Miks kukaan ei usko että oon hyvä ihminen... OIKEASTI!!

Oon 17-vuotias tyttö ja kaikki meni siihen asti ihan ookoo, ennen kun ylä-aste alko. Kotona elämä nyt oli yhtä helvettiä, mut sen vielä kesti. Mut sit ylä-asteella alko rankka kiusaus... Se vei mun mielenterveyden jne. Sit kun oli mielenterveys menny, meni ne oikeet kaveritki, koska mun paha olo heijastu niihin mun hirveellä käytöksellä. Nyt 16-vuotiaana koitin lämmitellä yhteen pari vuotta vanhempaan poikaan juttua... Tulin tosi iloseks ja mun masennuski rupes paranemaan, koska aattelin et se poika oikeesti välittää musta ja puolustaa mua, kertois kaikille totuuden, et me puhdistettas mun maine. Kun kiusaajat sen tuhos ja tavallaan oli omaaki syytä et se maine meni, mut emmä silti mielestäni sitä kiusaamista ansainnu kun ei se ollu totuus mitä ne väitti. No se jätkä sanoki mulle et se auttaa mut sit tuntuki et se jätti mut ihan yksin eli oma napa ja maine oli tärkeempi kuin minun auttaminen...



Nyt se on väittäny sit yhdelle meidän yhteiselle kaverille et oisin valehdellukki jostain, vaikka en varmana oo! ja sanonu suoraan et oon paska ihminen...



Ai helvetti että muhun sattuu!! ;((



Koska mä itse niin hyvin sisimmässäni tiedän etten oo paha ihminen....................... !!!!



Mutta miksi kukaan ei nää mun sisälle ????



Mä oisin vaan tyttö joka tarviis huolenpitoo ja et joku ihana ihminen nostais takasin jalustalle.



Niin ei vaan tunnu käyvän. Mä en kauan jaksa tätä paskaa elämää, enkä haluais mielialalääkkeitäkään ruveta vetämään