Muutanko yhteen miehen kanssa joka asuu toisessa maassa?

Itse muutin miehen perässä Kroatiaan muutaman kuukauden tuttavuuden jälkeen. Olin opiskellut maassa aiemmin ja puhuin kieltäkin vähän, mutta aikamoinen hyppy tuntemattomaan se silti oli.



Asuin ensimmäiset 6 kk vuokralla yksiössä ja sen jälkeen muutimme yhteen. Ehkä sinunkin kannattaisi ottaa vaikka virkavapaata (jos mahdollista) ja asua aluksi omillasi.



Tiedän omasta kokemuksesta, että noin iso askel voi ahdistaa toista ja sitä kautta rasittaa suhdetta. Meillä alku oli aika hankala, koska miestä stressasi hänen vuokseen tekemäni suuri elämänmuutos. Nyt olemme olleet onnellisesti yhdessä 8 vuotta ja tekisin kaiken ihan samalla tavalla!

Oletko valmis asumaan siinä maassa pitkään, jos saatte yhteisen lapsen ja sitten eroatte? Et voi laillisesti muuttaa Suomeen yhteisen lapsen kanssa ilman isän lupaa. En väitä, että teille välttämättä tulisi ero, mutta se on mahdollista.



Tiedätkö milainen miehen taloudellinen tilanne on ja mitä lapset ja ex-vaimo hänelle maksavat? Monissa maissa mies joutuu elättämään sekä lapset että ex-vaimon, eikä keskituloiselle miehelle itselle jää paljon elämiseen. Ei ainakaan riittävästi uutta perhettä varten. Tämä ei ole este muuttaa yhteen, mutta hyvä ymmärtää.



Molempien yllä mainittujen seikkojen valossa on oikein, että suunnittelet elättäväsi itsesi etkä ilmeisesti menisi miehen elätettäväksi. Pitääkö se päätös myös, kun sinulla on pieni vauva ja mies ja tämän perhe haluaa sinun jäävän kotiin muutamaksi vuodeksi eikä hoitopaikkoja ole tarjolla Suomen tapaan? Taloudellisesta itsenäisyydestä luopuminen, kun on lasten takia kiinni ulkomailla, voisi jälkikäteen osoittautua suureksi virheeksi.

Kannattaa tosiaan miettiä sitä muuttoa tarkasti, itse en kadu lähtöä, mutta ehkä olisin toiminut hieman toisin valmistelujen jne. kohdalla, enkä olisi muuttanut niin kovalla kiireellä.

mitä asioita käytännössä olisit tehnyt toisin, jos sinulla olisi nykytietämyksesi?

Vanhako lapsi miehellä oli kun muutitte yhteen?

Onko teillä yhteisiä lapsia? Halusitteko molemmat yhteisiä lapsia?

ap

varmaan odottanut kauemmin muuton kanssa, käynyt ensin usein miehen luona ja tutustunut paikkoihin. Nyt tulin meinaan täysin sokkona, mukana vaan kaksi matkalaukkua.

Olisi pitänyt ottaa enemmän omaa omaisuutta mukaan, annoin liikaa rakkaita tavaroita (varsinkin kirjoja) pois joita nyt kaipaan.

Olisin myös pysynyt kauemmin töissä Suomessa, yrittänyt kerätä vähän enemmän säästöjä. Vaikka olen täällä töissä nyt ollutkin, niin silti ylimääräinen raha ei olisi ollut pahitteeksi.

Olisi pitänyt ajatella tarkemmin, että olen täällä valitettavasti aina kakkosluokan kansalainen, mamu kun olen. Vaikka täällä en kohtaakkaan rasismia niin esim. työnhaussa en ole samalla lähtöviivalla.

Lapsi oli 4v silloin kun muutin, nyt 8v. Meillä on tosi läheinen ja hyvä suhde lapsen kanssa, ja myös lapsen äidin kanssa :)

Meillä ei ole vielä yhteisiä lapsia, asiasta on kyllä puhuttu ja kummatkin on sitä mieltä että voisi vaikka yrittää. Tosin mua pelottaa mahdollinen ero ja se, että en voisi muuttaa lapsen kanssa Suomeen ilman isän suostumusta. En nyt kuitenkaan usko että eroa tulee, mutta täytyy hyväksyä se tosiasia että kaikki on mahdollista.

Asuin ensimmäiset 6 kk vuokralla yksiössä ja sen jälkeen muutimme yhteen. Ehkä sinunkin kannattaisi ottaa vaikka virkavapaata (jos mahdollista) ja asua aluksi omillasi.

ja hyvä ajatus muuten mutta en tunne tulevasta kotimaastani ketään muuta kuin tämän miehen. Voi olla aika outoa istua yksin omassa vuokrayksiössä ja mies istuu omassa kodissaan. Ei se vain onnistu.

ap

Mutta muista, että on mahdollista että jutustanne ei tulekaan mitään ja vaikka vuoden päästä asut yksin siellä maassa. Jos sen riskin olet valmis ottamaan, on kaikki ok. Ja jos teillä ei ole lapsia voit toki lähteä takaisin Suomeen tuollaisessa tilanteessa.



Minä muutin nuorena miehen perässä Espanjaan ja en ole kyllä ikinä katunut sitä vaikka meistä ei sitten pysyvästi paria tullutkaan. Hyvä kokemus silti. Nyt olisi hinku muuttaa ihan yksikseen sinne mutta valitettavasti nyt on taloustilanne siellä mikä on eikä ulkomaiselle työvoimalle ole tarvetta, kun ei omillekaan ole töitä.

mutta säästä rahaa niin paljon kun pystyt jos lähdet.

Itse tein pyörähdyksen maailmalla ja ainoa mikä kadutti oli että ei ollut sitten kumminkaan riittävästi rahaa ja joutu kituuttaan.

ihmisiä täällä, kuten aina av:lla

kertomuksia, mielipiteitä....?

ap

Ketään nyt noin tyhmä ole, vaikka rakkaus joskus tyhmäksi tkeekin.

mutta on länsimainen sivistysmaa.

Toivon kommentteja saman kokeneilta, samaa läheltä seuranneilta, fiksuilta ihmisiltä.

ap

mun kaveri tapasi viime jouluna miehen jonka kanssa menee naimisiin ensi syksynä. he puhuvat yhteisenä kielenä kieltä joka ei kummankaan äidinkieli, ovat eri mantereilta kotoisin. kaikki on tosiaankin mahdollista.

en todellakaan tyrkyttäisi itseäni sinne. Noloa.



Et voi olla 100% varma etteikö tuolla miehellä ole perhe tai vakisuhde ja sinä olet sivusuhde.



Muuttoa harkitsisin jos mies olisi aloitteellinen ja pyytäisi luokseen.



Rakkaus tekee sokeaksi ja kuuroksi.

sanoisin että totta kai, mutta tuo vaan hiukan ihmetyttää, miksi mies toppuuttelee..?

siksi, että hänellä on pitkä liitto takanaan, pelkää kokevansa jälleen eron.

En loukkaannu toppuuttelusta, ymmärrän hyvin, että tuolla taustalla haluaisi kaiken olevan "varmaa". Mutta ei elämässä ja rakkaudessa koskaan ole mikään sataprosenttisen varmaa. Vaikka olisi likinäköisen, kiltin, kunnollisen, hiukan hajuttoman ja mauttoman insinöörin kanssa.

ap

olen tavannut hänen ystäviään (moni myös hänen exänsä ystävä, vanhoja pariskuntaystäviä siis). Erosta vaan ei ole ihan hirveän kauan, mies siksikin kai ei halua kiirehtiä. Mutta meidän suhdettamme on kestänyt jo vuoden. Tämä mies on se, jonka haluan, paras kaikista, joita olen koskaan tuntenut.

ap

oikein tyrkkyjen tyrkky.

Ei noin voi toimia.



En usko tuota miehen selitystä pelosta.



Joka tapauksessa mies ei ole valmis vakavaan suhteeseen. Anna hänelle aikaa ja odottele hänen aloitteellisuuttaan tässä asiassa. Hän voi olla epäröivä suhteenne kestävyydestä eikä ole valmis sitoutumaan uudestaan.



Voi olla että haluaa nauttia vapaudestaan pitkän liiton jälkeen.



Asian voi ulkopuolisena nähdä tällä tavalla.

Mä rakastuin tanskalaiseen miehen ja muutin Tanskaan. Muutosta on nyt 6 vuotta ja ollaan nykyään naimisissa. Muutto toiseen maahan on iso juttu, ja hyvä että mietit sitä tarkkaan. Mä en juuri miettinyt, olin tuntenut miehen vuoden ja sinä aikana tavattiin kolme kertaa, sitten päätin muuttaa kun mulla ei ollut vakituista työtä tai muuta mikä olisi pidätellyt.

oliko ongelmia - millaisia? miten sujui? oliko miehellä lapsia? onko teillä nyt lapsia? osasitko entuudestaan tanskaa?

Voi olla että haluaa nauttia vapaudestaan pitkän liiton jälkeen.

hän katkaisisi suhteemme ja olisi kenen kanssa mielii. Mutta tästä suhteesta hän ei ole luopumassa.

ap

et sina voi miehen luokse muuttaa jos han ei halua! Ajattele jos asia olisi toisinpain, etta sina olisit suhteessa jossa olet ihan tyytyvainen etasuhteeseen ja siihen etta tapaatte kun pystytte, ja yhtakkia mies ilmoittaisi etta han muuttaa luoksesi Suomeen ensi kuussa ja saat sitten elattaa hanta ja auttaa paasemaan elaman alkuun Suomessa.



Et missaan tapauksessa voi tehda yksipuolista paatosta!