Lue keskustelun säännöt.
Huoltajuudesta.
03.05.2012 |
En ole koskaan asunut yhdessä lapseni isän kanssa (enkä jaksa perustella syitä nyt), mutta tavallaan meillä on ollut jonkunlainen suhde.
Lapsi ei ole koskaan ollut isällään yötä ja isä meillä yön ehkä 2 kertaa vuodessa. isä käy meillä viikonloppuisin ja viikolla mahdollisuuksien mukaan.
nyt on alkanut vaikuttaa siltä, että miehellä on uudet kuviot ja aiemmista puheista pelkään, että hakee lapsemme (yhteishuolto, 3-vuotias) lähihuoltajuutta itselleen.
Mitenkähän minun pitäisi toimia? odotella muka rauhassa kotona kirjettä jostain asianajajalta?
Kommentit (9)
Onko sinulla muka joku oikeus omia lapsesi automaattisesti itsellesi?!
Lapsi ei ole päässyt viettämään päivittäistä arkea isänsä kanssa, eikö olisi kohtuus, että lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa toteutuisi.
Olethan sinä saanut tähän asti isän syrjäytettyä lähes täysin, luulitko ihan oikeasti, että se on ikuisesti ansaittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
isällä ei ole mitään mahdollisuutta saada lähihuoltajuutta jos et halua sitä hänelle antaa. Jos lapsella on ns. "vakiintuneet olosuhteet" toisen vanhemman luona (esim jos ero tullut ja toinen vanhempi muuttanut pois perheen yhteisestä kodista ennen kuin huoltajuudesta on sovittu on poismuuttaneen huomattavasti vaikeampi saada lähihuoltajuutta) ei oikeus lähihuoltajaa ilman pätevää syytä (alkoholi, huumeet yms.) muuta. Sinun tapauksessasi voit olla aivan huoleti, jos lapsi ei ole ikinä isällään asunut! Tokihan kannustat lastasi tapaamisiin (ISÄN kotona, ei sinun luonasi!!) ja edesautat hyvän suhteen syntymistä...
koko aikana ole ollut kyse siitä, ettenkö tukisi lapsen ja isän suhdetta. Minä olen se, joka kyselen milloin tulee ja järjestän aina isän tulon lapselle mahdollisimman kivaksi (mm. kaivan esiin kaikki mahdolliset ja mahdottomat tapahtumat ja tempaukset joihin voivat yhdessä mennä).
Lapsi soittaa (ei osaa itse vielä, ei edes pyydä) useita kertoja viikossa isälleen, senkin järjestän.
Isä ei halua ottaa ns. arkivastuuta, hänellä on liikkuva työ ja työaika, asunto ei lapselle sopiva (eikä aio muuttaa) ja elämäntyyli... omanlaisensa.
On vaan niin kamala nyt odottaa tekemättä mitään, kun ei tiedä mistä yhteydenottoa on tulossa ja kuinka kauan kaikessa menee.
Kun meidän "suhde" on loppu, isä sanoo ikävöivänsä lasta liikaa jos ei saa häntä luokseen asumaan. Eli ei halua tavata muuten. Tosi vaikea selittää... Jotenkin hänellä rakastaminen on samaa kuin omistaminen.
Ja kuulema muuttaa työnsä ja koko elämänsä sillä sekunnilla kun lapsi hänen luokseen muuttaisi.
Empä tiedä, isien suosio on oikeus taistoissa kohentunut huolestuttavan paljon. Enää ei katsoa lapsen etua vaan miehenoikeuksia.
tätä ajattelin.
Mietin ensin, että eihän lapsi täältä mihinkään lähde, kun ollaan yhdessä tässä asuttu koko ajan eli lapsella muuttuisi siis kaikki, paikkakuntaa myöten.
Mutta sitten iski huoli tästä isien "oikeudesta" josta nyt paljon puhutaan, että revitään vaan lapsi kotoaan ja annetaan isälle kun sille tulee muuten paha mieli.
Nyt olin ilkeä, mutta oikeasti. Ei halunnut asua kanssamme, kun ei kestä vauva-arkea. Nyt kun se on ohi, jo kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
turhaan moisella, ei sillä ole mitään mahdollisuuksia, ei ole koskaan ollut edes yksin lapsen kanssa?
on ollut yksin, ei siis halua minun lähtevän kauppaan tm kun on täällä, mutta olen juuri siksi järjestänyt noita tapahtumia että saavat viettää aikaa kaksin. Tutustua paremmin ja ehkä siinä on hiukan sitä "arkeakin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos isä hakee käräjäoikeudelta lähihuoltajuutta, oikeuden on pakko ottaa asia käsittelyyn ja todennäköisesti se tilaa sossuilta olosuhteiden selvityksen. Olet siinä vahvoilla. On ihan selvää, että jos olet kunnollinen vanhempi ja lapsen olot ovat luoksesi vakiintuneet, ei lasta sinulta siirretä. Isä voi kuitenkin saada hieman laajemmat tapaamisoikudet. Ehkä hän oikeasti pyrkiikin kahden kodin malliin ja esimerkiksi viikko-viikko-asumiseen?
ei sulla edes ole muuta tietoa kuin se, että susta tuntuu. Eli odottele.