Tänään 37v. synttärit!

Olen itsekin sh ja ollut useamman vuoden pois alalta. Keikkahommia nyt aloitellut. Mikä on tilanne, löytyyköhän paikkoja, haittaako se kun ehkä hieman tippunut pois touhusta? Kokemuksia kaipailen...

Onko alalla ikäsyrjintää, olenko jo "llian" vanha löytämään pysyvän paikan? ap

Nosto.

Ap taas linjoilla.

Up.

joka olisi lapseton ja "yrittäisi" esikoistaan? ap

lapseton? Voihan muutkin "yrittää" vauvaa? Nekin joilla jo on lapsia. Ihme kysymys taas.

Enkä tajua tätä ajankulua, en vaan käsitä olevani jo tämänkin ikäinen, ei tunnu siltä. Enkä ilm näytäkään siltä, kun alvariinsa luullaan max 30v ikäiseksi;D

Omaa kotia asun 9ttä vuotta, naimisissa pian 12v, muksut menee 3-ja 5-luokalle eli ovat 9v ja pian 11v.

Oikeastaan ainoa mikä mättää on työtilanne, tälläkin hetkellä etsin uutta työpaikkaa, edellinen loppui kesäkuun alussa.

elämä on ollut monta kertaa hyvinkin raskasta, lapsuudesta alkaen mutta nyt ei onneksi "muuta" kuin tuo oma työasia.

Minä tulen pari kk perässä ja olen oikein tyytyväinen elämääni. Vuosi-kaksi sitten podin ikäkriisiä ja sitä tekemätöntä kolmatta lasta. Nyt se on tehty ja perhe varmasti valmis. Ja kun tästä palaan töihin, niin vakityö odottaa, mutta ajattelisin, että ovia on avoinna vielä moneen suuntaan - vaikka lähtisin opiskelemaan jotain uutta. Loppuelämän koti pitäisi olla alla ja mieskin tuntuu edelleen ihan omalta.

teillä muilla tämänikäisillä on?

elämä ihan mallillaan. 3 lasta omakotitalo jota laitellaan ja työtä molemmilla...ihan ok elämä.

teillä on?

tämän ikäisiä?

Mulla on tänään 22-v.synttärit! :D Oli pakko kertoa, vaikkei sama ikä ookkaan... Heinäkuun eka on vuoden paras päivä syntyä

Olen tyytyväinen itseeni ja elämääni. Olen tosi hyvässä kunnossa fyysisesti ja psyykkisesti ja ulkonäkökin kelpaa:)

Sama mies ja työpaikka on ollut parikymppisestä. Ne välillä kyllästyttää, välillä taas ei.

Lapsia on 2, toinen ylä-, toinen ala-asteella. Lisää lapsia tuskin tulee, mies ei halua enkä ehkä minäkään.



Aina en tunne itseäni kovin aikuiseksi, tykkään käydä baareissa ja irrotella.



Omistusasunto on ja velkaa paljon. Tulot suht pienet mutta riittää elämiseen. Ollaan innostuttu matkustelusta. Siihen joutuu kovasti säästämään, mutta siitä on tullut miehen kanssa mukava yhteinen harrastus:)

Tosi vanha ja kurpsahtanut olo. Muita?!

Miksi ei voi olla nuori enää? Itse asiassa en osaa sijoittaa itseäni oikein mihinkään kategoriaan. Ennen sitä oli nuori ja kaikki edessä. Nyt ei tiedä mitä tulevaisuus tuo. Ei tiedä mihin ikäryhmään itsensä ajattelisi kuuluvan. ap

tullaan eli täytän syksyllä 36, on jonkinlaista ikäkriisin poikasta. Hain yliopistoon, ja jos pääsen, niin työn ohessa opiskelen uutta alaa. Teen nykyisin muutenkin koulutustani vastaamatonta työtä ja pätkäsopimuksilla.



Miehen kanssa oltu yli 15v, lapsia kolme (5v, 7v ja 11v) ja toinen okt meillä. Yksi jo myytiin pois kun muutettiin miehen jatko-opintojen vuoksi toiselle puolelle maata pariksi vuodeksi. Minä silloin hoitovapaalla. Taisi olla silloin miehellä työ/ikäkriisiä puolestaan. Nyt viimeistelee graduaan työn ohessa.



Parisuhteeseen olen aikas tyytyväinen, intohimoa ja rakkautta riittää, mutta työelämään en. Siksi kouluun haku. Etsiskelen muutenkin paikkaani ammatillisesti. Elämän rajallisuus on alkanut ahdistaa jonkin verran jo vaikka omat vanhemmat vielä ihan hyvässä kunnossa.

nämä harmitukset, joita täällä joillakin on? Onni on jokaisen itse löydettävä ja koettava.

Vanhin lapsi jo pian teini-iässä nuorimmainen lähtee syksyllä eskariin. Kai pientä ikäkriisiä on. Miehen kanssa yhdessä oltu 18 vuotta.