Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko mies yhä kiinni eksässään?
09.08.2015 |
Olemme tapailleet miehen kanssa nyt noin puolisen vuotta. Alussa mies tuntui olevan innoissaan suhteesta ja käyttäytyi ihastuneen tavoin. Hän otti usein yhteyttä, viestitteli aktiivisesti ja ehdotti kaikenlaista tekemistä, jota haluaisi tehdä juuri minun kanssani. En itse ollut alkuun yhtä ihastunut, mutta tunne kasvoi, kun tutustuimme paremmin. Olen hyvin valikoiva miehien suhteen, mutta hänen kohdallaan näin meille yhteisen tulevaisuuden ja aloin olla jo vakavammalla mielellä liikkeellä. Tämä on minulta, hitusen sitoutumiskammoiselta ja rakkaussuhteisiin varovaisesti suhtautuvalta, paljon. En siis ihastu helposti, mutta kun näin käy, rakennan ihmissuhteeni kestäviksi, hitaasta alusta huolimatta.
Näimme miehen kanssa yhä harvemmin ja viestit vähenivät ja tutustuminen jäi ikään kuin kesken. Suurena syynä tähän oli molempien kiireiset elämät, mies painiskeli ison projektin loppusaattamisen kanssa ja minulla oli tiukkaa opintojen kanssa. Tilanne kärjistyi siihen, että kävimme keskustelua suhteemme tilasta. Toisin sanoen siitä, onko siinä potentiaalia kestäväksi parisuhteeksi. Samassa keskustelussa kävi sattumalta ilmi, että miehen eksä, johon hän oli ollut palavasti rakastunut, oli palannut takaisin kuvioihin. Tämä selvästi vaikutti myös miehen ajatuksiin. Tapa, jolla hän puhui eksästään, viesti siitä että mies oli pitänyt häntä elämänsä rakkautena.
Suhteemme jäi tietynlaiseen välitilaan pitkäksi aikaa. Pidimme yhteyttä, näimme ja juttelimme, mutta enemmän ystävämielessä. Pian kävi myös selväksi, että miehen entinen rakkaus ei enää tunne samalla tavalla kuin aikaisemmin, eikä edes jäisi pitkäksi ajaksi kaupunkiin. Tämä näytti satuttavan miestä hyvin paljon, vaikka suhteen päättymisestä oli jo vuosi aikaa. Meidän suhteemme lähentyi hetkeksi sellaiseksi kuin se oli ollut alkuaikoina, mutta minä suhtauduin silti tilanteeseen varovasti.
Tällä hetkellä vietämme aikaa ikään kuin pariskuntana. Meillä on hauskaa keskenämme, viihdymme toistemme seurassa ja mies avaa omaa elämäänsä minulle. Siitä huolimatta alun innostuneisuus ja halukkuus otta yhteyttä ja tehdä asioita yhdessä on hiipunut miehen puolelta. Kaikesta kivasta huolimatta en pääse yli tunteesta, että jotakin on vialla, jotakin puuttuu tai jokin on muuttunut. Tiedän, että mies on pitänyt yhteyttä edelleenkin aktiivisesti eksänsä kanssa. Joskus jopa mietin, että ehkä enemmän kuin minun kanssani. Tämä saa minut surulliseksi ja tuntemaan itseni riittämättömäksi. Samalla kuitenkin ärsyyntyneeksi siitä, ettei mies pysty vieläkään vuoden jälkeen päästämään irti entisestä tyttöystävästään, vaikka tämä nainen ei halua jatkaa heidän suhdettaan.
En oikein tiedä enää miten suhtautua tilanteeseen. Jos en oikeasti pitäisi miehestä näin paljon, olisin jo aikaa sitten lähtenyt tällaisesta epämääräisestä kuviosta.
Kommentit (7)
Oliko tämä miehen exä siis joku ensirakkaus? Olivatko pitkään yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
wau. itsellä täysin sama tilanne!!!
Mulla prikulleen sama juttu! :D jään seuraamaan ketjua kun en osaa muutakaan tehdä
Jätä kuvio. Tuntuu pahalta sanoa näin, mutta tuhlaat aikaasi ja mitä kauemmin jatkat, sitä riittämättömämmäksi koet itsesi, koska mies vertaa sinua eksään ja se on epäreilu ja väärä vertailupiste. Sinä ja eksä olette eri ihmisiä, minkä lisäksi mies on tehnyt selväksi että välittää eksästään vielä ja olet varmaan se ns. ihan OK vaihtoehto ajan viettämiseen.
Tiedän, että osa jäisi odottamaan miehen tunteiden voimistumista, mutta itse olen ollut kaksi kertaa tuossa tilanteessa, jossa miehellä on ollut paha paikka ja tunteita eksää kohtaan vielä yli vuosi jätetyksi tulemisen jälkeen. Tuntui tosi pahalta, mutten voi syyttää miehiä koska he myös tekivät tilanteen selväksi minulle, joten tein itse päätöksen jatkaa vaikka olosuhteet eivät olleet oikeat.
Tällä hetkellä tilanne aiheuttaa vain surua, mutta jos kykenisit vetämään tilanteen poikki ja viettämään eroajan, olisit valmis henkisesti tapailemaan/etsimään itsellesi sitä oikeampaa miestä. Ansaitset miehen, joka välittää sinusta samalla innolla mitä mies on välittänyt eksästään. Mieti sitä mahdollisuutta.
Kiitos vastauksista! Olen antanut itselleni ja miehelle nyt kesällä aikaa tunnustella tilannetta ja katsoa mihin suuntaan se etenee. Ajattelin, että nyt syksyllä tiedän paremmin ja osaan tehdä päätöksen. No, en ole yhtään sen viisaampi nyt.
Tämä eksä ei ole miehen ensirakkaus, vaan toinen pidempi suhde, n. kaksi vuotta kestänyt. Suhde loppui, kun tyttö lähti pidemmäksi pois Suomesta ja löysi ulkomailta heti jonkin uuden kumppanin. Tosin juttu uuden miehen kanssa ei tällä eksällä kauaa kestänytkään. Sain sellaisen käsityksen, että vaikka naisella oli ollut toinen mies, tapailemani mies olisi ollut jopa valmis jatkamaan heidän suhdettaan. Tämä minusta kertoo paljon siitä, kuinka rakastunut mies on ollut eksäänsä.
Suhteemme alkuaikoina mies oli selvästi jo osannut siirtyä hieman eteenpäin, mutta heti kun tyttö palasi takaisin tänne, suhde muuttui aivan erilaiseksi. Ja ymmärtäähän sen, että se sekoittaa omia ajatuksia, jos ihminen, jonka kuvitteli jo menettäneensä ottaa yhtäkkiä yhteyttä. Siinä herää toivo, että jos kuitenkin. Omalla tavallaan miestä käy myös sääliksi, ettei hän edelleenkään osaa päästää irti toivottomasta tilanteesta. Ei ole helppoa seurata vierestä kuinka toinen kärsii uudelleen ja uudelleen. Toisaalta aivan samanlaisessa tilanteessa olen itsekin. Löysässä hirressä tässä roikutaan.
Haluisin ajatella, että aika auttaa päästämään irti menneestä, mutta en minäkään voi loputtomiin vain odottaa. Enkä halua. Tiedän, että mies pitää minusta paljon ja haluaisi todella pitää minuun yhteyttä, vaikka tästä ei suhdetta syntyisikään. Mutta kaikkea ei voi saada. Haluaisin kyllä pitää hänet elämässäni, hänestä on kuitenkin ehtinyt tulla tärkeä ihminen minulle, mutta se vaatisi varmasti alkuun ainakin selkeää irtiottoa.
Ironisinta tässä tilanteessa on nyt se, että toinen mies, jota olen pitänyt lähinnä kaverina, on osoittanut kiinnostuksensa minua kohtaan. Hän käyttäytyy juuri niin ihastuneesti ja innostuneesti kuin toivoisin tapailemani miehen käyttäytyvän. En tiedä, olenko itse hänestä sillä tasolla edes kiinnostunut, vaikka muuten varsin mielenkiintoinen ihminen hän onkin. Voisi sitä elämä olla helpompaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi mukava kuulla myös muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kokemusia ja ajatuksia. Etenikö suhde miehen kanssa vai oliko ero oikea ratkaisu?
Tarkoitus olisi miehen kanssa jutella suhteemme tilasta tällä viikolla ja katsoa sitten, mitkä on molempien ajatukset. Harmittaa kyllä kovasti, jos tämä ihmissuhde nyt kariutuu tähän. Kerrankin oikeasti näin ja koin, että tästä suhteesta olisi ollut kantamaan pitkälle. Sellasta tunnetta harvemmin tulee näin äkkiä. Siinä oli monet pitkän parisuhteen kulmakivet kohdillaan.
Alue: Aihe vapaa
Missä menee se raja, kuinka kauan voi odottaa, että toinen pääse yli entisestä?
Pääseekö mies koskaan yli entisestä? Vai onko kyse vaan siitä, että uusi nainen ei ole tarpeeksi kiinnostava? Toisaalta vaikeaa on tutustua uuteen naiseen, jos ajattelee ja näkee vain eksän.
Vaikeita kysymyksiä. Olisikohan jollain muulla viisaita ajatuksia tästä aiheesta.