mies on tuppisuu
Olen yrittänyt hyväksyä asian. Mies ei pahemmin puhise ja minä sitäkin enemmän. Kuitenkin, jos nyt satunkin mietiskelemään hiljaa, mies kysyy heti mikä on vialla.
Tänään on taas sellainen päivä, kun asia vaivaa. Mies on viemässä minut ravintolaan syömään merkkipäivän kunniaksi ja sellaisissa tilanteissa harmittaa pönöttää hiljaa ja katsella muita, keskustelevia pariskuntia. Ja asiasta puhuminen ei auta, koska mies hermostuu ja hankalaahan se on väkisin jutun juurta keksiä.
Kommentit (2)
Niin kai. Olisi vaan joskus kiva kuunnella hänenkin mielipiteitään. Tuntuu, ettei edes tunne toista, kun ei kerro mitään ellei itse kysy. Neljä vuotta kumminkin ollaan jo kimpassa oltu. Eikä hän ole edes ujo, ei vaan kovin puhelias. Silloin harvoin kun innostuu keskustelemaan, niin minäkin olen hetken aikaa tyytyväinen.
Ap
Siksi hän sinut on ottanukiin, sinä hoidat puhumisen. Mitä siitä tulisi jos kumpikin olisi samanlaisia. Jos kumpikin olisitte hiljasia. Niin ette varmaan edes olisi yhdessä,kun kumpikaan ei sais kysyttyä ollaanko yhdessä. Ja jos kumpikin puhus kokoajan niin ette ehkä olis yhdessä sillä kumpikaan ei toistaan kuuntelisi vaan puhusitte päällekkäin. Ole sinä se räpätäti ja anna miehesi nauttia äänestäsi. Kyllä hän sitten sanoo jos jokin asia ei käy.