Aina ajankohtainen D-vitamiini!

Lääkäri Erkki Antila sanoo suoraan, että tämänhetkiset D-vitamiinin saantisuositukset ovat riittämättömiä. Kun virallinen suositus puhuu 7,5 mikrogramman päiväsaannista ravinnosta, Antila suosittelee seitsenkertaista annostusta.



- Näin pystyttäisiin torjumaan monia vaikeita sairauksia. 7,5 mikrogrammaa takaa vain sen, ettei riisitautia tule, hän sivaltelee.



D-vitamiinista on viime vuosina tullut eri puolilta maailmaa valtavasti uutta tutkimustietoa, ja jopa vitamiineihin vanhastaan nihkeästi suhtautuneet viranomaisetkin ovat suositelleet D-vitamiinilisiä. Lääkäri Erkki Antilan mielestä jo tehnyt korjaukset D-vitamiinin saantisuosituksiin ovat kuitenkin riittämättömiä, ja samaa hän sanoo myös elintarvikkeiden vitaminisoinnista. D-vitamiinia käytetään edelleen valitettavan varovaisesti, sillä viranomaisten nihkeä suhtautuminen kaikkiin vitamiineihin ja suoranainen pelottelu ovat jääneet kansalaisten muistiin.



- Jos ihan tarkkoja ollaan, D-vitamiinista pitäisi sen ominaisuuksien vuoksi puhua pikemminkin D-hormonina, Antila toteaa. – Luonnollinen ja riittävä D-vitamiinin lähde on aurinko, mutta sitä meillä suomalaisilla on tarjolla vain keväästä syksyyn.



- D-vitamiini vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen ja estää osteoporoosia. D-vitamiini ylläpitää immuniteettia ja estää monia vakavia autoimmuunisairauksia kuten reumatauteja, tulehduksellisia suolistosairauksia, ykköstyypin diabetesta ja MS-tautia. D-vitamiini torjuu myös monia syöpälajeja ja erityisesti rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyöpiä.



- D-vitamiini estää myös tuberkuloosia ja influenssaa, ja sopiikin kysyä, miksi influenssaepidemiat kiertävät maapalloa aina sinne, missä on talvi eikä aurinkoa ole näkyvissä. D-vitamiini torjuu talvimasennusta, kevätväsymystä ja se pitää vireystilaa yllä. D-vitamiini ehkäisee myös korkeaa verenpainetta, ja sillä onkin sama toimintamekanismi kuin verenpainelääkkeillä eli se vaikuttaa angiotensiinia hillitsevästi.



- D-vitamiini torjuu myös kroonista kipua kuten esimerkiksi fibromyalgian oireita ja sen on todettu vaikuttavan suotuisasti myös PMS-oireisiin. Niin kuin huomataan, lista on siis hyvin pitkä.



Erkki Antila sanoo D-vitamiinin puutoksen olevan maailmanlaajuinen ongelma riippumatta siitä, mikä on kunkin populaation lähtötaso. Meillä pohjoisen ihmisillä se on luonnollisesti hyvin alhainen verrattuna esimerkiksi koko ajan auringossa oleskeleviin afrikkalaisiin.



- Jos suomalaisten laboratoriotulos mahtuu käytössä olevien meikäläisten D-vitamiinin viitearvojen sisään, ei se silti todista sitä, että asiat ovat kunnossa. Jos koko populaatio on D-vitamiinin puutosalueella, siitä ei ole meille minkäänlaista lohtua.



Paras D-vitamiinin lähde on siis aurinko, ja Erkki Antila suositteleekin potilailleen parinkymmenen minuutin auringonottoa touko-syyskuussa puolenpäivän aikaan.



- D-vitamiinin ravintolähteenä on ennen kaikkea kala.



Erkki Antila toteaa kuitenkin, ettei nykyravinnosta saa riittävästi D-vitamiinia. Pronssikaudella jokainen suomalainen söi päivittäin yli kilon kalaa.



- Kannattaa kuitenkin katsoa, mitä kalaa syö, Antila huomauttaa. – Painoyksikköä kohden D-vitamiinia on eniten kuhassa, melkein yhtä paljon sitä on siiassa, muikussa on vähän yli puolet siitä mitä kuhassa, silakassa kolme neljäsosaa siitä mitä kuhassa, mutta yllättäen kasvatetussa lohessa on D-vitamiinia vain muutama mikrogramma.



Lääkäri Erkki Antila pudistelee päätään, kun puhe kääntyy virallisiin D-vitamiinin saantisuosituksiin. Hän sanoo suoraan, että nykyisillä suosituksilla pystytään torjumaan riisitauti ja väärät sääret, mutta niissä ei ole otettu ollenkaan huomioon kautta maailman tehtyjä tutkimuksia tuntuvan D-vitamiinilisäyksen tuomista terveyseduista ja monien eri sairauksien ehkäisymahdollisuuksista.



Antila suosittelee useisiin kansainvälisiin laajoihin tutkimuksiin ja analyyseihin perustuen sopivaksi D-vitamiinin päiväannokseksi vähintään 50µg eli 2000 IU. Hän vakuuttaa, ettei mitään yliannostuksen vaaraa ole, vaikka D-vitamiini onkin rasvaliukoinen vitamiini.



- Mitä D-vitamiinin toksisuuteen tulee, voidaan sanoa, että entinen yläraja on nykyinen alaraja. Tällä hetkellä ylärajana pidetään 10 000 IU:n eli 250 mikrogramman päiväannostusta, ja sitäkin vain jatkuvassa käytössä. Akuuttia myrkyllisyyttä D-vitamiinilla ei ole lainkaan, ja USA:ssa on monissa laitoksissa vanhuksille annettu 100 000 IU:n injektioita.



- On joukko erityistilanteita, missä D-vitamiinin riittävä saanti on erittäin tärkeää. Imettävän äidin tulisi saada vuorokaudessa vähintään 3000 (75µg) kansainvälistä yksikköä, sillä äidin matala D-vitamiinitaso ohjelmoi sikiön perintötekijöitä väärin, jolloin vielä aikuisiässä lapsi voi altistua tavallista helpommin tietyille sairauksille. Matala D-vitamiinitaso saattaa vaikeuttaa myös sikiön aivojen kehittymistä.



Erkki Antila toteaa monien syöpätutkimusten osoittavan, että D-vitamiinilla on erittäin tärkeä rooli sekä paksusuolisyövän että rintasyövän torjunnassa. Molempien syöpätyyppien esiintyvyys on tutkimuksissa jopa puolittunut niillä, joilla D-vitamiinin saanti on ollut tuntuvasti suosituksia korkeampi.



Omat D-vitamiinitasonsa voi kuitenkin käydä mittauttamassa, jotta tietää, missä mennään.

http://terveyshymy.fi/artikkelit/d-vitamiinin-puutos-on-suuri-terveysri…

Ei niitä lisiä ennenkään ole tarvittu, en usko että nytkään. Lapsille annan lisiä virallisten suositusten mukaan talvikaudella kyllä. Itse olen voinut loistavasti jo 38 vuotta ilmankin.

Nuorten todellisuus hämärtyy D-vitamiinin puutteen takia!



Psykoosi, eli todellisuuden hämärtyminen, on hankala havaita rakkaassa ihmisessä. Erityisen vaikea sitä on hoitaa, jos kyseessä on teini-ikäinen lapsi.



Lääkäri Barbara Gracious ja hänen kollegansa havaitsivat äskettäisessä tutkimuksessa, että D-vitamiinin puutoksesta kärsivien teinien psykoosiriski oli korkeampi kuin muiden. Tutkimukseen osallistuneista 104 teinistä 72 prosentilla oli D-vitamiinia vähemmän kuin 30 ng/ml (75 nmol/l) ja 34 prosentilla sitä oli vähemmän kuin 20 ng/ml (50 nmol/l).



D-vitamiinin määrän merkitys ei ollut vähäinen. Jos teinillä oli alhainen määrä D-vitamiinia kehossaan, hänen psykoosiriskinsä oli lähes nelinkertainen muihin verrattuna.



Toisessa, Ruotsin Karolinska-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin myös, että mielenterveyspotilaista teini-ikäisillä oli kaikista alhaisimmat D-vitamiinitasot. Murrosikäisillä tytöillä D-vitamiinia oli noin 20 ng/ml (45 nmol/l), kun murrosikäisillä pojilla sitä oli vain 10ng/ml (25 nmol/l).

http://blog.vitamindcouncil.org/2012/05/24/study-vitamin-d-linked-to-ps…







Tutkimusten mukaan seerumin paras D-vitamiinipitoisuus olisi se, minkä auringon valo saa maksimaalisesti aikaan iholla, mikä vastaa seerumin kalsidiolipitoisuutta yli 100 nmol/l. Tähän pitoisuuteen päästään n. 25-125µg päiväannoksella, eli nykysuosituksia tulisi nostaa.



USA:n Endokrinologiyhdistyksen S-D-25:lle antama viitearvo on 75–150 nmol/. Espanjassa laboratoriot antavat viitearvoiksi 75–250 nmol/l. Suomessa väestön keskiarvot ovat noin 43 nmol/l luokkaa, mikä on selvästi liian vähän, ja lisää sairastumisen ja kuoleman riskiä.



D-vitamiini on välttämätön kasvulle, terveelle luustolle, aivojen normaalille kehitykselle, hermosysteemille ja normaalille sukupuoliselle kehitykselle.

vaikka d-vitamiinitasot on noin alhaiset, ja vielä ottaen huomioon, että d-vitamiinia on syöty ennen paljon vähemmän kuin nyt kun sitä pakotetaan vetämään purkista.



Tohtori tolonenko siellä yrittää saada d-vitskujaan kaupattua?

D-vitamiinin vähyys voi lisätä aivoinfarktin vaaraa

Suosituksia pienempi veren D-vitamiinipitoisuus saattaa altistaa aivoinfarktin kehittymiselle, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Tätä ennen D-vitamiinin vähyys on yhdistetty mm. sydän- ja verisuonitautien riskiin, mutta aivoinfarkteja ja muita aivohalvauksia koskevat tulokset ovat olleet epäselviä.



Tutkimuksessa riski sairastua aivoinfarktiin oli suurentunut naisilla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli keskimäärin 35 nmol/l, kun vertailukohtana olivat naiset, joiden pitoisuudet olivat keskimäärin 77 nmol/l. Suomessa normaaliarvona pidetään noin 40–80 nmol/l:n pitoisuuksia, joka on aivan liian alhainen.



Yhteydet havaittiin mittaamalla veren D-vitamiinipitoisuudet vajaalta viideltäsadalta keskimäärin 60-vuotiaalta aivoinfarktiin sairastuneelta naiselta. Heitä verrattiin yhtä moneen terveeseen ikätoveriin. Sama tulos tuli aikaisempien tutkimusten tuloksia yhdistelleessä meta-analyysissä, joka perustui 1 200 aivohalvauspotilaan tietoihin kuudesta eri tutkimuksesta.

Uutispalvelu Duodecim







D-vitamiinin vaikutukset ihmisen terveyteen saattavat olla huomattavan laajat, Oxfordin yliopiston geenitutkimus vihjaa. Sen mukaan D-vitamiini vaikuttaa mm. MS-tautiin, nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin liittyviin geeneihin sekä yli 200 muuhun geeniin.



Genome Research -lehdessä tutkijat kertovat DNA-sekvensoinnin avulla löytäneensä ihmisen genomista 2 776 paikkaa, joihin D-vitamiinin reseptoriproteiini sitoutuu, ja havaitsivat niiden kasautuvan monien autoimmuunitauteihin liittyvien geenien lähettyville. Havainto viittaa siihen, että D-vitamiini saattaa vaikuttaa mm. SLE-taudin (systeeminen lupus erythematosus), nivelreuman ja useiden syöpien syntyyn.



Tutkijat havaitsivat lisäksi D-vitamiinin vaikuttavan huomattavasti 229 geenin aktiivisuuteen, joista mm. IRF8-geeni on yhdistetty MS-tautiin ja PTPN2 nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin.



Tulosten käytännön merkitys on vielä epäselvä, mutta ne vahvasti viittaavat siihen, että D-vitamiini vaikuttaa hyvin monien sairauksien kehittymiseen.

Uutispalvelu Duodecim





Suomessa arvioidaan olevan n. 400 000 osteoporoosia sairastavaa potilasta, osteoporoottisia murtumia Suomessa syntyy n. 40 000 vuosittain, näistä lonkkamurtumia on n. 8000. Lisäksi toiset 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa, osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa. Lonkkamurtumien määrän ennustetaan lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Myös alle 20-vuotiailla on todettu osteoporoosia.ja riisitautia (Osteoporoosiliitto 2009, Marjo Lehtonen-Veromaa 2009, lastenlääkärit 2011)





D-vitamiinin puute näkyy erityisesti lasten luunmurtuma tilastoissa: viimeisen 20 vuoden aikana lasten kyynärvarren murtumat ovat lisääntyneet 31 prosenttia ja olkavarren murtumat 39 prosenttia. Muita osatekijöitä ovat kalsiumin ja liikunnan puute.



"70 % eurooppalaisista elää D-vitamiinin puutteessa"





Kun D-vitamiinin pitoisuus seerumissa ylittää 82,5 nmol/l, vähenee tyypin 2 diabeteksen riski 25–40 %, ilmenee uudesta amerikkalaisesta tutkimuksesta. Se esitettiin perjantaina (23.6.2011) San Diegossa American Diabetes Associationin vuosikokouksessa, johon osallistui 13 000 diabeteslääkäriä.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2099

Tässä talviaikaan tehdyssä tutkimuksessa 18-21 -vuotiaiden miesten veren D-vitamiinitaso:



Vitamin D Status as a Determinant of Peak Bone Mass in Young Finnish Men (2004).

http://jcem.endojournals.org/cgi/content/full/89/1/76



todettiin mm:



"In the beginning of the study in July 2000, 2 of 220 men (0.9%) had serum 25-OHD less than 20 nmol/liter. Six months later in the winter, the corresponding proportion was 38.9% (65 of 167 men), and during the next summer it was 2.1% (2 of 94 men). The median levels of serum 25-OHD were 44, 24, and 41 nmol/liter, respectively."



Tammikuussa 2001 nuorten miesten 25OHD taso oli siis vain 24 nmol/l.



Sen jälkeen kun maitoon ja joihinkin muihin elintarvikkeisiin oli alettu lisätä pieniä määriä D-vitamiinia, tehtiin jatkotutkimus



Vitamin D fortification of milk products does not resolve hypovitaminosis D in young Finnish men (2007).

http://www.nature.com/ejcn/journal/v61/n4/abs/1602550a.html



Sitaatti sen abstraktista:



"In January 2004, vitamin D fortification had raised serum 25-OHD level, with the mean of individual percent changes being 20.4% measured with RIA (P=0.0015). The correlation between the RIA and HPLC methods was high (r=0.85). Nineteen men (29.2%) had vitamin D deficiency (25-OHD less than or equal to 20 nmol/l) and 48 men (73.8%) had hypovitaminosis D (25-OHD less than or equal to 37.5 nmol/l)."



Tammikuussa 2004 siis 73.8%:lla nuorista miehistä 25OHD oli alle 37.5 nmol/l!



Ei liene mitään syytä olettaa, että koko väestöllä keskimäärin tilanne olisi parempi kuin nuorilla miehillä, pikemminkin päinvastoin. Saattaapi siis olla, että jopa kolmella neljäsosalla Suomen kansasta 25OHD on talvella alle 40 nmol/l!





Normaalina pidetään sitä, mitä auringosta saa ja se on yli 100 nmol/l. Tähän tarvitaan keskimäärin 100µg D-vitamiinia päivässä.





Nykypäivän lääkärin pitäisi mielestäni ymmärtää, että kalsidiolipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon siinä missä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin. Luultavasti osa lääkäreistä osaakin jo toimia näin.

Skitsofrenia ja D-vitamiini!



Skitsofrenia on yleensä nuorella aikuisiällä alkava vakava, psykoosiksi luokiteltu mielenterveyden häiriö. Se on yksi vaikeimmista ja haastavimmista mielen sairauksista. Skitsofrenia on psykoosisairauksista yleisimpiä. Suomessa skitsofreniaan sairastuneita on noin prosentti väestöstä eli reilut 50 000 henkilöä.



Australialaisen Queenslandin skitsofreniatutkimuskeskuksen tutkija John McGrath ja neurobiologi Alan Mackay-Sim ovat löytäneet yllättävän yhteyden skitsofrenia-alttiuden ja sikiöaikaisen D-vitamiinin puutteen välillä. McGrath havaitsi tutkimuksessaan, että Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suuri osa skitsofreniaa sairastavista oli syntynyt keväällä. D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalon vaikutuksesta kesällä keskipäivällä, joten talvella äidin ja sikiön D-vitamiinin saanti oli vähäistä.



Suomalainen syntymäkohorttitutkimus, jossa 50µg D-vitamiinilisä ensimmäisen elinvuoden aikana vähentää poikalapsilla skitsofrenian todennäköisyyden alle neljäsosaan (RR=0.23):

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14984883



Ja tästähän ei käypähoitosuosituksissa mainita mitään.





Ajankohtainen D-vitamiini

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247





"Viranomaiskatsannon ja reaalimaailman välinen kuilu on ammottava.



Viranomaiskatsanto on maailmanlaajuinen riippuvuuksien ja lobbausten viidakko. Neljä kulunutta vuosikymmentä on tästä riipaiseva esimerkki. Konttoreissa ja kokoustamisissa sovittuja päätöksiä katsellaan epärealismin silmälasein tuloksia arvioitaessa. Syy vyöryy potilaan harteille!



Tästä ajattelumallista saa vähän käsitystä lukemalla sen pitkän keskustelun, joka on käyty D-vitamiinin (hormonin) tiimoilta Christer Sundqvistin blogista.



Ajattelutapa noudattelee kaavaa, jonka mukaan on tehtävä vuosikymmenien seurantoja, jottei "yksikään hukkuisi" eli saisi jotakin haittoja tässä tapauksessa halvan ja harmittoman lisäaineen nauttimisesta (D3-vitamiini). Samanaikaisesti tuhannet ja taas tuhannet kärsivät puutteen seurauksista. Kärsijöitä ovat ihan virallisesti hyväksyttyinä mm vanhukset lonkka- ym murtumineen, mikä puolestaan on kalpea esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita harkittuun D3-vitamiinihoitoon kätkeytyy.



Kyllä yksilö on näissä kuvioissa voimaton. Oman näkemykseni mukaan yksilönvastuu omasta terveydestä ylittää viranomaisvastuun ja suositan kevyin sydämin terveyttä edistävää kansalaistottelemattomuutta. " Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk

http://www.foorumi.info/hiilaritietoiset/viewtopic.php?p=22764&sid=028b…

Tutkimussuunnitelma:

2-viikon ikäisestä 2-vuotiaaksi asti annetaan joko 10µg tai 30µg D3-vitamiinia päivässä ja seurataan mm. autoimmuunitautien syntymistä.



Through several pathways, vitamin D deficiency has been associated with adverse effects on growth and calcium metabolism, but also on a variety of biological processes, such as immunity, allergy, development of autoimmune diseases and defence against infections. Since serum concentrations of vitamin D in Finnish infants are below optimal regardless of recommended vitamin D substitution the substitution recommendation may be inadequate. This randomized, controlled, double blinded study aims to evaluate the effect of recommended (400 IU, 500 infants) and 1 200 IU (500 infants) daily vitamin D substitution, given from 2 weeks to 2 years of age, on growth, neurologic and cognitive development, frequence of infectious diseases, allergic symptoms, and development of immunoregulation assessed at 2 years of age. The study will be funded from special government subsidy.

http://www.hus.fi/default.asp?Path=1;28;2530;9899;9900;23600;44137

Ota aurinkoa ilman rasvaa!



Auringosta saatavan D-vitamiinin tärkeydestä ei ole puhuttu riittävästi siitä syystä, että tieto sotii aurinkorasvaa myyvän kosmetiikkateollisuuden etuja vastaan.



Auringonvalon ja d-vitamiinin puutos on kuitenkin linkitetty yli 70 syöpätyyppiin. Toki melanooman riski lisääntyy auringossa kärvistellessä, mutta samalla kuitenkin useiden muiden syöpien riski pienenee. Melanooman kuolimisen riski 75 ikävuoteen mennessä on ~0,3%, kun taas kaikkien syöpien riski on yhteensä 9,65%. Tarvitsemme auringonvalosta UVB-säteitä, joiden avulla muodostamme ihollamme d-vitamiinia.



Jos levitämme ihollemme kemikaalicocktail-aurinkorasvoja, häiritsemme tehokkaasti ihollamme tapahtuvaa d-vitamiinisynteesiä sekä muita iholla muodostuvia fotoreaktiivisia yhdisteitä. On myös hyvä muistaa, että ~60% siitä mitä laitamme ihollemme, imeytyy myös verenkiertoomme. Mitä korkeampi on rasvan SPF-kerroin - sitä enemmän siinä on kemikaaleja. Kemikaalit häiritsevät kehon hormonitoimintaa ja ne saattavat mm. laukaista estrogeeniriippuvaisia syöpiä rinnoissa, kohdun limakalvossa ja eturauhasessa. Jos haluamme välittää ympäristöstämme ja syödä kaloja, niin huomioitava seikka on myös se, että aurinkorasvamme ja niiden sisältämät kemikaalit ajautuvat pesuvesien mukana vesistöihin, jotka voivat sitten vaikuttaa negatiivisesti kaloihin. Täältä voit lukea lisää aurinkovoiteiden haitoista.

http://balanssi.blogspot.fi/2012/06/kuinka-valttaa-auringossa-palaminen…







D-vitamiinitutkijoiden keskuudessa lienee yleinen se käsitys, että purkista saatu on kuta kuinkin yhtä hyödyllistä kuin auringosta saatu. Varmin tapa saada D-vitamiinia on ottaa aurinkoa keskipäivällä ja ilman rasvaa. Mutta vain sen verran, että ei pala:



”Päinvastoin kuin esimerkiksi virallisissa suosituksissa usein neuvotaan, aurinkoa on suositeltavinta ottaa keskipäivällä. Muina aikoina auringon UVB-säteet, joita tarvitaan D-vitamiinin muodostumisessa, suodattuvat lähes kokonaan ilmakehään. D-vitamiinin saamiseksi aurinkoa on suositeltavaa ottaa 20–30 minuuttia kerrallaan suurimmalle osalle kehoa, muutaman kerran viikossa ja ilman aurinkovoidetta. Oma ihotyyppi on tietysti syytä ottaa huomioon.”



Iltalehti uutisoi äskettäin, että suomalaislapsilla on todettu murtumia ja jopa osteoporoosia, jotka ovat vältettävissä D-vitamiinia lisäämällä. Helsingin alueella tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 99 prosenttia helsinkiläisistä koululaisista kärsii D-vitamiinin puutteesta. Iltalehdessä haastateltu ylilääkäri Raimo Rintala suosittelee 50 mikrogramman D-vitamiinilisää myös lapsille.



Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!



D-vitamiini terveyden ylläpitäjä sairauksien torjuja!



Miksi influenssat rantautuvat juuri tänne mihin aurinko ei paista? Aivan oikein, pronssikaudella ihmiset söivät yli kilon kalaa päivässä ja tämä riitti takaamaan riittävän D-vitamiinin saannin, tänä päivänä syödään viljeltyjä kaloja, joiden D-vitamiinipitoisuus on neljännes villikalan pitoisuudesta eli pari mkroa, jos ylipäätään edes syödään kalaa ja joka tapauksessa liian vähän.



Sopiva annos on 50-250mikrogrammaa päivä ja paras on käydä mittauttamaan veren seerumipitoisuus.

Joka tapauksessa lasten D-vitamiiniannostukset ovat aivan liian pieniä, näillä annostuksilla vältetään nipin napin riisitauti. Imettävän äidin tulisi saada 75 mikrogrammaa!

http://luomuilija.blogspot.fi/2012/d-vitamiini-terveyden-yllapitaja.html

"Kanadalaisessa pilottitutkimuksessa D-vitamiinin puutteella on havaittu yhteys lasten kariekseen. Lapsilla, jotka kärsivät D-vitamiinin puutteesta, oli kaksi kertaa suurempi pahan karieksen riski verrattuna lapsiin, joiden D-vitamiinitasot olivat riittävät (75 nmol/l). Hammasluu eli dentiini on luuston tapaan elävää kudosta ja siihen kulkeutuu ravinteita. "

http://www.vitamindwiki.com/tiki-index.php?page_id=3018

D-vitamiinin puute aiheuttaa mm. MS tautia.

missä on hyvä maku että lapsetkin syö?

Tärkeä D-vitamiini, Lääkäri Antti Heikkilä

Torstai 20.9

MTV3 kello 9.25



Uusinta Perjantaina 21.9 kello 5.55



Tämän jälkeen löytyy katsomosta, johon suora linkki Antti Heikkilän kotisivulta.

Neuvolan mielestä 10mikrogrammaa vrk

Useissa tapauksissa äitien D-vitamiinin puute voi olla hengenvaarallista vastasyntyneelle. Uskomme, että rutiininomainen päivittäisten lisäravinteiden tarjoaminen läpi raskauden ajan vähentäisi merkittävästi sellaisten äitien määrää, joilla on selkeästi vajausta D-vitamiinista, joka taas vähentäisi siihen yhteydessä olevien vakavien riskien määrää heidän lastensa kohdalla.

Tässä kesäkuussa alkaneessa Suomalaisessa tutkimuksessa annetaan 500:lle vauvalle 2-vuotiaaksi asti 30µg D3-vitamiinia päivässä. http://www.hus.fi/?default.asp?Path=1%3B28%3B2?530%3B9899%3B9900%3B2360…

4000 IU/day (100µg/vrk( is recommended for pregnant women as safe and effective in producing a 50% reduction in many comorbidities of pregnancy such as preeclampsia and preterm labor. These results are from a randomized clinical trial done by Dr. Carol Wagner and Dr. Bruce Hollis of the Medical University of South Carolina. Dr. Wagner is interviewed here about that trial.

Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.

http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

Pyydä marras-joukuussa mittaus

Nykysuosituksia suurempi D-vitamiinilisä turvallinen ja tehokas tapa saavuttaa hyvä D-vitamiinipitoisuus

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030



Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.



Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.



Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.



Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.



D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.



Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.



Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.



Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.

50µg/vrk D-vitamiiniannokset lapsilla vähensivät ykköstyypin diabeteksen riskiä 88 % suomalaisen syntymäkohorttitutkimuksen mukaan 2001.

http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2801%290…



Tämän jälkeen asia on unohdettu ja mitään ei olla edes tekemässä asian suhteen.



D-vitamiinin saantisuositus on ollut Suomessa 100-125 µg/vrk 1940-1964 -luvulle asti.



In Finland, from the mid-1950s until 1964, the recommended intake of vitamin D for infants was 4000–5000 IU/d (100–125 µg/d). In 1964 it was reduced to 2000 IU/d (50 µg/d), and in 1975 it was further reduced to 1000 IU/d (25 µg/d). In 1992, on the basis of the US RDA, the dose was reduced again to 400 IU/d (10 µg/d). Under this controlled supplementation regimen, even at the highest intakes, neither idiopathic infantile hypercalcemia nor any other health problem was ever described. However, what was described in a retrospective study was a dramatic decrease in type 1 diabetes later in life in infants who received high-dose daily vitamin D supplementation.

http://www.ajcn.org/cgi/content/full/79/5/717?ck=nck



Suomessa on n. 40 000 I-tyypin diabeetikkoa. I-tyypin diabetes lisääntyy 4% vuosivauhtia eli keskimäärin 2 lasta päivässä sairastuu I-tyypin diabetekseen.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm



Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.



Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.



Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.

Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.



D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.



Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.

Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.



Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.



Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030



""Puolet uusista tyypin 1 diabetestapauksista voitaisiin ehkäistä nostamalla seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) vähintään 125 nanomooliin litrassa (nmol/l), arvioi uuden tutkimuksen tehnyt Kalifornian yliopiston professori Cedrik F. Garland (joulukuun Diabetologia). Suomalaiset "asiantuntijat" väittävät 50 nmolin/l riittävän kaikille. Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabeetikkoa ja lisää tulee päivittäin, koska odottavat äidit eivät ota riittävästi D-vitamiinia eivätkä anna sitä tarpeeksi lapsilleen. Peruspalveluministeri ja viranomaiset eivät tunne tai eivät ota vakavasti tieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan lasten ja aikuisten D-vitamiinin tarve on vähintään 100 mikrogrammaa (µg) päivässä.""

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2427



Vitamin D deficiency linked to type 1 diabetes risk. By comparing serum concentrations, the scientists were able to determine the optimal serum level needed to decrease one’s risk of developing type 1 diabetes. Based on the present research findings, Dr Garland estimates that a vitamin D serum level of 50 ng/ml ( 125 nmol/l) is needed to decrease ones risk.

http://www.vitamindcouncil.org/vitamin-d-deficiency-linked-to-type-1-di…

"Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. Tarve on yli kymmenkertainen Suomessakin voimassa olevaan viranomaissuositukseen nähden.



Tutkimukseen osallistui 256 odottavaa naista, joista 160 pysyi mukana synnytykseen asti. Naiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 50 ja toinen 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä. Hoito aloitettiin raskauden 3-4 kuukaudella. Eeettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkeina, joille olisi annettu 10 µg/vrk, mikä on voimassa oleva viranomaissuositus raskaana oleville USA:ssa ja muun muassa Suomessa.



Mustaihoisten naisten D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) oli keskimäärin 46 nmol/L, mikä on paljon alle viitearvon alarajan (75-150 nmol/l). Valkoihoisten vastaava lukema oli 74 nmol/l eli juuri alarajan alapuolella. S-D-25 nousi raskauden lopulla 100 nmoliin/l vain 37 %:lla 50 µg:n ryhmän ja 46 %:lla 100 µg:n ryhmän naisista. Tässä pitoisuudessa D-vitamiinin aktivoituminen saavuttaa huippunsa. 100 nmol/l on siis vähimmäistavoite. Kummassakaan D-vitamiiniryhmässä ei ilmennyt sivuvaikutuksia. Ehkä hieman yllättäen seerumin kalkkipitoisuus aleni hiukan (meitähän on peloteltu, että D-vitamiini voisi nostaa sitä).



Synnytyksessä mitattu napaveren D-vitamiinin pitoisuus oli 50 µg:n ryhmässä keskimäärin 55 nmol/l ja 100 µg:n ryhmässä 67,5 nmol/l.



100 µg päivässä saaneilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg:n ryhmässä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä."

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2442



Kuntoon purkkiruualla (A.W Yrjänä):

http://www.tritolonen.fi/files/pdf/HS-Kuntoon-purkkiruualla.jpg

Newcastlen yliopistossa tehty tieteellinen tutkimus osoittaa, että reilu päivittäinen D-vitamiinilisä ehkäisee lihasväsymystä. Tutkimus vahvistaa entisestään sen käsityksen, että D-vitamiini parantaa lihaskuntoa. Tutkimuksessa D-vitamiinilisää annettiin 10-12 viikkoa, jonka aikana potilaiden seerumin D-vitamiinin pitoisuus nousi 8,8±4,2 nmol/l tasosta 113,8±51,5 nmol/l. Tutkimuksessa ei käynyt ilmi potilaille annettu D-vitamiinin annos, mutta Tolonen päättelee tuloksista sen olleen vähintään yli 100 mikrogrammaa. Tolonen suosittelen ikäihmisille D-vitamiinia vähintään 100 µg päivässä, jotta seerumin D-vitamiinin pitoisuus nousisi 125-150 nmoliin/l.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2482


Norjan elintarvikealan viranomaiset nostivat D-vitamiinin saantisuositusta 20 mikrogrammaa päivässä. Uusi suositus kohdistuu kaikkiin yli 3-vuotiaisiin norjalaisiin. Suomen viranomaissuositus on pahasti ajasta jäljessä pohjoismaisesta D-vitamiinin saantisuosituksen tasosta. Norjalaiset saavat keskimäärin noin 7 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Yhdysvalloissa ja Euroopassa on todettu, että D-vitamiinin turvallinen saanti voisi olla jopa 100 mikrogrammaa päivässä.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Norja+nostaa+reilusti+D-vitamiinin+saannin+suosituksia/a1363323692695


Suomi on nostamassa D-vitamiinin päivittäisiä saantisuosituksia nykyisestä 7,5 mikrogrammasta todennäköisesti 10 mikrogrammaan päivässä, sanoo professori Christel Lamberg-Allardt. Mahdollista suositus muuttuu jo tänä kesänä. Asiaa käsitellään parhaillaan pohjoismaisessa yhteistyöorganisaatiossa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Suomi+on+nostamassa+D-vitamiinin+saantisuosituksia/a1363663544567


Lisää luontaistuotteista ja lisäravinteista:
http://terveyteen.blogspot.com

ööööh mun lapset jotka  on 7v ja 5v . saa 50 yksikköö ja 2 v. lapsi saa 25 yksikköö ja mä otan 100 yksikköö päivässä. onko ok? siippa ei halua mitään.

"Alentunut D-vitamiinipitoisuus on keskeinen riskitekijä rasitusmurtumissa. Asia selviää Tampereen yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin varusmiesten D-vitamiinivajeen yleisyyttä ja vaikutuksia.



Tutkimuksen mukaan riski saada rasitusmurtuma kasvaa jopa nelinkertaiseksi, kun D-vitamiinipitoisuus on alhainen. Tutkimukseen osallistui 756 tervettä varusmiestä, joiden rasitusmurtumat kirjattiin kolmen kuukauden aikana.



Tutkimuksessa ilmeni myös, että D-vitamiinin vajeesta kärsivillä varusmiehillä on tilastollisesti merkittävästi enemmän hengitystieinfektioista johtuvia poissaoloja. Tutkimuksen mukaan D-vitamiinivalmisteen käyttö saattaa vähentää hengitystieinfektioita."

http://www.aamulehti.fi/Terveys/1194746825083/artikkeli/suurin+riskitek…





"The doses of sunshine or oral vitamin D3 used in healthy children should be designed to maintain 25(OH)D levels above 50 ng/mL. As a rule, in the absence of significant sun exposure, we believe that most healthy children need about 1,000 IU of vitamin D3 daily per 11 kg (25 lb) of body weight to obtain levels greater than 50 ng/mL. Some will need more, and others less. In our opinion, children with chronic illnesses such as autism, diabetes, and/or frequent infections should be supplemented with higher doses of sunshine or vitamin D3, doses adequate to maintain their 25(OH)D levels in the mid-normal of the reference range (65 ng/mL) — and should be so supplemented year-round (p. 868)."



- Cannell JJ, Vieth R, Willett W, Zasloff M, Hathcock JN, White JH, Tanumihardjo SA, Larson-Meyer DE, Bischoff-Ferrari HA, Lamberg-Allardt CJ, Lappe JM, Norman AW, Zittermann A, Whiting SJ, Grant WB, Hollis BW, Giovannucci E. Cod liver oil, vitamin A toxicity, frequent respiratory infections, and the vitamin D deficiency epidemic. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2008 Nov;117(11):864–70.



1000 IU jokaista lapsen 11 painokiloa kohden ympäri vuoden, allekirjoittajana mm. Christel Lamberg-Allardt. Tavoitetaso artikkelin mukaan olisi 65 ng/ml eli noin 160 nmol/l. Omat D-vitamiinitasonsa voi kuitenkin käydä mittauttamassa, jotta tietää, missä mennään.

http://manninen-nutraceuticals.blogspot.fi/2009/09/christel-lamberg-all…



Suomalaisten keskiarvo on n. 43 nmo/l nykyisillä virallisella saantisuosituksilla.





HYKSin lasten ja nuorten sairaalan dosentti Outi Mäkitie tuomitsee Duodecimin pääkirjoituksessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan päätöksen lykätä D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista. Mäkitien syyttävä sormi osoittaa suoraan Pekka Puskaan, joka johtaa neuvottelukuntaa. Sen toiminta on vastuutonta, sillä suosituksen välitön nosto voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen, kirjoittaa lastenlääkäri Mäkitie.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090







Muuttuiko mikään uusien D-vitamiinisuositusten myötä?

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf