te, jotka olette tosi tarkkoja siitä, mitä pienet lapsenne syövät

Meillä lapsen ruoka- ja herkkuvalio oli tosi kapea 2v saakka ihan allergioiden vuoksi. Ainut makea mistä ei saanut vatsaoireita oli tavallinen sokeri (jota ei lapselle syötetty). Nyt vähän yli 2v on tosi onnellinen, kun ruokavalio on laajennut niin, että voi syödä jo jonkinlaisia (itsetehtyjä) "keksejä", yhdenlaista mehujäätä, viinirypäleitä ja rusinoita "herkkuina".



Eli jännityksellä odotetaan minkälainen lapsen ruokavaliosta kehittyy, kun allergioiden hellittäminen antaa vaihtoehtoja ja ehkä päästää jo edes silloin tällöin malliin, jossa koko perhe syö samaa (itsetehtyä) ruokaa.

...vetää pienestä asti kaikkea sontaa mitä kaupasta löytyy ja jatkaa samaa rataa aikuisenakin vai vetää sitä sontaa teinikapinan ajan ja aikuisena palata järkevään ruokavalioon, jonka lapsena oppinut.



Meillä kyllä menee rusinoita vähän enemmän, karkkiakin saa vähän joka viikko ja pienen suklaavanukkaankin silloin tällöin. Mutta on meillä viikoittain myös täysin "herkuttomia" päiviä, niin keksiipä lapsi sitten senkin että ilman karkkia ja limppariakin pärjää.

lähtien totuttaa lapsen syömään terveellisesti niin ei sitä sitten koskaan einespitsat ja vastaavat edes kiinnosta.

eivätkä kyllä vedä energiajuomia ja pakastepitsoja kaupan edessä.



Sen sijaan osaavat nyt jo hyvin leipoa itse pitsaa erilaisilla täytteillä ja muutenkin ruuanlaitto onnistuu :)



Teinimme ovat aktiiviurheilijoita, ja ovat oppineet "ihan itsestään" syömään terveellisesti (kotona perusterveellistä ruokaa tarjolla + valmennuksessakin sen merkitystä korostetaan). Toki saavat herkutella välillä, mutta makeasta eivät edelleenkään edes erityisemmin pidä.



t. äiti, jonka lapset eivät taaperoiässä karkkia yms. saaneet

oikeaa ruokaa. Ei siis edes niitä purkkimössöjä vauvana. Nyt hänelle eivät einekset mene millään alas. Eli oikealla ruualla jatketaan. Lauantaina saa suklaata vähän ja jäätelöä. Ei siis mitään keinotekoisia kumikarkkeja. Mehua joskus ja sekin on oikeaa mehua eikä niitä "juomia", joissa on vain vettä ja väriaineita. Limsaa ei koskaan. Katsoo sitten, miten se makuaisti siitä kehittyy.

tämä ajattelutapa, että einespizza on herkkua ;) Uskon siihen, että jos lapsena tarjotaan monipuolista, hyvää ruokaa, johon osana kuuluu myös jotain, mikä saattaa sisältää sokeria (hui), ei mitkään perusmätöt jaksa myöhemminkään kiinnostaa pidemmän päälle. Ja jos kaveriporukassa syökin einespizzan silloin tällöin, niin sekään tuskin maailmaa kaataa. Suhtautukaa ruokaan ilona ja kulttuurina ja löysätkää nutturaa, niin tuskin enää kiinnostaa vaihtoehdot ituja porkkanakiehkuralla (siis aamusta iltaan tuota rataa) tai sitten hampurilaisranskispizzakola.

Muutaman vuoden kuluttua otetaan avioero ja koko perhe ovat aivan hunningolla että se siitä täydellisyyden tavoittelusta. Olisiko parempi kultainen keskitie?

Huvittaa nämä äidit jotka kaivaa karkin lapsen suusta =( Muutaman vuoden kuluttua otetaan avioero ja koko perhe ovat aivan hunningolla että se siitä täydellisyyden tavoittelusta. Olisiko parempi kultainen keskitie?

tapana erota muutaman vuoden kuluttua lasten saamisesta? Vai muutaman vuoden kuluttua siitä karkin kaivamisesta?

eivätkä kyllä vedä energiajuomia ja pakastepitsoja kaupan edessä.

Sen sijaan osaavat nyt jo hyvin leipoa itse pitsaa erilaisilla täytteillä ja muutenkin ruuanlaitto onnistuu :)

Jokainen seiskaluokkalainen osaa jo leipoa itse piZZaa. Se kun on ensimmäisiä asioita, joita köksässä tehdään - jauhelihakastikkeen ja perunamuusin jälkeen.

Eli tuo vertaus kusee, koska myös ne jonnet jotka eeässää ja piTSaa vetää marketin ovien edessä cäpit päässä, osaavat itse leipoa piZZaa.

*pizza = oikeaa pizzaa, itsetehty, ravintola, jne

pitsa = valmispitsa, kebab-pizzerian tsjp mättöpitsa

*pizza = oikeaa pizzaa, itsetehty, ravintola, jne

pitsa = valmispitsa, kebab-pizzerian tsjp mättöpitsa

siitä lapsen syömisestä pitää tehdä niin tähtitiedettä? Jos pääasiassa syö terveellistä kotiruokaa, niin silloin ei satunnaiset herkut tee pahaa kellekkään. Lapsikin oppii tämän hyvin. Liioitellulla "herranjumala, herranjumala- asenteella" kasvatatte syömishäiriöisiä lapsia.

Älkää tehkö numeroa asiasta, josta sellaista ei tarvitse tehdä!

Huvittaa nämä äidit jotka kaivaa karkin lapsen suusta =( Muutaman vuoden kuluttua otetaan avioero ja koko perhe ovat aivan hunningolla että se siitä täydellisyyden tavoittelusta. Olisiko parempi kultainen keskitie?

karkkia mussuttavat eivät koskaan eroa, elävät onnellisina kunnes kuolema erottaa. Karkissa on voimaa.

Tuskin karkittomuudella mitään täydellisyyttä tavoitellaan, vaan halutaan opettaa lapselle terveelliset elämäntavat.

itselläni on kaksi nyt jo teini-ikäistä lasta. Toinen voisi elää herkuilla, toista ei vähempää voisi kiinnostaa. Molemmat saaneet saman herkuttoman taaperokasvatuksen. Itse olen mässännyt sydämeni kyllyydestä teininä mutta aikuisiällä jättänyt kaikenlaisen karkki/hampurilaissössöt minimiin.



Älytön kuvitelma että taaperoiän herkuttomuus jotenkin kostautuisi isompana. Av-mammamaista logiikkaa parhaimmillaan.

olivat sitten rusinansa saaneet tai ei, ei sitä äiti enää voi olla vahtimassa. Kun katsoo noita yläasteikäisiä ostarilla välituntiaikoihin, niin cocista kuluu ja patonkia, pasteijoita yms. syödään vaikka kuinka.

ei meillä lasagnekaan ole lasakne, lasanne tai lasanje tms. vaikka se suomeksi niin olisikin