Haluan LAPSEN, mutta en naista!
Tilanne on tämä: Olen kolmekymppinen sinkkumies ja vauvakuume on yltynyt kovaksi viimeisten parin vuoden aikana. Naisiin olen joutunut pettymään elämän aikana liian monta kertaa. Pettäjiä, nalkuttajia, hulluja, sitoutumiskammoisia on nähty tarpeeksi. Haluan siis lapsen, ja olen varma, että olisin hyvä isä ja pystyisin hoitamaan lasta.
Kun homopariskunnatkin hankkivat lapsia, miksei myös yksinäinen heteromies? Kaipaisin nyt käytännön vinkkejä, miten voisin toteuttaa haaveeni.
Kommentit (70)
Mikä sussa on vikana kun et oo pystynyt naista pitämään?
Olisiko mahdollista tehdä jonkun sinkkunaisen kanssa sopimus, että hankitte ystävinä lapsen ja hoidatte puoliksi?
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 16:49"]
Olisiko mahdollista tehdä jonkun sinkkunaisen kanssa sopimus, että hankitte ystävinä lapsen ja hoidatte puoliksi?
[/quote]
I smell trouble.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 16:51"]
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 16:49"]
Olisiko mahdollista tehdä jonkun sinkkunaisen kanssa sopimus, että hankitte ystävinä lapsen ja hoidatte puoliksi?
[/quote]
I smell trouble.
[/quote]
No juu, totta kyllä :D mutta todennäköisemmin se näin onnistuu kuin epävirallisella kohdunvuokrauksella. Plus olisi kaksi ihmistä jakamassa vastuun.
Täällä yhden lapsen äiti joka mielellään synnyttäisi sinulle lapsen muumimukimenetelmällä rahaa vastaan. En tosiaan tiedä miten sen voisi tehdä niin että olisi laillista. Tätä täytyisi varmaan kysyä esimerkiksi lakimieheltä. N23
Naiset on empaattisempia noin yleensä.Lisäksi et pysty kai kuitenkaan moraaliltaskaan hankkii lasta jolla ei äitikontaktia.Lapsen etu on biologiset kahtaa eri sukupuolta eli äitiä ja isää edustavat vanhemmat.Sosiaalitoimi kyllä etsisi lapsesi äidin ja järjestäisi tapaamiset koska se on lapsen oikeus ei sinun tai pelkästään vanhemman oikeus.Ehkä jaksaisit olla lapsen kanssa mutta jaksaisitko kaikki kotityöt?Pienellä lapsella menee monet vaatteet päivässä ja lakanoitakin saa vaihtaa harva se päivä puhumattakaan kaikista siivous ym töistä..kuulostat vähän teini ikään tai katkeruuteen jämähtäneeltä etkä edes perustele miksi haluat lapsen tai mitään siitä miten aikoisit lastasi tule ja rakastaa.Juurettomalla lapsella (jos esim kertoisit tai valehtelisit äidin kuolleen itsemurhaan tai huumeisiin) saattaisi tulla isoja ongelmia yllättäen nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa.Kannattaa vähän miettiä kenen kanssa lapsen tekee ja jakaa vanhemmuus.Sosiaalitoimi ei myöskään suosi juurikaan vuoroasumista lapselle vain koska vanhemmista olis kiva saada vähän vapaata.Vakavia asioita kuomaseni.Asenteesi kielii ettet oikein nyt ole miettinyt asioita lapsen kannalta vaan lähinnä ITSESI.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:48"]
Samanlainen tilanne täällä, tosin en ole mies. Haluaisin tässä muutaman vuoden päästä yhden, tai pari lasta, mutta ajatus miesystävästä ahdistaa. En ole koskaan seurustellut, enkä haluaisikaan, lapsen silti haluaisin suht nuorena. En ehkä ihan vielä, mutta ehdottomasti ennen, kuin täytän kolmekymmentä.
[/quote]
Mikä ongelma? Baaripanot tai spermapankki auttaa tossa.
Suomessa on lailliset ja luotettavat keinot vähissä, mutta jenkeissä tietyissä osavaltioissa on firmoja joiden kautta onnistuu laillisesti sekä munansolunluovuttajan etsintä että kohdunvuokraus niin, ettei kummallekaan naiselle jää syntyvään lapseen mitään oikeuksia. Kasvava turismin ala kuulemma, sinne lentää sinkku- (ja homo-) miehiä ympäri maailman lapsen hankitaan.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 00:24"]
Naiset on empaattisempia noin yleensä.
[/quote]
Tuo on myytti. Empatiassa ei ole sukupuolten välillä eroa, mutta kulttuuri on sellainen, että naisille on luontevampaa tuoda empaattisuuttaan enemmän esille ja miesten vähätellä sitä.
Minulla sama tilanne, mutta olen nainen.
Kolmekymppinen ja haluaisin lapsen/lapsia, mutta en miestä. Mielellään itsekin niin, että olisin lapsen yksinhuoltaja, mutta jaettua huoltajuuttakin olen miettinyt. Jos vanhemmuus olisi jaettu, niin haluaisin siinä tapauksessa, että tulisin erittäin hyvin miehen kanssa toimeen, että mies olisi hyvä ystävä. Se vaikeuttaa etsintää entisestään.
Itse olen yksinhuoltajan kasvattama enkä tunne isääni ollenkaan, ei ole myöskään ollut koskaan isähahmoa elämässä enkä koe kärsineeni asiasta. Sen vuoksi en osaa ajatella tietoista yksinhuoltajuutta mitenkään kauheana asiana.
Kuulostaa tosiaankin siltä, että ap on nyt miettinyt lähinnä itseään. Varsinkin pienelle vauvalle kontakti äitiin on todella tärkeää. Oletko varmasti etsinyt kumppania oikeista paikoista? Sellaisista joissa liikkuu samanhenkisiä ihmisiä, joilla samanlaiset arvot ja mielenkiinnonkohteet? Kannattaa myös pitää mielessä, että täydellistä kumppania tai täydellistä suhdetta ei ole olemassakaan vaan kaikissa on joitain pieniä vikoja- pitää vaan osata valita ihminen joka on sellaisella tavalla 'viallinen' että ei häiritse itseä liikaa ja oppia rakastamaan toista sellaisena kuin hän on. Samanlaista rakkautta tarvitaan lapsen kanssa.
Mene naimisiin mahdollisimman kamalan tapauksen kanssa. Siis rajua huumeiden käyttöä ym. Tee sen kanssa lapsi ja ota ero. Eiköhän lapsi tule sulle :)
[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:06"]
Mene naimisiin mahdollisimman kamalan tapauksen kanssa. Siis rajua huumeiden käyttöä ym. Tee sen kanssa lapsi ja ota ero. Eiköhän lapsi tule sulle :)
[/quote]
Oliko se nyt >95% mahis että äidille menee, vaikka olisikin mt- tai päihdeongelmainen.
Maksat jollekin naiselle kohdun vuokrasta. Muista tehdä tarpeeksi tarkka sopimus että naisella ei myöhemmin ole lapseen mitään oikeuksia.
Käy jossain Sudanissa ostamassa lapsi ja tuo hänet Suomeen omana lapsenasi.
Eikös kohdunvuokraus ole Suomessa laitonta? Eli miten löydän sopivan naisen tähän, jos sopimukset eivät päde juridisesti?
-ap
Lesbonaisena menet tietenkin keinohedelmöitykseen.
Höh.. ei vaikeeta.
"Ihan vakavasti puhuen...Olisin valmis maksamaan asiallisen korvauksen naiselle kohdunvuokrasta, jos saisin huoltajuuden kokonaan itselleni." Minkähänlainen tuo asiallinen korvaus mahtaa olla?