Apua, miten toimisit 1-vuotiaan kanssa tässä tilanteessa?!
Muutimme viikko sitten, ja 1-vuotiaalla lapsella on ilmeisesti tosi vaikeeta sopeutua. Siis muuten menee hyvin, mutta hän ei suostu kertakaikkiaan millään nukkumaan omassa sängyssään, jossa on kuitenkin nukkunut koko tähän astisen ikänsä. Parin tunnin huutamisen, silittelyn, tassuttelun, unimaidon, ja tietty samojen vanhojen iltarutiinien jälkeen ollaan saatu hänet nukkumaan, mutta tänään ei saatu paniikinomaista itkua loppumaan millään vaan mies otti lopulta lapsen kainaloonsa meidän sänkyyn jonne nukahti heti. Omassa sängyssä lapsi on myös keskellä yötä saanut järkyttäviä huutokohtauksia mitä ei ole koskaan ollut.
Niin siirtyisitkö tässä vaiheessa, kun lapsi on 1-vuotias perhepetiin (tuntuu isolta takapakilta tässä vaiheessa), vai huudattaisitko lasta sitkeästi siellä omassa sängyssä kunnes tottuu? Ja mitä tästää ajattelee 3-vuotias esikoinen, joka kyllä ainakaan ei meidän sänkyyn mahdu. Niin ennen muuttoa kuin muuton jälkeenkin lapset on nukkuneet yhteisessä lastenhuoneessa eikä ennen oo ollut mitään ongelmia!
Kommentit (7)
nukkua lapsen huoneen lattialla patjalla vaikka viikon tai kaksi? Vaikuttaa, että lapsi on pelästynyt uutta huonetta eikä uskalla mennä siellä nukkumaan. En ainakaan huudattaisi, jos lapsi tuntuu olevan kauhuissaan.
viereen jo 30min huutamisen jälkeen. Mä en yhtään jaksa tollasta nukuttamista ja tassutteluja yms. Aina viereen on lapset nukahtaneet paremmin. Ja mikäs siinä. Jos lapsi huutaa omassa sängyssään, mutta nukahtaa vanhemman viereen niin jokainen varmaan tajuaa mitä se lapsi haluaa.
Voittehan te vähän aikaa antaa lapsen nukkua vieressa, jos ei omaan sänkyyn nukahda ja sitten taas pikkuhiljaa siirtää omaan sänkyyn.
lapset on pieniä vaan hetken.
Jos lapsi kokee tarvetta nukahtaa vanhemman viereen niin pitää huudattaa? Nukuta viereen ja kun tilanne tasaantuu niin sitten vasta omaan huoneeseen.
Meillä reagoivat isommatkin lapset (3, 5 ja 7) muuttoon ja kömpivät öisin viereemme nukkumaan. Tilanne tasaantui kyllä jossain vaiheessa ja lapset alkoivat nukkua omissa sängyissään.
viereen jo 30min huutamisen jälkeen. Mä en yhtään jaksa tollasta nukuttamista ja tassutteluja yms. Aina viereen on lapset nukahtaneet paremmin. Ja mikäs siinä. Jos lapsi huutaa omassa sängyssään, mutta nukahtaa vanhemman viereen niin jokainen varmaan tajuaa mitä se lapsi haluaa.
Voittehan te vähän aikaa antaa lapsen nukkua vieressa, jos ei omaan sänkyyn nukahda ja sitten taas pikkuhiljaa siirtää omaan sänkyyn.
lapset on pieniä vaan hetken.
No syliin tuo on sitten lopulta aina nukahtanutkin eikä sentään ole jätetty yksin huutamaan, vaikka mieli on välillä kieltämättä tehnytkin kun tarpeeks kauan on sitä riehumista kuunnellut, mutta kun itseaiheutettuahan tämä on. Täytyy varmaan hommata uuden asunnon lisäksi myös uusi isompi sänky! :D Toi patjaidea oli myös hyvä, ehkä sitä vois kokeilla vielä.
Läppäätte käpälää muksun kans? En tiedä, kun poikaa ei ole koskaan "nukutettu", omaan sänkyyn, valo pois ja hyvää yötä. Ja hyvin on toiminut :)
Ihan toisen lapsen yöunia ajatellen ei kannattane huudattaa.
Mitä jos laitatte patjat lattialle ja nukutte koko perheen kanssa uudessa huoneessa?
ja turvallinen aikuinen on ainoa, joka voi auttaa siihen kun taas tuon ikäinen oppii äkkiä nukkumaan vanhempien sängyssä ja haluaa sitä vastakin.
Itse varmaan laittaisin lastenhuoneeseen patjan lattialle ja nukkuisin siinä vieressä tyynnytellen lasta?