Miten olet päässyt yli siitä, että et saanut antaa lapsellesi "maailman kauneinta nimeä" :) ?
Siinä siis oleellinen. Mies sanoi nimelle ehdottoman ein, minä taas en osaa kuvitella lapselle muuta nimeä. Hän vaan näyttää ihan siltä. Tottuuko siihen ajan kanssa, että lapsella on "väärä" nimi?
Kommentit (5)
että parisuhteessa tehdään kompromisseja
Sen takia se ei saakaan minun toivomaani nimeä, että teen kompromissin. Kysyin, että miten siihen tottuu, että nimi ei ole se, joka omasta mielestä kuuluu lapselle.
Ja pliis, älkää myöskään alkako kertoa siitä, miten tämä on pieni ongelma verratuna syöpään tai lapsen kuolemaan. Se ei ole tässä pointti.
ap
Me ei kertakaikkiaan päästy nimestä yhteisymmärrykseen, ts. mies ei suostunut mulle "ainoaan ja oikeaan" nimeen. Enää lapsia ei tule, joten se nimi jäi meiltä käyttämättä. Mutta mä olen ajatellut niin, että olen kuitenkin saanut sen ainoan oikean miehen, sen ainoan oikean häävalssin, sen ainoan oikean sisustuksen jne, joten kai sillä miehellä johonkin on sanansa sanottavana oltava ja jos johonkin niin sitten lapseensa. ;)
toi sun "sanamuoto" "mies sanoi ehdottoman ein" ja että lapsi ei saa "sitä ainoaa oikeaa nimeä" osoittaa, että et osaa ajatella asiaa meihen näkökulmasta, etkä ole lähtenyt liikkeelle keskutellen etkä siitä lähtökohdasta, että päätätte nimen yhdessä
että parisuhteessa tehdään kompromisseja