Kaveripariskunta leijuu AMK-koulutuksellaan Facebookissa

Jos kaverini suorittaisi vaikka kissanpaijaustutkinnon, olisin aidosti iloinen hänen puolestaan, jos tietäisin sen olevan hänelle tärkeä ja iso saavutus.

Pointtini oli siinä, että tämä pariskunta yrittää nostaa itseään toisten yläpuolelle ja mielestäni se ei ole oikein.

Jos kaverini suorittaisi vaikka kissanpaijaustutkinnon, olisin aidosti iloinen hänen puolestaan, jos tietäisin sen olevan hänelle tärkeä ja iso saavutus.

Pointtini oli siinä, että tämä pariskunta yrittää nostaa itseään toisten yläpuolelle ja mielestäni se ei ole oikein.

Tiedät tietysti itse olevasi heidän yläpuolellaan kaikkine upeine saavutuksinesi.

naikkosia, jotka lätkii jopa kavereilleen WT/juntti yms. leimoja ja tuhahtelee nokka pystyssä omassa paremmuudessaan leijaillen.

Voisitko ystävällisesti jättää tämän jatkuvan ad hominem -argumentoinnin vähemmäksi ja keskittyä enemmän itse keskustelun aiheeseen.

Siis vakavissasi pyydät meitä lopettamaan sinun arvostelun, jotta voimme keskittyä haukkumaan fb-kavereitasi?? :D Ei siellä korkeakoulussakaan näköjään mitään ruudinkeksijöitä synny. :D

ja fiiliksistään kertomiset jotenkin pätemisenä?



Mulle tuttava suoraan kommentoi, että pitääks mun koko ajan pätee kun olin pistänyt facebookiin kuvia lapsista ja meidän kodista ja kirjoittanut esim. että on ihanaa lähteä kahden viikon/viikon päästä/huomenna ulkomaille. En todellakaan niillä tarkoittanut päteä. Olin vaan innoissani ja jaoin normaalia elämääni.

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.



Seuraavan kerran kun sinulle sattuu jotain kivaa muista sitten, että joku toinen ei arvosta ko. asiaa niin korkealle kuin sinä joten ole hiljaa äläkä vaan iloitse saavutuksestasi.



Mikä teki sinusta kaikkien asioiden arvostuksen jumalan? Sinä olet oikein kateuden ruumillistuma.



Poista se tyyppi kavereistasi, ajan mittaan siitä on hänelle vain iloa.

Pointtini oli siinä, että tämä pariskunta yrittää nostaa itseään toisten yläpuolelle ja mielestäni se ei ole oikein.

Miten musta tuntuu, että se on nyt joku muu joka yrittää nostaa itseään =P

Jos on oikea kaveri, niin silloin voi vähän nostattaakin kavereitaan ja heidän suoritukset ja saavutukset ja onnensa näkee oikeasti arvokkaina. Oli ne sitten mitä tahansa. Mä ainakin pidän mun kavereita ja meidän perhetuttuja (ilmeisesti tekin olette sitä tuolle parille jos kerran olitte tupareissakin?) ihan mahtavina tyyppeinä ja heidän saavutukset (myös esim. parturi-kampaajakoulu ym) on ihan mahtavia ja olen heistä ylpeä! :)

Myös minun oikeat kaverit nostattaa ja kannustaa mua ja on aidosti ylpeitä minusta ja mun jutuista jos minäkin olen tyytyväinen. Oudot jutut ja mokat voi katsoa läpi sormien huumorinpilke silmäkulmassa. Oikein kamalissa jutuissa sitten tietysti tuetaan sitä toista.

koulutuksestaan eikä ihme sinänsä, koska siellä on aika vaikeaa ja pitkälle menevää matikkaa yms. Myös työllistyminen on hyvää.

Omassa työpaikassani ei ainakaan AMK-insinöörimatematiikan opintoja arvosteta yhtään. Jos ollaan palkkaamassa henkilöä jolta vaaditaan metemaattista osaamista, ja hakijana on joku AMK-insinööri, niin hänen mahdollisuutensa riippuvat kyllä täysin siitä miten hän on ylioppilaskirjoituksissa menestynyt. AMK-kursseja tai niiden arvosanoja ei vilkaistakaan.

Jos kaverini suorittaisi vaikka kissanpaijaustutkinnon, olisin aidosti iloinen hänen puolestaan, jos tietäisin sen olevan hänelle tärkeä ja iso saavutus.

Pointtini oli siinä, että tämä pariskunta yrittää nostaa itseään toisten yläpuolelle ja mielestäni se ei ole oikein.

Jos kaverini suorittaisi vaikka kissanpaijaustutkinnon, olisin aidosti iloinen hänen puolestaan, jos tietäisin sen olevan hänelle tärkeä ja iso saavutus.

Pointtini oli siinä, että tämä pariskunta yrittää nostaa itseään toisten yläpuolelle ja mielestäni se ei ole oikein.

Kuka tässä nyt nostaa itseään muiden yläpuolelle, kysynpä vaan..

Ystäväpiirissämme on pariskunta, jossa molemmat olivat AMK-opiskelijoita. Mies opiskelee AMK-insinööriksi ja nainen sosiaalialalle.

Nyt keväällä tämän pariskunnan mies sitten vihdoin valmistui AMK-insinööriksi ja voi luoja sitä leijumisen määrää. Tässä parhaita paloja facebook-hehkutuksesta:

- hehkutusta kolmista eri valmistumisjuhlista, joita hän järjesti (firman, sukulaiset, kaverit)

- kuvia, jossa hän kirjaimellisesti leijuu ilmassa, kuvatekstinä "insinöörin paperit kourassa ja lentoon lähdössä". Lisäksi useita kuvia, joissa pariskunta poseeraa eri asennoissa niin, että tutkintotodistus peittää osan naamasta

- käyntikortissa oleva titteli käynyt ilmi jo kolmessa postauksessa tyyliin "Käyntikortissani on tosin tittelinä vain "Engineer" ;)"

- ennen valmistumista oli paljon leikkisää pohdintaa siitä, onko hän "valeinsinööri", kun kortissa lukee "Engineer". Lisäksi paria viikkoa ennen valmistumista alkoi tulla tilapäivityksiä tyyliin ""Ollako vai eikö olla, insinööri nimittäin"

- varsinaiseen valmistumispäivitykseen liittyi melkoisesti hehkutusta sekä esim. kyseisestä laitoksesta valmistuneiden lista ja maininta pienehköstä stipendistä

- tämän miehen puoliso puhutteli miestään ja hänen kavereitaan insinööriksi pääosan opiskeluajasta, esim. "Avokki meni viettämään iltaa insinöörien kanssa" (oikeasti opiskelukemut)

En tiedä miksi en näe tätä aivan kaiken tämän hehkutuksen arvoisena. Ehkäpä se on sitten se, kun en pidä AMK-insinööriä vielä mitenkään erityisen korkeana tutkintona ja tämä ko. henkilö ei opiskellut sitä edes mitenkään erityisen nopeasti.

Vai mikä on ongelmasi, kun noin ärsyttää? Miksi olet heidän kaverinsa, kun et kestä heidän iloaan. Etsi itsellesi tohtorikavereita, niin ehkä pystyt heidän onneaan paremmin sietämään.

Oikeasti, kuulostat aika onnettomalta ihmiseltä.

hymyile ja onnittele iloisesti, juttele kivasti niitä näitä ja kerro olevasi onnellinen heidän puolestaan =P

Yököttää tullaiset "kaverit". Ikävä kyllä on aika tavallista, että naisissa on näitä petollisia "ystäviä".

mä valmistuin pari vuotta sitten kondiittoriksi.

Kävin koulua työni ohella ja se ei ollut mitenkään helppoa. Koulussa oleminen oli, mutta päivät menivät pitkiksi, väsymys oli melkoinen.

Lisäksi käden taitoni eivät ole parhaasta päästä. Kävin lopulta 3 krt, eli kahtena keväänä ja yhtenä syksynä tekemässä tutkintoa kunnes lopulta pääsin läpi ja sain paperit käteeni.

Mä myös hehkutin todistusta, olin sen mielestäni ansainnut.

Tiedän ettei hyvän ystäväni mies, joka on huippuravintolassa töissä pidä todistustani yhtään minään, ei edes tullut juhliini, vaikka hänellä oli vapaata.



Jos minä saavutan jotain, mikä on minulle iso juttu, minä saan järjestää juhlat ja pyytää ihmisiä kylään. Ja hehkuttaa facessa niin paljon kun vaan kehtaan.



Jos taas sinun mielestä asia menee yli, voit poistaa mut ystävistäni. Juhlat ovat juhlittu jo.



Ja kyllä kun näen koulukaverini, me aina puhutaan me kondiittorit lähdetään baariin. Ei mieheni ole kertaakaan asiaan edes nauranut. Olisko pitänyt ?

Kukaan ei ansaitsisi tuollaista kitisijää ystäväkseen. Pystytkö ap olemaan kenenkään ystävä ja tai iloitsemaan kenekään puolesta tuollaisella asenteella. Aloituksesi tihkuu peiteltyä halveksuntaa, melkeinpä pelottavaa.

Mulle tuttava suoraan kommentoi, että pitääks mun koko ajan pätee kun olin pistänyt facebookiin kuvia lapsista ja meidän kodista ja kirjoittanut esim. että on ihanaa lähteä kahden viikon/viikon päästä/huomenna ulkomaille. En todellakaan niillä tarkoittanut päteä. Olin vaan innoissani ja jaoin normaalia elämääni.

Voi niitä päivityksiään tehdessä silti miettiä, että millaisen vaikutelman niillä antaa. Jos on kokoajan kirjoittamassa vaan omasta menestyksestään niin ihmisille tulee helposti sellainen kuva, että yrittää leijua/päteä.

Ja tämä AMK-insinööri ei siis opiskellut työn ohessa vaan opiskeli normaalitahtia/vähän normaalia hitaampaa tahtia.

Ei saavutustensa juhlimisessa ole mitään väärää, kunhan ei nosta sillä itseään jalustalle. Tämäkin aloituksen AMK-insinööri katsoo kuitenkin asiakseen aina aika-ajoin vähätellä esim. ammattikoulutettuja. Pariskunnan nainen muistaa myös kaikissa mahdollisissa käänteissä mainita miehensä olevan insinööri (myös ennen valmistumista).

Ja joku kysyi, pidänkö ylioppilaaksi valmistumista juhlimisen arvoisena. Ei, en pidä sitä juhlimisen arvoisena siinä määrin kuin sitä nykypäivänä vielä juhlitaan. Itseasiassa tässä minun aloituksessani parjaamassani AMK-tutkinnossa on paljon enemmän juhlimisen aihetta kuin ylioppilastutkinnossa.

Älä ap välitä, täällä näköjään amis-inssien pikku vaimokkeet vaan vetivät hernettä nekkuun.



Tuo tuttavapariskunta kuulostaa erittäin surkuhupaisalta, mutta onpa vakka ainakin löytänyt kantensa.

Tämä on todella hyvä kysymys ja tätä tuntuu pohtivan moni muukin tämän avauksen pariskunnan kaveripiirissä. Yleisin - ja ehkä omakin - syy lienee eräänlainen tirkistelynhalu: Facebook tarjoaa eräänlaisen akvaarion, jossa voi tarkastella näiden ihmisten elämää.

oikeesti? aikiuiset ihmiset? voi huh. :(

Rehellisesti sanottuna, kyllä minuakin pikkuisen ärsyttäisi tuollainen leventely. Olen aina arvostanut vaatimattomampia ihmisiä.



Minusta asian liiallinen korostus ikään kuin pienentää asiaa. Iloinen saa olla ja ylpeä, mutta kyllä tuossa jo vaikutti olevan vähän jo leuhkailua.

Ovat jollain tapaa onnettomia ja pettyneitä elämässään ja jotkut asiat elämässään on mennyt tosi huonosti ja joutuvat sinnittelemään eteenpäin niiden osalta. Eivät osaa olla onnellisia. Sitten yrittävät päteä ja purkaa pahaa oloaan olemalla ilkeitä muille.

Ei tuo voi olla kuin syvää pahaa oloa ap:ltä joka purkautuu noin. Joku ei ole hyvin ap:n elämässä :(



Kateuttakaan ei aina itsekään itselleen myönnä tai tunnista. Se voi olla myös ihan sitäkin. Että ap tahtoisi pohjimmiltaan olla sellainen huoleton ja itseensä tyytyväinen amk-hemmo ja hassun rakastunut ja kuherruspaikoissa käydä rakkaansa kanssa. Kutsua kavereita koolle ja vähän ylidramaattisesti kihlautua uudessa kodissa. Pystymättä etukäteen salaamaan intoaan vaan paljastaen sen jo vähän etukäteen, lipsauttaen. Lapsellisen innokas opinnoistaan ja omasta pörröisestä junttimiehestään :) Se se vasta olis elämää vai mitä ap? Ihan sydämellä, ilman niitä suuria paineita mitä sinulla ekä on? Kukaan ei koskaan voi olla täydellinen, joten jos täydellisyydellä yrität onnea saavuttaa, niin ihmiselle se ei ole mahdollista. Sen sijaan tuollainen normaalista ammatista iloitseminen ja omasta tavallisesta suomijunttimiehestä rakkaudella iloitseminen voi tuoda aidon onnen.

Että ap tahtoisi pohjimmiltaan olla sellainen huoleton ja itseensä tyytyväinen amk-hemmo ja hassun rakastunut ja kuherruspaikoissa käydä rakkaansa kanssa. Kutsua kavereita koolle ja vähän ylidramaattisesti kihlautua uudessa kodissa. Pystymättä etukäteen salaamaan intoaan vaan paljastaen sen jo vähän etukäteen, lipsauttaen. Lapsellisen innokas opinnoistaan ja omasta pörröisestä junttimiehestään :) Se se vasta olis elämää vai mitä ap? Ihan sydämellä, ilman niitä suuria paineita mitä sinulla ekä on? Kukaan ei koskaan voi olla täydellinen, joten jos täydellisyydellä yrität onnea saavuttaa, niin ihmiselle se ei ole mahdollista. Sen sijaan tuollainen normaalista ammatista iloitseminen ja omasta tavallisesta suomijunttimiehestä rakkaudella iloitseminen voi tuoda aidon onnen.

Täytyy kyllä sanoa, että aivan loistavaa analyysiä! Päädyin tässä itsekin asiaa mietittyäni ihan samaan lopputulemaan. Olisi tosiaan aika hienoa, jos osaisi iloita vähemmällä itsekritiikillä omista saavutuksistaan. Ehkäpä se on sitten osaltaan sitäkin, että kun kaveripiiri koostuu etupäässä hyvin menestyneistä ihmisistä, niin tuntuu sitten hieman hassulta rehvastella.

Varmaan osansa asiassa on kotikasvatuksella, jossa korostettiin vaatimattomuutta ja pidettiin nousukasmaisuutta paheena. Ehkäpä se sitä entisajan maailmassa selkeämmin olikin. Minusta tuntuu hassulta, ettei tällä palstalla lisäksesi ilmeisesti kovinkaan moni osaa samaistua näihin ajatuksiin.

Eli ehkä tässäkin taustalla on siis eräänlainen piilotettu kateus tätä pariskuntaa kohtaan.

Älä ap välitä, täällä näköjään amis-inssien pikku vaimokkeet vaan vetivät hernettä nekkuun.

Tuo tuttavapariskunta kuulostaa erittäin surkuhupaisalta, mutta onpa vakka ainakin löytänyt kantensa.

No on siinäkin kumma kun kaikkien pitäisi olla jotakin tohtoreita tms!!

en ymmärrä, miksi asia vaivaa sua?



Mullakin on muutama aivan dorka kaveri fb:ssa, mutta olen blokannut niiden postaukset niin, että ei näy newsfeedissä eikä mun tarvitse provosoitua.