Facebookista ja vuorovaikutuksesta
Välillä on ihmettelen miten kaukana ystävyys ja kaveruus on naamakirjan todellisuuden kanssa. En tarkoita, että kaikkea pitää vuodattaa ja ylistää, mutta miksei jotkut kommentoi mihinkään? Huonot jutut tai ajatukset eivät kohtaa henkilökohtaisella tasolla?
Kommentit (7)
Jos sun kavereilla on paljon facekavereita niin niiden seinä päivittyy jatkuvasti uusilla jutuilla eikä ne välttämättä huomaa kaikkia kirjoituksia.
Toisaalta sulla saattaa olla kavereita jotka ei yksinkertaisesti käytä facebookkia niin aktiivisesti että kokis tarpeelliseks reagoida kaikkiin statuksiin. Ehkä ne olettaa että sä tavatessanne kerrot jutut kasvotusten.
kommentoit jonkun seinälle, niin ehkä joskus toinen laittaisi vastinetta. Hyvin ovat ystävät ja tuttavat kartalla kun keskustelemme. ;)
pitää ajatella, että ihmiset vastaavat vain, jos heiltä jotain kysyy. Henkilökohtaisesti. Ei niin, että postaa oman statuksen joka menee: "voi vitsit kun oli taas idiootti aasiakas töissä, voiko tää edes olla totta?"
Postaapa jonkun seinälle ja kysy, mitä hänelle kuuluu. Tai lähetä vaikka yksityisviesti.
sille linjalle kuka kaipaa. Ei minua ainakaan kaivattu sinne ennen liittymistä. Kukaan ei kysynyt miksi et ole Facebookissa. ;)
pitää ajatella, että ihmiset vastaavat vain, jos heiltä jotain kysyy. Henkilökohtaisesti. Ei niin, että postaa oman statuksen joka menee: "voi vitsit kun oli taas idiootti aasiakas töissä, voiko tää edes olla totta?"
Postaapa jonkun seinälle ja kysy, mitä hänelle kuuluu. Tai lähetä vaikka yksityisviesti.
Ei mulla hermo kestä kirjoitella sinne jotain, sitten mennä sinne uudestaan katsomaan, onko mulle vastattu, sitten taas kommentoida - puhelin ja yksityisviestit on keksitty, ja niiden kautta saa kaikki asiat hoidettua näppärämmin ja nopeammin - minun mielestäni. :)
ole facessa, mutta ukkoni on ja hänellä on kaverina myös sukulaisiani, jotka eivät kanssani ole missään tekemisessä. Ärsyttää tavattomasti, että mieheni kirjoittaa sinne jotakin meistä ja sitten nämä ns. sukulaiset saavat tietää. Soittaisivat minulle joskus ja kysyisivät kuulumisia.
*nostaa itse ensikertalaisena*