Onko muille käynyt näin? Haikailua pitkäaikaisen exän perään.

Jätin melkein puolitoista vuotta sitten miesystäväni kanssa erinäisten syiden takia, jotka eivät liittyneet rakkauteen mitenkään. Olimme yhdessä noin 4. vuotta. Erotessamme minusta ei tuntunut miltään. Ajattelin, että tämä on hyvä asia. Ex-mieheni soitteli ja laittoi viestiä vaihtelevina kausina välillä tauoitta ja halusi minut takaisin. Minä olin onnellinen nykyisestä elämästäni. Molemmilla on ollut tänä aikana muitakain suhteita. Emmekä ole puuttuneet niihin. Jokaisessa suhteessa minusta on tuntunut siltä, etten osaa olla kuin exäni kanssa. Kaikki tuntuu väärältä muiden kanssa. Vasta nyt olen alkanut haikailla hänen peräänsä ja hän tuntuu taas olevan sitä mieltä, ettei meistä voisi tulla enää mitään. Joka ilta itken ikävääni ja muistelen meitä. Tuntuu, että rakastan häntä enemmän nyt kuin koskaan. En edes välttämäti halua häntä takaisin, mutta mietin vain, miten ihmeessä pääsen tästä tunteesta eroon! Olen kertonut ex- miehellenikin tunteeni. Näitä tunteita on kovin vaikea selittää, päässä ajatukset ovat selkeitä, mutta en saa niitä ulos selkeästi.. 

Kysymys onkin, oletteko te alkaneet haikailemaan exänne perään vasta vuosien jälkeen, vaikka elämä on ollut loistavaa siinä välissä? Miten olette päässeet yli?