Mikä rotu ensikoiraksi?

Itselläni on ainakin lämpimät muistot perhoskoirasta. En ole mikään hyvä kouluttaja, mutta silti edesmennyt perhoskoirani oli todella kiltti eikä räkyttänytkään juuri ollenkaan. Niin pienikokoinen sopii myös hyvin kerrostaloon.

Olen miettinyt viime aikoina samaa. Tällä hetkellä pohdinnassa: shetlanninlammaskoira, sileäkarvainen griffon, keskikokoinen villakoira, havannalainen, cockerspanieli.
Kenelläkään kokemuksia näistä? Meilläkin kerrostaloasunto ja eka koira.

Hys hys. Rotu!!!!!

Minulla on harkinnassa shetlanninlammaskoira myös, eli siitä olisi kiva kuulla kokemuksia.

rotuja ei ole

Meillä on ensimmäisenä koirana bichoni. Maailman valloittavin koira ja koulutuksen eteen ei tarvinnut nähdä paljoa vaivaa kun koiran sai motivoitua millä tahansa ruualla. Perhekoira, joka rakastaa ihmisiään ylikaiken. Jaksaa niin pitkiä lenkkejä kuin vain otse jaksaa kävellä, mutta esimerkiksi sadepäivinä pärjää myös nopeilla pissatuksilla ilman että hyppii seinille. Tarvitsee kyllä etenkin nuorena paljon aivojumppaa. Meillä siis esimerkiksi älypelit paljon käytössä. Turkissa on toki hoitamista, mutta meidänkin koira on ihan kotikoira, joten pesu ja trimmaus noin kerran kk-kahdessa riittää meillä.

Sheltti sopii. Jaksaa liikkua mutta jaksaa myös maata kotona jos ei joka päivä ehdi pitkää lenkkiä vetää.

Sheltti yksi mahdollinen. Pieni, ihan rauhallinen ja helppo käsitellä, jopa turkki. Tykkää liikkua ja agility ym. sopii. Koulutuksella eroahdistus ja mahdollinen räksytys pois. Kaupan päälle vielä söpökin.

Naapurin rouvan äiti sairastui, ja sitä myöten masentui. Rouva hankki äidilleen perhoskoiran pennun. Tutustuin sitten koirien kautta pihalla (meillä collie silloin) tähän äitiin, joka kertoi kyynelsilmin, kuinka pikkuruinen pentu pelasti hänet elämälle takaisin :)

Ap, mitä rotuja olet miettinyt?

Posliinikoira tai pehmokoira on kiva ;)

Kiinanharjakoira on helppohoitoinen. Ovat seurallisia, eivät jätä karvaa melkein yhtään ja ovat parhaita lenkkitovereita.

Mikiä tahansa pikkurotu. Kunhan ei metsästysviettiä. Olen nähnyt surullisia kohtaloita esim. jack russeleilla. Otetaan kerrostaloon ja ei lenkitetä tarpeeksi, höyrytään, kun ei vapaana voi yhtään pitää.. jne.

Sellainen seurakoira, voi tietysti olla isompikin kuin ihan pikkurotu. Mutta pikkukoirista vaikka havanna tai coton de tulear tai monet spanielit. Googlaile ja varmasti löydät siten oikeanlaisen. 

Villakoira! Roduista toiseksi fiksuin, äärimmäisen nopea oppimaan ja äärimmäisen iloinen ja ihmisrakas. Ei sovellu sellaisille, joita ei kiinnosta turkin harjaaminen ja trimmaus.

Ehdotan beagleä. Kerrostaloon kannattaa valita rotu jolla on mahdollisimman vähän taipumusta haukkumiseen ja vahtimiseeen, koska muuten voi helposti tulla ongelmia naapureiden kanssa. Pentu ja nuoren koiran vahvaa haukkumis- ja ulina taipumusta on millään koulutuksella todella vaikea karsia pois ainakin alkuvaiheessa ja se tahtoo usein viedä kauan. Vanhempana harvempi koira haukkuu tai ulisee. Useimmat pystykorvat ja pienet koirat  vaihtelevasti ovat usein hyvin taipuvaisia haukkumaan. Itsellä on ollut 5 eri rotua koiria, ja näistä beagle sopii mielestäni parhaiten kerrostaloon ja ensikoiraksi, toki on paljon muitakin vaihtoehtoja. Beagle on myös kohtalaisen helppo kouluttaa ja innokas harrastuskaveri. Pieniin/keskikokoisiin koiriin ei myöskään suhtauduta kerrostaloissa niin vihamielisesti kuin isoihin. Kannattaa myös kysellä eri rotujen kasvattajilta tietoa, heillä on usein paras ja laaja-alaisin näkemys kasvattamastaan rodusta.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 17:48"]Ehdotan beagleä. Kerrostaloon kannattaa valita rotu jolla on mahdollisimman vähän taipumusta haukkumiseen ja vahtimiseeen, koska muuten voi helposti tulla ongelmia naapureiden kanssa. Pentu ja nuoren koiran vahvaa haukkumis- ja ulina taipumusta on millään koulutuksella todella vaikea karsia pois ainakin alkuvaiheessa ja se tahtoo usein viedä kauan. Vanhempana harvempi koira haukkuu tai ulisee. Useimmat pystykorvat ja pienet koirat  vaihtelevasti ovat usein hyvin taipuvaisia haukkumaan. Itsellä on ollut 5 eri rotua koiria, ja näistä beagle sopii mielestäni parhaiten kerrostaloon ja ensikoiraksi, toki on paljon muitakin vaihtoehtoja. Beagle on myös kohtalaisen helppo kouluttaa ja innokas harrastuskaveri. Pieniin/keskikokoisiin koiriin ei myöskään suhtauduta kerrostaloissa niin vihamielisesti kuin isoihin. Kannattaa myös kysellä eri rotujen kasvattajilta tietoa, heillä on usein paras ja laaja-alaisin näkemys kasvattamastaan rodusta.
[/quote]

Eikö beagle ole metsästyskoira?

Beagleä käytetään metsästyskoirana, mutta nykyisin rotu on hyvin suosittu myös seurakoirana. Itselläni beagle on ollut vain seura- ja harrastuskoirana. Lähes kaikilla nykyisilläkin seurakoirina pidettävillä koirilla on joku muu alkuperäinen käyttötarkoitus, esim. Noutajat lintukoirina tai paimenkoirina.

Bullterrieri ei taida haukkua. Voi kyllä remontoida asuntoa yksin kotona ollessaan.

Otathan huomioon myös koirarotujen terveystilanteen. Cockerspanieleilla ei mahdu aivot päähän. Kerrostaloon suosittelen pientä seurakoiraa, joka ei ole haukkuherkkä. Jotkut tiibetinspanielit, cottonit, bichonit, kooikerhondje, miksipä ei myös beagle. Oma beagleni on erittäin hiljainen tapaus, mutta liikuntaa ja aktiviteettia kaipaa.

Bostoninterrieri. Bostoninterrieri ei ole nimestään huolimatta terrieri, vaan se on sukua bulldogeille ja mastiffeille. Bostoni on seurallinen ja ystävällinen seurakoira. Bostoni on hiljainen rotu, joten se sopii erinomaisesti kerrostaloon.

Kotimaassaan Yhdysvalloissa bostoninterrieriä kutsutaan usein leikkisästi "amerikkalaiseksi herrasmieheksi" johtuen bostonin ystävällisestä luonteesta ja värityksestä, joka tuo mieleen miesten tumman puvun valkoisine paitoineen.

Bostoninterrieri ei vaadi välttämättä pitkiä lenkkejä, mutta jaksaa kuitenkin liikkua paljon. Bostoninterrierin kanssa voi harrastaa agilityä, tokoa, koiratanssia ja pelastusetsintää.

Ohut ja lyhyt turkki ei suojaa bostonia Suomen talvessa, joten koiralle puetaan kelin mukaan päälle mantteli, haalari tai villapaita. Monelle bostonin omistajalle ompelemisesta ja neulomisesta on tullut koiran myötä uusi harrastus, sillä hyvin istuvia valmisvaatteita voi olla vaikea löytää.

Turkki on helppohoitoinen. Se harjataan ja pyyhitään kostealla liinalla tarvittaessa. Turkista ei irtoa karvaa.

Bostoninterrierin hienolaatuinen karva on lyhyttä ja kiiltävää. Väriltään se on joko brindle, seal (musta, jossa on punainen vivahde) tai musta. Yleisin väri on brindle. Kaikissa väreissä tulee olla valkoiset symmetriset merkit.

Suomeen ensimmäinen bostoni saapui vuonna 1955, mutta rotu oli pitkään melko harvinainen, ja on yleistynyt Suomessa vasta viime vuosina. Yhdysvalloissa bostoninterrieri on suosittu rotu, onhan se Yhdysvaltojen kansalliskoira.

Bostoninterrieri on melko terve ja pitkäikäinen rotu. Rodulla esiintyy allergioita, silmäsairauksia ja polvilumpion sijoiltaanmenoa. Bostoninterrierin pentu maksaa noin 1500-2500 euroa.

Kultainennoutaja, tai labradorinnoutaja ovat parhaita ensimmäiseksi koiraksi. Helppoja kouluttaa, tottelevaisia, lempeitä, miellyttämishaluisia ja älykkäitä. Pitävät lapsistakin.