Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aina kun juttelen opettajien kanssa hämmästelen yhtä asiaa
15.08.2015 |
Olen aina pitänyt opettajia tieteellisen koulutuksen saaneina akateemisina asiantuntijoina ja ajatellut, että he ovat kiinnostuneita ylläpitämään yliopistosta hankkimaansa osaamista seuraamalla alansa viimeisimpiä tieteellisiä edistysaskeleita ja muutenkin ottamalla selvää maailmasta luokkahuoneen ulkopuolella. Joka kerta, kun juttelen vähänkin pidempään opettajien kanssa hämmästyn sitä, kuinka vähän heitä todellisuudessa kiinnostaa tieteellinen diskurssi ja tutkimus. Usein kaiken lisäksi selviää, että jo opiskeluaikana nämä opettajat olivat niitä, jotka eivät jaksaneet edes graduunsa etsiä kunnon lähteitä, vaan kaivoivat viisi vuotta vanhat kurssikirjansa ja referoivat sieltä täältä latteuksia omaan "tutkimukseensa". He suorastaan ylpeilevät sillä, etteivät ole kiinnostuneita tieteellisistä teorioista vaan haluavat tehdä käytännön luokkahuonetyötä lasten parissa. Miksi heidät sitten koulutetaan yliopistoissa, jos tiedonjano on niin vähäistä?
Kommentit (27)
Tuli mieleen että esimerkiksi olisi syytä tiedostaa vaikkapa sukupuolittuneita käytäntöjä ja roolituksia toimiessaan lasten kanssa. Koska opettajilla on suuri valta kasvavien lasten elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No katsos, kun saadakseen opettajan pätevyyden on pakko se gradu väkertää.
On siellä ansiokkaitakin graduja joukossa. Mutta luokanopettajien gradun on valitettavan usein vähän niin ja näin, ja aineenopettajissakin on paljon variaatiota. Toisaalta kyllä itse työkin tyhmentää - huomasin sen kun juttelin oman alan pitkän linjan opettajien kanssa. Vaikka he osaavat opettaa ja pitää luokassa työrauhan, he saattavat usein opettaa väärin ja ovat unohtaneet teoreettisen perustan. Ei teinien kanssa varmaan parempaan pysty, työpäivät on hektisiä ja kesäloma on nollausta varten.
Riippuu kovasti opettajasta. Sen lisäksi mielestäni on todella hyvä että osa luokanopettajakoulutuksen saaneista ovat valinneet olla "ihan tavallisia" luokanopettajia, koska niitäkin tarvitaan. Ajattelen myös että luokanopettajan työ on itsessään sen verran raskasta vaikka päivät koulussa ovatkin lyhyitä, että uraa tutkijana on aika vaikea luoda samaan aikaan. Siihen taas en ota kantaa että jos gradut on hutaistu -niitä nyt löytyy jokaisesta koulutusohjelmasta.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:25"]
Miksi heidät sitten koulutetaan yliopistoissa, jos tiedonjano on niin vähäistä?
[/quote]
Mikä on se taho, jonka tulee valvoa opettajankoulutuslaitoksessa olevia opiskelijoita ja määritellä, kuka on ja kuka ei ole tarpeeksi kiinnostunut tieteellisistä diskurssista ja jos ei ole tarpeeksi kiinnostunut, häneltä evätään opiskeluoikeus.
Opettajankoulutuksenvalvontaelin OKVE ehkä?
Mä juttelen mielelläni opettamaani aineeseen liittyvästä tieteestä ja olen miettinyt jatko-opintojakin. Mutta esim naapurit ja sululaiset haluaa tietää, mitä mieltä olen vaikka jostain Jari Sinkkosen tai muun julkisuudessa olevan kasvatusgurun sanomista, niin en välttämättä kyllä yhtään osaa sanoa, mistä on kyse. jotain sitten vaan smalltalkaan suht kiusaantuneena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mun mielestä ei yliopistokoulutusta sellaiseen tarvikaan että peruskoululaisia opettaa, kuka tahansa jolla on luontainen taipumus osata opettaa ja on itse lukutaitoinen, pystyy opettamaan. Kaikki opettajat eivät osaa opettaa, opettajaksi hakeutuu juuri näitä "tiedeihmisiä" jotka tietävät varmasti aiheesta paljon, mutta eivät osaa yksinkertaistakaan asiaa muille opettaa niin että ymmärtäisivät. Oma oppiminen on ihan eri asia kuin tiedon siirtäminen toisen ihmisen päähän. Opettajan luonne on se tärkein opetusväline, kyllä ne oppilaatkin jotka osaavat lukea, pystyisivät itse etsimään ne tiedot, opettaja on se joka osaa selittää asiat helppotajuisesti niin että ne jää myös mieleen, siihen ei tarvita mitään tieteellistä tutkimusta.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:35"]No mun mielestä ei yliopistokoulutusta sellaiseen tarvikaan että peruskoululaisia opettaa, kuka tahansa jolla on luontainen taipumus osata opettaa ja on itse lukutaitoinen, pystyy opettamaan. Kaikki opettajat eivät osaa opettaa, opettajaksi hakeutuu juuri näitä "tiedeihmisiä" jotka tietävät varmasti aiheesta paljon --
[/quote]
Klassinen ajatteluvirhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:35"]
No mun mielestä ei yliopistokoulutusta sellaiseen tarvikaan että peruskoululaisia opettaa, kuka tahansa jolla on luontainen taipumus osata opettaa ja on itse lukutaitoinen, pystyy opettamaan. Kaikki opettajat eivät osaa opettaa, opettajaksi hakeutuu juuri näitä "tiedeihmisiä" jotka tietävät varmasti aiheesta paljon, mutta eivät osaa yksinkertaistakaan asiaa muille opettaa niin että ymmärtäisivät. Oma oppiminen on ihan eri asia kuin tiedon siirtäminen toisen ihmisen päähän. Opettajan luonne on se tärkein opetusväline, kyllä ne oppilaatkin jotka osaavat lukea, pystyisivät itse etsimään ne tiedot, opettaja on se joka osaa selittää asiat helppotajuisesti niin että ne jää myös mieleen, siihen ei tarvita mitään tieteellistä tutkimusta.
[/quote]
No sehän siinä on, että nykytutkimuksen mukaan opettaminen ei ole "tiedon siirtämistä toisen ihmisen päähän". Jos opettajat vaivautuisivat seuraamaan alansa tieteellisiä julkaisuja, tämä tulisi heillekin selväksi. Oikeasti riittäisi se, että tilaisi muutaman arvostetuimman lehden sisällysluettelot sähköpostiinsa ja vilkaisisi tutkimusten abstraktit neljä kertaa vuodessa. Siihen ei oikeasti kauaa mene. ap
Ihan sama ilmiö on kaikilla akateemisilla: ei ne lääkäritkään tiedä uusimmista tutkimuksista, vetoaa vain siihen, että on kallista eikä jotain hoitoja anneta Suomessa. Kauppatieteilijöillä sama juttu, ne seuraa jotain Kauppalehteä jonkun verran, mutta Shanghain yliopiston uusimmat trendit on niille ihan se ja sama, kuulemma ei tavispankinjohtaja tai talouspäällikkö tarvitse sellaisia tietoja. Juttelin tutun lakimiehen kanssa ja kauhistuin, kun hän ei osoittanut mitään kiinnostusta oikeustiedettä kohtaan vaan piti tärkeämpänä omaksua uudistuvan lainsäädännön kiemurat. Ja vähiten tieteestä kannattaa puhua sosiaalipuolen väen kanssa: ne hakee yliopistosta tutkinnon, mutta sen jälkeen ne ei edes ajattele metodologiaa.
Tätähän sä tarkoitit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teoria ja käytäntö eivät aina kulje käsikädessä.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:39"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:35"]
No mun mielestä ei yliopistokoulutusta sellaiseen tarvikaan että peruskoululaisia opettaa, kuka tahansa jolla on luontainen taipumus osata opettaa ja on itse lukutaitoinen, pystyy opettamaan. Kaikki opettajat eivät osaa opettaa, opettajaksi hakeutuu juuri näitä "tiedeihmisiä" jotka tietävät varmasti aiheesta paljon, mutta eivät osaa yksinkertaistakaan asiaa muille opettaa niin että ymmärtäisivät. Oma oppiminen on ihan eri asia kuin tiedon siirtäminen toisen ihmisen päähän. Opettajan luonne on se tärkein opetusväline, kyllä ne oppilaatkin jotka osaavat lukea, pystyisivät itse etsimään ne tiedot, opettaja on se joka osaa selittää asiat helppotajuisesti niin että ne jää myös mieleen, siihen ei tarvita mitään tieteellistä tutkimusta.
[/quote]
No sehän siinä on, että nykytutkimuksen mukaan opettaminen ei ole "tiedon siirtämistä toisen ihmisen päähän". Jos opettajat vaivautuisivat seuraamaan alansa tieteellisiä julkaisuja, tämä tulisi heillekin selväksi. Oikeasti riittäisi se, että tilaisi muutaman arvostetuimman lehden sisällysluettelot sähköpostiinsa ja vilkaisisi tutkimusten abstraktit neljä kertaa vuodessa. Siihen ei oikeasti kauaa mene. ap
[/quote]
Ja ne abstraktitko riittää? Ei hyvää päivää - mitä itse tiedät tieteellisestä keskustelusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:39"]
Teoria ja käytäntö eivät aina kulje käsikädessä.
[/quote]Mitähän tuonkaan onelinerin oli tarkoitus ilmaista?
Käytäntö sisältää aina teorian - tiedostetun tai tiedostamattoman.
Kyllä minä seuraan omaa alaani (kielet) paljonkin. Mitäs kerrottavaa sinulla on vanhempainvartissa diglossiasta kaksikielisessä koulussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:43"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:39"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:35"]
No mun mielestä ei yliopistokoulutusta sellaiseen tarvikaan että peruskoululaisia opettaa, kuka tahansa jolla on luontainen taipumus osata opettaa ja on itse lukutaitoinen, pystyy opettamaan. Kaikki opettajat eivät osaa opettaa, opettajaksi hakeutuu juuri näitä "tiedeihmisiä" jotka tietävät varmasti aiheesta paljon, mutta eivät osaa yksinkertaistakaan asiaa muille opettaa niin että ymmärtäisivät. Oma oppiminen on ihan eri asia kuin tiedon siirtäminen toisen ihmisen päähän. Opettajan luonne on se tärkein opetusväline, kyllä ne oppilaatkin jotka osaavat lukea, pystyisivät itse etsimään ne tiedot, opettaja on se joka osaa selittää asiat helppotajuisesti niin että ne jää myös mieleen, siihen ei tarvita mitään tieteellistä tutkimusta.
[/quote]
No sehän siinä on, että nykytutkimuksen mukaan opettaminen ei ole "tiedon siirtämistä toisen ihmisen päähän". Jos opettajat vaivautuisivat seuraamaan alansa tieteellisiä julkaisuja, tämä tulisi heillekin selväksi. Oikeasti riittäisi se, että tilaisi muutaman arvostetuimman lehden sisällysluettelot sähköpostiinsa ja vilkaisisi tutkimusten abstraktit neljä kertaa vuodessa. Siihen ei oikeasti kauaa mene. ap
[/quote]
Ja ne abstraktitko riittää? Ei hyvää päivää - mitä itse tiedät tieteellisestä keskustelusta?
[/quote]
Abstrakteista saa hyvän kokonaiskuvan siitä, mistä alalla keskustellaan. Sitten, kun kohdalle osuu jokus omaa opetustyötä liippaava tutkimus, niin tietenkin se kannattaa lukea kokonaan. On aika utopistista ajatella, että opettajat lukisivat kannesta kanteen 5-10 tieteellistä lehteä, joista kustakin ilmestyy 4 numeroa vuodessa. Ja mitä omaan tieteelliseen keskusteluuni tulee, niin olen kirjoittanut vasta neljä kansainvälistä julkaisua, mutta toimin myös tieteellisten lehtien vertaisarvioijana ja seuraan tiiviisti omaa alaani. Mitä sinä tiedät tieteellisestä keskustelusta? ap
Varmaankin jos on kiinnostunut tieteellisestä tutkimuksesta niin alkaa tutkijaksi eikä opettajaksi? Olisihan se hyvä seurata niitä tutkimuksiakin mutta syynä siihen ettei kaikki seuraa on varmaan tuo edellämainittu, ollaan kiinnostuneita konkreettisesta työstä eikä tieteestä.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:45"]
Kyllä minä seuraan omaa alaani (kielet) paljonkin. Mitäs kerrottavaa sinulla on vanhempainvartissa diglossiasta kaksikielisessä koulussa?
[/quote]
No vaikkapa L- ja H -varieteettien diskurssivaihtelusta oppituntien aikana :D Eihän näitä asioita tarvitse vanhempainvartissa käsitellä, mutta olisihan opettajan hyvä ottaa tutkimus huomioon omassa työssään. ap
Tässä käytännön esimerkki helmikuulta 2010: kuopukseni oli tuolloin 3.luokalla ja yllissä oli aiheena läänit. Oli annettu vielä erillinen moniste kotitehtäväksi. Kysyin lapselta, että kerrottinko teille, että läänit on lakkautettu 1.1.2010. Ei oltu kerrottu. Oppikirjoissa läänit tietysti olivat, mutta aikaansa seuraava opettaja osaa kertoa, että tämä on vanhentunutta tietoa.
Lähetin opelle viestin, että miksi opettaa vanhaa tietoa. Paluupostissa tuli kaikille vanhemmille viesti, ettei hän näe syytä opettaa 3.luokkalaisille AVIA ja ELYÄ. En käskenyt opettaa avia ja elyä, jotka tulleet läänien tilalle. Kyselin miksi opettaa läänejä, joita ei enää ole.
Ope oli eläkeikää lähestyvä ja opetusharjoittelija turkkilainen. Kyseessä oli siis Norssi eli harjoittelukoulu.
Aloitus koski varmasti luokanopettajia, ei aineenopettajia. Olen itse FM ja vasta myöhemmin lukenut kasvatustieteitä. Opintojen tieteellisyys on... no, vitsi. En enää ihmettele, miksi sitä kutsuttiin yliopistolla askartelutieteeksi. Tentit voi tehdä ryhmätyönä, gradut parittain, lähdeviittaukset merkitään samoin kun yläkoululla jne.
Alue: Aihe vapaa
Joo, uskon tuon!