Seksiä pari kertaa vuodessa: miten tästä eteenpäin?

Onko kenelläkään muulla samaa tilannetta? Seksielämä täysin olematonta mm. miehen seisokkiongelmien vuoksi jonka takia mies ei nähtävästi uskalla ehdottaa mitään. Lääkkeet ei toimi tarpeeksi eli silloin kun vielä jotain tehtiin niin usein homma jäi kesken lääkkeistä huolimatta. :-( Mua ei enää myöskään pahemmin kiinnosta koska pelkään miehen pettymystä jos (kun) ei onnistukaan. Spontaani seksi olis ihanaa mutta ilman lääkkeitä ei onnistu senkään vertaa. Jos taas ehdotan että mies ottaa lääkkeen niin sitten paineet tulee vielä kovemmiksi ja silloinkaan ei onnistu edes lääkkeillä.



Me ollaan ihan lukossa tämän asian vuoksi. Mies ei halua. Mä en halua. Me varmaan kummatkin silti haluttaisiin jos seksi olis normaalia. Sellaista että "nyt panettaa ja nyt pannaan". Pelkään lähteekö mies kohta ovesta ulos kun seksiä on lähes nolla ja perhe menee sitten rikki. Mutta miten avata tätä keskustelua? "Kulta meillä on ongelma kun sulla ei seiso vaikka käytät lääkkeitä". Ei muuten koskaan toimisi vaan mies loukkaantuisi verisesti. Mä vielä voisin kuvitella elämäni aika lailla seksittömänä koska halut ei ole koskaan ollut huimat mutta mua ahdistaa kun en tiedä mitä mies oikeasti ajattelee. "Kulta mulle olis ok ettei lähes koskaan enää harrasteta seksiä: oisko se sullekin ok"? Ei kuulosta hyvältä sekään.



Apua! Mies on hoikka, ei ihan nuori muttei vanhuskaan eikä käytä alkoa eli noista ei ole kyse. Pienet pillerit ei vaan meillä toimi. Mä ajattelin että mies pelkää raskautta ja hankin ehkäisykapselinkin ettei tarvitse miettiä oonko ottanut pillerit. Ei auta. :-( Silloin tosi harvoin kun jotain yritetään niin se joko lopahtaa kesken tai on 2 minuutin hirveä rävellys. Tän vuoden saldo on nolla (yritys lopahduksella 1). :-(