksin.

vaikkei se 7km oo pitkä matka mut on se helpompi aamuisin ja iltaisin jos ei tarvii kuskata, aina tulee kuitenkin tilanteita, että se on hankalaa. sit on hyvä sekin jos lapsi saa kävellä kouluun. eiköhän se sieltä kavereita löydä.

Meitä oli siis vaan 3 mutta saatiin yksilöllistä opetusta. Koulu oli muutenkin pieni ja isot leikki pienten kanssa ja päin vastoin. Mulla oli sitten kavereita vuotta ja kahta nuoremmista (myöhemmin) ja pari vuotta vanhemmista.



Itse osasin lukea kun menin kouluun, mutta se luokkakaverini ei, ja muutenkin olin nopeampi oppimaan kuin tämä kaveri. Teinkin sitten valtavat määrät lisätehtäviä ja jossain vaiheessa kevättä siirryin aina tekemään esim. seuraavan vuoden matikan tehtäviä jne.



Meillä oli muutenkin tosi erikoinen ope silloin alaluokilla, opiskeltiin mm. ruotsia vaikkei se kuulunut opetussuunnitelmaan =)