Pelkään, että lapseni syntyy liian aikaisin tai vammaisena.

Haistan provon.

Oletko ikis vai onko sun neuvolantäti vähä-älyinen?

Ikis hei. Nyt ei ole enää hauskaa.

up

up

up

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 13:44"]

Olen 21-vuotias nainen ja siis raskaana. Neuvolassa sanottiin, että nuoria äitejä seurataan erityisen tarkasti koska tämän ikäisellä on kaksi kertaa suurempi todennäköisyys synnyttää vammainen lapsi tai keskonen kuin 25-30-vuotiaalla. Sitten vielä ohjeistettiin, että jos vauva on perätilassa synnytyksen alkaessa niin joudun suoraan keisarinleikkaukseen. Tämäkin kuulemma nuoren ikäni vuoksi. 

Nyt on hirveä ahdistus päällä. En halua keisarinleikkaukseen! Miten selviän tästä? 

[/quote] minua ei valistettu ollenkaan ja olin reippaasti yli 40 vee. Sektio tuli ja täytyy sanoa että oli helppo, ei tullut komplikaatioita, viikko sairaalassa oli ihan ok ja sen jälkeen kotona vauvan ohella normaalit kotityöt. Helppoa oli kun heinänteko. Mulla oli kiireellinen sektio niin ei ehtinyt edes jännittää. Terve poika syntyi.

Tosi on, että downin riski on suurempi alle 20-vuotiaalla kuin yli. Sitten se taas nelikymppisten lähestyessä nousee.

Mutta jokainen ymmärtää, että 21-vuotias on fysiologisesti hyvin lähellä ihanneikää synnyttäjänä! Kaikissa ikävaiheissa on omat hyvät puolensa, iän karttuessa ehkä keskimäärin taas karttuvat taidot ja varallisuus ja parisuhdekin vakiintuu.

Mutta fyysisesti siis ei sinulla IÄN puolesta ole mitään hätää. Et ole enää teini, mutta nuori vielä.

Sinänsä aivan jokainen äiti pelkää sitä, että lapsi syntyy liian aikaisin tai on vammainen tai kuolee. Se kuuluu asiaan, kunhan ei nyt valtaa kokonaan mieltä ja pilaa odotusaikaa. 

Minä olen sinua jo melkein 30 vuotta vanhempi, mutta ollut aina turhanstressaaja. Kannattaa opetella ajattelemaan, että turhag pelot ovat hukkaan heitettyä energiaa. Sinua ei auta PÄTKÄÄKÄÄN se, että murehdit etukäteen kaikenlaista, mitä SAATTAA tapahtua, jos on huono tuuri. Seuraat vain normaalisti vointiasi ja vauvan liikkeitä ja ajattelet, että vastoinkäymisiin kannattaa reagoida vasta, jos sellainen osuu kohdalle. Sektio ei todellakaan ole mikään kauhea asia, ja yhä pienempiä ennenaikaisia lapsia pelastetaan terveinä eloon.

Kun lapsi syntyy, pelot eivät nimittäin lopu, vaan lisääntyvät, jos annat niille luvan. Pienen lapsen kohdalla on jo paljon enemmän pelättävää. 

Voit viettää koko elämäsi peläten lapsenryöstäjiä, kolareita, räjähtäviä autoka, pedofiilejä, syöpää jne., etkä ehdi nauttia ja ehdoitta rakastaa lastasi lainkaan. Mieti, mitä haluat! 

Millään etukäteistressaamisella et voi poistaa sattuman ja huonon tuurin mahdollisuutta. Vaikka kuinka varautuisit ja yrittäisit poistaa kaikki riskit lapsesi elämästä, et siihen kykene. 

Kannattaako siten edes yrittää? Normaali hyvä äitiys ja suurimpien riskien eliminoiminen riittää.