Ärsyttääkö teitä tuliais/lahjakulttuuri?
Ei se ole ongelma, että ne maksaa, vaan se kun ei vaan aina jaksa keksiä jotain. Suorastaan ahdistun, kun tulee kutsu jonnekin, mihin pitää viedä lahja tai tuliainen. Tai kun tulee joku etäisen kummilapsen synttärit, eikä ole taas aavistustakaan, mitä sen ikäinen haluaisi.
Kommentit (19)
Olen ehkä outo, mutta minusta tuliaisten ja lahjojen ostaminen on mukavaa. On kivaa miettiä lahjansaajan persoonaa ja sitä, mikä voisi ilahduttaa juuri häntä. Just vein tuparilahjaksi yhdelle kaverille kotipaikkakunnallani paahdettua erikoiskahvia ja suklaaleipurin käsin tekemiä konvehteja, nautti silminnähden lahjastaan :) Mitään kukkapuskan nappaamista mukaan ABC:ltä en harrasta.
Etäinen kummilapsi? Miksi olet suostunut kummiksi jos et halua olla lapsen kanssa tekemisissä?
Ahdistaa. Olen tosi huono keksimään ja muistamaan lahjoja, joten niiden miettiminen ahdistaa aina. Haluaisin olla tässä asiassa kuten hyvä ystäväni, joka osaa aina antaa kaikille maailman parhaat lahjat. En tajua, miten hän keksii ne kaikki.
Ei ärsytä, päinvastoin! Tykkään ostella viemisiä kylään mentäessä. Eikä sen tarvitse koskaan olla mitään isoa, vaikka vain kauniita kukkia. :) Tärkeintä on ajatus.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 23:35"]
Etäinen kummilapsi? Miksi olet suostunut kummiksi jos et halua olla lapsen kanssa tekemisissä?
[/quote]
Asiathan ovatkin aina juuri näin mustavalkoisia.
Etäisyys voi johtua monista syistä.
En tykkää ostaa lahjoja, siksi tilinumero kutsussa on minulle helpotus
Jos ei keksi mitään, lapsellekin voi antaa synttärilahjaksi rahaa. Kaikki tykkäävät sitä saada.
Tuliaiseksi voi aina viedä kukkia, kahvipaketin, pullapussin/jäätelöä tai jonkun ihanan rapeakuorisen leivän ja tuorejuustoa. Jos perheessä on allergiaa, niin kukat vaan pitää valita sellaiset, ettei ärsytä.
jotain hyvää alkoholia pullo, jos tietää ettei saajalla ole ongelmata alkoholin kanssa. lahjakortti johonkin paikkaan. erilaisia herkkuja. paketti kahvia. lapselle muovirojun sijaastaa kirjekuori, jossa on seteli. keittokirja leipomisesta pitävälle.
Kysyn kummilapsen äidiltä, mitä lapsi toivoo lahjaksi ja valitsen listalta jotain, jonka mielelläni ostan. Tuliaisia olen huonompi ostamaan. Olen vasta hiljattain tajunnut, että monen monituista kertaa on tulllut kyläiltyä samoissa paikoissa ja aina on menty sinne vain kahta kättä heiluttaen. Nolottaa! Mutta en ole tajunnut, että olisi kohteliasta viedä jotain.
Mulla on vakioviemiset. Tuparilahjaksi leipää, designsuolasirotin tai -mylly, jotain erikoistuvaa ja leipä kääritään kivaan keittiöpyyhkeeseen/leivinliinaan (Marimekko Marimekko, Lapuan kankureilta). Kummilapsen ja muut lapset: vauvoille kivaa vaatetta, isommille leluja (kannattaa kysyä toiveita) ja 10-v alkaen rahaa tai lahjakortti tavarataloon. Tuliaisiksi kukkakimppu, kahvia ja erikoisempia keksejä, suklaata.. Oman paikkakunnan perinneherkut ja erikoisuudet kannattaa hyödyntää. Joululahjoista voi selvitä sopimalla, ettei aikuisille lahjoja. Vaikeimpia ovat varttuneemmat mekkipäivänviettäjät: silloin joku elämys tai muu aineeton lahja hyvä, ei lahjoja toivomalla veisin kukan ja tekisin hyväntekeväisyyteen lahjoituksen. Miehille viski ja konjakki aina varmat, naisille shampanja.
Ei ärsytä. Olisi todella omituista mennä kylään tyhjin käsin. Ei sillä ole niin suurta väliä mitä vie, mutta jotain pientä vien aina.
Ei kai aina tarvitse viedä, pakkolahjonta on turhaa. Vie yllätyksen tai kun löytää jotain kivaa.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 23:35"]Etäinen kummilapsi? Miksi olet suostunut kummiksi jos et halua olla lapsen kanssa tekemisissä?
[/quote]niinpä!!
Itse vien kylään mennessä tuliaiseksi jotain itse leivottua. Ei siis ärsytä ainakaan itseäni, pidän leipomisesta. En kuitenkaan odota että meille tulijalla pitäisi olla tuomisia.
En tykkää ostaa, enkä saada. Koska kuppeja/kippoja yms on jo kaapit täynnä, enempää en taho.. Syötävöt tuliaiset on ok.
En mielelläni anna enkä halua mitään lahjaa
Ei ärsytä :)! Lahjoja ja tuliaisia on kiva antaa vaikkei mitään määrättyä syytä olisikaan. Joskus sitä vain sattuu kaupassa törmäämään niin "ystävän näköiseen" juttuun, että se on pakko ystävälle ostaa. Toisaalta joskus sen oikean lahjan löytämiseen voi mennä kauankin aikaa ja pientä turhautumistakin tulla, mutta kyllä se saajan hymy ja kiitos vaivan palkitsee. Et ilmeisesti taida kovasti tykätä lahjojen saamisestakaan?