Lue keskustelun säännöt.
Aina ajankohtainen D-vitamiini!
20.06.2012 |
Aina ajankohtainen D-vitamiini!
Viime vuosina käsitys D-vitamiinista yleisterveyttä ylläpitävänä hormonina on vahvistunut. D-vitamiinireseptoreita, jotka yhdessä D-vitamiinin kanssa toimivat solun sisäisinä säätelijöinä, on lähes jokaisessa kudoksessa, mm. aivoissa, sydämessä, ihossa, eturauhasessa, rintarauhasessa, paksusuolessa ja vasta-aineita tuottavissa soluissa.
D-vitamiini säätelee noin 300 geeniä, joista osa säätelee solujen lisääntymistä, erilaistumista, kuolemaa ja verisuonten syntyä.
D-vitamiinin vaikutuksesta kalsium imeytyy elimistöön. D-vitamiinin on todettu vaikuttavan suotuisasti myös immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentävän infektiosairauksien riskiä.
Esimerkiksi toistuvien flunssien ja elimistön alhaisen D-vitaminipitoisuuden yhteydestä on tutkimusnäyttöä sekä Suomesta että Yhdysvalloista.
Riittävä D-vitamiinin saanti vähentää tutkimustiedon mukaan selvästi myös riskiä sairastua eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin, I- ja II-tyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin – siis sairauksiin, jotka ovat suomalaisten suuria terveysongelmia. D-vitamiinin roolia on tutkittu rohkaisevin tuloksin myös autoimmuunisairauksien, esimerkiksi nivelreuman ja MS-taudin, ennaltaehkäisyssä.
Monet vakavat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, I- ja II-tyypin diabetes, nivelreuma, syöpätaudit, matala luun mineralisaatio ja masennus liittyvät kiinteästi D-vitamiinin puutokseen.
D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalon (UVB-säteilyn) vaikutuksesta. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UV-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16. Aurinkorasvat estävät lähes kokonaan D-vitamiinin muodostuksen ihossa. Aurinkoa tulisi ottaa vähintään käsivarsiin ja jalkoihin. Aurinkoa ei tarvitse ottaa kovin pitkään n. 30 minuuttia vähintään 3 kertaa viikossa riittää D-vitamiinin saantiin (aika ja ihon paljaus riippuu keneltä sitä kysyy eli asiaa ei ole Suomessa tutkittu). Aamulla ja illalla sekä talvisin saa auringosta pelkkää UVA-säteilyä. UVA-säteily ruskettaa ihon, mutta D-vitamiinia ei muodostu. Vältä ihon polttamista.
Kommentit (39)
D-vitamiini säätelee monien geenien ilmentymistä eli sitä mikä osa genomista on aktiivista ja tuottaa proteiineja
Raskauden normaali kulku vaatii riittävän D-vitamiinitason joka on korkeampi kuin kalkin imeytymisen varmistava taso
Elimistön D-vitamiinistatuksen paras mittari on seerumin 25(OH)D mittaus
Lähtökohtana normaaliarvoille tulee pitää ”luonnonmukaista” D-vitamiinitasoa eikä jonkun yksittäisen sairauden eston tarvitsemaa tasoa
Paras arvio D-vitamiinin normaaliarvosta on 120-225 nmol/l
Kesällä vaalea iho tuottaa helposti 375 µg D3-vitamiinia 15 minuutin aikana
120 nmol tason ylläpito talvella vaatii keskimäärin 120 µg D3 -vitamiinia
D-vitamiinin imeytyminen vaihtelee paljon ja siksi seerumin 25(OH)D mittausta pitäisi käyttää herkästi, riittävän annoksen varmistamisessa, muutaman kuukauden korvaushoidon jälkeen
http://terveesti.blogs.fi/2012/03/13/uusin-tieto-d-vitamiinista-1317336…
D-vitamiinin vajaus on maailmanlaajuinen ongelma. Pohjoisen alueen maissa, joissa auringonvalo on riittämätöntä tuottamaan D-vitamiinia ihossa, vajaus on erityisen laajaa. Suomessa D-vitamiinia ei muodostu iholla lainkaan syyskuusta toukokuuhun ja sen vajausta onkin todettu kaikissa ikäluokissa talvikuukausina.
"Eurooppalainen D-vitamiinin asiantuntijatyöryhmä on huolestunut Euroopan väestön hälyttävästä D-vitamiinin puutteesta. D-vitamiini on tarpeen ravintolisänä jopa aurinkoisissa etelän maissa, kuten Espanjassa. Pohjoismaissa tarve on 100 mikrogrammaa (µg) päivässä. Ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25) tulee olla yli 75 nmol/l. Suomessa viranomaiset suhtautuvat nihkeästi ravintolisiin ja pitävät siksi riittävänä 50 nmol/l ja pelottelevat yli 50 µg:n muka olevan vaarallista. Liian pieni D-vitamiinin saantisuositus ja ravintolisien vastustus maksavat yhteiskunnalle miljardeja euroja vuodessa."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2250
"HYKSin lasten ja nuorten sairaalan dosentti Outi Mäkitie tuomitsee Duodecimin pääkirjoituksessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan päätöksen lykätä D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista. Mäkitien syyttävä sormi osoittaa suoraan Pekka Puskaan, joka johtaa neuvottelukuntaa. Sen toiminta on vastuutonta, sillä suosituksen välitön nosto voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen, kirjoittaa lastenlääkäri Mäkitie."
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
"Paras lahja lapselle on D-vitamiini!
Kävin äsken taas lauantain kunniaksi D-vitamiinipullollani. Otan D:tä lääkärin määräyksestä enemmän kuin ravintosuositus määrää. D on sairaan tärkeä vitamiini, joka oikeasti on hormoni- eritoten meille napapiirin asukkaille.
D auttaa tulehdustiloihin, reumasairauksiin, syöpien syntyyn, sikiön ja lapsen aivojen kehitykseen, flunssiin, osteoporoosiin ja moneen muuhun oireeseen, joita länsimaisella ihmisellä on. Silti saamme sitä aivan liian vähän. Näistä asioista suuresti tietävä lääkäri Erkki Antila suosittelee D-vitamiinin päiväannokseksi vähintään 50 µg eli 2000 kansainvälistä yksikköä. Katsokaa hyvät ihmiset D-vitamiinipurkkinne kyljestä, että saatte sen verran. Raskaana olevien tulisi hänen mukaansa saada 100µg."
http://www.huonoaiti.fi/?p=460
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
D-vitamiinitutkimus FIND
Tällä sivustolla on lisätietoa Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa alkavasta D-vitamiinitutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitetään nykyisiä virallisia suosituksia huomattavasti suurempien D-vitamiinimäärien vaikutusta terveyteen ja sairauksien ilmaantumiseen terveillä tutkittavilla.
Tutkimuksen tarkoitus
Viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella D-vitamiinin puutos saattaa olla suurempi kansanterveysongelma kuin aikaisemmin on ajateltu. Iso osa suomalaisista kärsii D-vitamiinin puutoksesta erityisesti talvi- ja kevätkuukausina. Perinteisesti D-vitamiini on yhdistetty luuston hyvinvointiin, sittemmin D-vitamiinin puutos on monissa suurissa väestötutkimuksissa yhdistetty myös muun muassa lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautien ja syöpien riskiin. Tämän FIND-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää D-vitamiinilisän vaikutusta sydän- ja verisuonitautien ja syöpien ilmaantumiseen. Lisäksi tutkimuksessa voidaan selvittää D-vitamiinilisän vaikutuksia myös muihin sairauksiin, kuten esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, masennukseen tai luuston terveyteen.
D-vitamiinimäärä on enintään nelinkertainen virallisiin suosituksiin verrattuna. Ainoastaan 80 µg/vrk D-vitamiinia nauttivassa ryhmässä ylittyy tämän hetkinen ylimmän virallisen päiväsaannin raja, joka on 50 µg/vrk Suomessa (turvallinen yläraja 250µg/vrk).
D-vitamiinin vähäinen saanti on ongelma erityisesti Pohjoismaissa, joissa auringonvalo ja ravinto eivät yksin riitä turvaamaan elimistön tarvitsemaa D-vitamiinimäärää ympäri vuoden. Esimerkiksi Kuopiossa viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että veren D-vitamiinipitoisuudet laskivat kesän jälkeen alhaiselle tasolle jo syys-lokakuussa, kun aiemmin oletettiin, että auringonvalon avulla tuotetut elimistön D-vitamiinivarastot riittäisivät pidempään.
http://www.uef.fi/d-vitamiini
Kasvatetun kalan (Suomessa kasvatettua kalaa ovat lohi, siika ja nieriä) D-vitamiinipitoisuus riippuu käytetystä rehusta. Näiden kalojen D-vitamiinipitoisuutta EI ole mitattu. Mutta ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan se on hyvin alahainen rehun koostumuksesta johtuen.
Lääkäri Hannu Vierolan mielestä suomalaisten D-vitamiinin puute alkaa olla hälyttävällä tasolla. Ruokavaliosta tai auringosta kesällä saatu vitamiinimäärä ei riitä syksyllä edes isänpäivään saakka.
Iisalmelaislääkäri Hannu Vierola on työnsä kautta päätynyt tutkimaan potilaidensa D-vitamiinin määriä. Tulokset ovat olleet hälyttäviä, esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä joka viides on lähestulkoon riisitaudin partaalla. D-vitamiinin vajaus koskee kuitenkin myös kaikkia muita ikäluokkia ja molempia sukupuolia. Kriisiryhmiä ovat nuoret ja vanhukset sekä laktoosi-intoleranssia ja keliakiaa potevat. D-vitamiinin puute aiheuttaa lukuisia puutostiloja. Matala D-vitamiini lisää Vierolan mukaan mm. syöpäriskiä, luun haurastumista, diabetesta, verenpainetautia, MS-tautia ja influenssaa.Vitamiinin lisääminen ruokavalioon vähentää nivel- ja lihassärkyjä, kohentaa lihasvoimaa, mielialaa ja karkoittaa väsymystä. Pelkästään ruokavaliolla D-vitamiinin puutetta ei voi saada tasapainoon, esimerkiksi maitoa tulisi tällöin juoda jopa neljä litraa päivässä. Lääkärikunnassa ihmetellään Suomen alhaisia vitamiinisuosituksia.
http://yle.fi/uutiset/iisalmelaislaakari_kauhistelee_suomalaisten_vitam…
Lihaksille D-vitamiinia:
Athletes are beginning to catch on to the fact that vitamin D plays a role in balance, strength, and muscle repair. Vitamin D increases the size of fast-twitch muscles and general muscle strength, helpful in the quick sprints and explosive movements. Past research has shown athletes with higher vitamin D levels can jump higher, quicker, and with greater power than those with the lowest levels.
Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247
Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm
tutkimusten mukaan myös d2 aktivoituu elimistössä kohtuullisen hyvin. kun taas d-vitamiini purkista kannattaa aina yhdistää kalkkiin ja rasvaiseen ruokaan. saadaan paras tulos.
D2 imeytyy edelleen huonosti eikä sitä edes ole kuin Orioninn tippavalmisteissa.
Ei niitä lisiä ennenkään ole tarvittu, en usko että nytkään. Lapsille annan lisiä virallisten suositusten mukaan talvikaudella kyllä. Itse olen voinut loistavasti jo 38 vuotta ilmankin.
Lapsena ja nuorena en saanut koskaan d-vitamiinia ja hienosti meni.
Muutama vuosi sitten sairastuin ms-tautiin. Siinä se pärjääminen vähän notkahti.
Nyt syön D-vitamiini 500 mikrogrammaa viikossa. Se on nykyinen suositus ms-potilaille, terveille ei yhtä suuria annoksia suositella.
Näyttää auttavan ainakin minun kohdallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä kesäkuussa alkaneessa Suomalaisessa tutkimuksessa annetaan 500:lle vauvalle 2-vuotiaaksi asti 30µg D3-vitamiinia päivässä. Ja seurataan eri autoimuunisairauksien syntyä.
http://www.hus.fi/?default.asp?Path=1%3B28%3B2?530%3B9899%3B9900%3B2360…
missä on hyvä maku että lapsetkin syö?
Öljykapseli. Ei maistu miltään ja menee liukkaasti alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuvolan mielestä 10mikrogrammaa vrk
D-vitamiini on kuuma puheenaihe ravitsemustieteessä, ja kiinnostus on levinnyt valtamediaankin. Eikä ihme, sillä D-vitamiinin puute on maailman yleisin ravitsemuksellinen puutos. Miksi D-vitamiinia pitäisi ottaa purkista?
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota ihomme valmistaa (Suomessa toukokuun alusta elokuun loppuun keskipäivällä) auringonvalon UVB-säteilyn avulla. Lisäksi D-vitamiinia saadaan rasvaisesta kalasta (2-22µg/100g) ja joistakin metsäsienistä pieniä määriä. D-vitamiinia myös lisätään pieniä määriä maitotuotteisiin ja margariineihin.
Perinteisesti D-vitamiini on liitetty luustoon. Suomessa arvioidaan olevan joka viidennellä ihmisellä vauvasta vaariin heikot luut D-vitamiinin puuteen takia. D-vitamiinin lapsuusaikaisen puutteen näkyvin seuraus, riisitauti, kuvattiin ensimmäisen kerran tieteellisesti jo 1600-luvun puolivälissä, mutta itse vitamiini löydettiin 1920-luvulla. D-vitamiinia pidettiin pitkään pelkästään luustoon ja kalsiumaineenvaihduntaan liittyvänä vitamiinina. Kalsiumaineenvaihdunnalle D-vitamiini onkin hyvin tärkeä, sillä ilman riittävää D-vitamiinin saantia kalsiumin aktiivista imeytymistä ohutsuolesta ei tapahdu.
1980-luvulla tutkimuksissa paljastui, että D-vitamiinilla on vaikutusta lähes kaikkiin kehon kudoksiin ja elimiin. Lisäksi D-vitamiini säätelee yli 200 geeniämme. Jos sitä ei saada tarpeeksi, solujen ja kudosten toiminta voi häiriintyä. Niinpä ei olekaan ihme, että D-vitamiinin puute on yhdistetty lukuisiin sairauksiin.
D-vitamiinin puute tai vajaus lisää muun muassa liikalihavuuden, I- ja II-tyypin diabeteksen, verenpaineen kohoamisen, sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan, useiden eri syöpien, MS-taudin, osteoporoosin, influenssan, Crohnin taudin, munuaistaudin ja masennuksen riskiä. D-vitamiinilla voidaan hoitaa useita sairauksia.D-vitamiinin puute ei rajoitu ainoastaan Pohjoismaihin, vaan se on yleistä kaikkialla maailmassa – jopa sellaisissa runsaan auringonvalon maissa kuin Intiassa ja Saudi-Arabiassa. D-vitamiinitutkija, professori Michael Holick onkin puhunut D-vitamiinin puutteesta todellisena pandemiana. Kaikkialla maailmassa ollaan vähitellen heräämässä siihen, että tarvitsemme tätä vitamiinia enemmän.
I-tyypin diabetesepidemia!
http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan VIRALLINEN) päivittäinen D-vitamiinin saantisuositus on 20 mikrogrammaa yli 60-vuotiaille, 7,5 mikrogrammaa muille aikuisille ja 10 mikrogrammaa alle 3-vuotiaille, raskaana oleville ja imettäville. Näillä suositusmäärillä suomalaiset eivät onnistu ylläpitämään varsinkaan riittäviä talviaikaisia D-vitamiinitasoja.
Suomalaisten keskiarvo on n. 43 nmo/l nykyisillä virallisella saantisuosituksilla.
Vain muutamalla prosentilla D-vitamiinipitoisuus on ympäri vuoden optimaalisella 80–150 nmol/l tasolla, jos syö riittävästi D-vitamiinia purkista.
D-vitamiinin todellinen tarve syyskuun alusta toukokuuhun on 25-125 µg päivässä. Jotkut voivat tarvita enemmänkin, mutta suurempien annosten olisi hyvä perustua D-vitamiinitasojen mittaukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tärkeä D-vitamiini
Tiesitkö, että D-vitamiini valmisteiden imeytymisessä voi olla huikeita eroja? Ole tarkkana, kuluttaja!
Kaikille suomalaisille opetetaan nyt, että D-vitamiini on välttämätön terveydelle. Näin se onkin ja ihan jokaisen vauvasta vaariin kannattaa ottaa D-vitamiinia purkista! Vaan siitä vielä puhutaan vähemmän, että eri D-vitamiinivalmisteiden imeytymisellä on valtavia eroja ja jo lähtökohtaisesti on valmisteita,joissa D-vitamiinipitoisuudet ovat olemattomia ja aivan liian pieniä. Silti näissä purkeissä lukee, ettei annostusta saa ylittää. Jos kuluttaja ei ole tarkkana tai osta asiantuntevalta myyjältä, saattaa kotiin lähteä purkki, joka ei välttämättä nostakaan D-vitamiinitasoja,kuten asiakas luulee. D-vitamiinivalmisteita on montaa eri vahvuutta 5 mcg, 7,5, 10, 12,5, 15, 20, 25, 30, 38, 50, 75 mcg, 100mcg ja 125 mcg.
Toinen karikko on D2 -vitamiinivalmisteet; yhä edelleen on myynnissä ja saatetaan suositella pienille lapsille D2-tippoja,jotka ikävä kyllä ei imeydy lainkaan samalla tavalla, kuin D3. Kannattaa siis olla tarkkana, että oma pikkuinen saa käyttöönsä tärkeän D-vitamiinin nimenomaan D3-muodossa. Viimeisimmässä D-vitamiini saantisuositus päivityksessä oli jo maininta tästä, saapa nähdä muuttuuko neuvolan suosituskäytäntö tämän mukana. Toivottavasti!
Kolmas karikko, johon kuluttaja voi kompastua on eri olomuodot D3-vitamiinivalmisteissa. Näilläpä on suunnaton eroavaisuus imeytymisessa. Tällä hetkellä D3-valmisteita löytyy tablettina, kuorilona, tippana ja suihkeena. Tabletti , kuorilo ja tippa imeytyvät suoliston kautta aina ja imeytyminesaste riippuu vielä kaiken muun lisäksi suoliston kunnosta. Mitä enemmän masussa ja suolistossa on ongelmia sen pienempi hyötyaste D-vitamiinin imeytymiselle näissä olomuodoissa. Kaikisten huonoiten imeytyy tablettimuotoinen D-vitamiini, koska siitä puuttuu vielä imeytymiselle elintärkeä kylmäpuristettu öljy, D-vitamiinihan on rasvaliukoinen vitamiini ja siksi öljylisää imeytymiseen tarvittaan. On tutkimuksia joissa sanotaan että huonoimmillaan tabletin hyötyaste voi olla vain 10%, kuorilossa 20-30%, tipassa 50%. Uskon tuohon, koska ihmisillä on niin paljon vatsan ja suoliston kanssa probleemia. Suihkemuotoinen D3-vitamiini on tällä hetkellä ainoa muoto Suomessa , jonka imeytymisreitti on erilainen ja se imeytyy suoraan suun limakalvolta verenkiertoon, jolloin suolisto ei pääse haittaamaan imeytymistä ja imeytymisaste onkin 90% suihkeessa!
Aika huikeita eroja imeytymisessä, eikä ole siis ihan sama minkämuotoista D-vitamiinia käytät, jos haluat nostaa D-vitamiinitasot riittävälle tasolle. Kuuma peruna on Suomessa D-vitamiinin saantisuositus, joka on monen asiantuntijan mielestä aivan riittämätön ja on ihmetelty, että miksi maissa,joissa paljon enemmän aurinkoa, saantisuositukset on ihan eri tasolla, paljon korkeammat!"
http://minnabister.alueviesti.fi/2011/12/29/tarkea-d-vitamiini/
tutkimusten mukaan myös d2 aktivoituu elimistössä kohtuullisen hyvin. kun taas d-vitamiini purkista kannattaa aina yhdistää kalkkiin ja rasvaiseen ruokaan. saadaan paras tulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. Tarve on yli kymmenkertainen Suomessakin voimassa olevaan viranomaissuositukseen nähden.
Tutkimukseen osallistui 256 odottavaa naista, joista 160 pysyi mukana synnytykseen asti. Naiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 50 ja toinen 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä. Hoito aloitettiin raskauden 3-4 kuukaudella. Eeettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkeina, joille olisi annettu 10 µg/vrk, mikä on voimassa oleva viranomaissuositus raskaana oleville USA:ssa ja muun muassa Suomessa.
Mustaihoisten naisten D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) oli keskimäärin 46 nmol/L, mikä on paljon alle viitearvon alarajan (75-150 nmol/l). Valkoihoisten vastaava lukema oli 74 nmol/l eli juuri alarajan alapuolella. S-D-25 nousi raskauden lopulla 100 nmoliin/l vain 37 %:lla 50 µg:n ryhmän ja 46 %:lla 100 µg:n ryhmän naisista. Tässä pitoisuudessa D-vitamiinin aktivoituminen saavuttaa huippunsa. 100 nmol/l on siis vähimmäistavoite. Kummassakaan D-vitamiiniryhmässä ei ilmennyt sivuvaikutuksia. Ehkä hieman yllättäen seerumin kalkkipitoisuus aleni hiukan (meitähän on peloteltu, että D-vitamiini voisi nostaa sitä).
Synnytyksessä mitattu napaveren D-vitamiinin pitoisuus oli 50 µg:n ryhmässä keskimäärin 55 nmol/l ja 100 µg:n ryhmässä 67,5 nmol/l.
100 µg päivässä saaneilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg:n ryhmässä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2442
Kuntoon purkkiruualla (A.W Yrjänä):
http://www.tritolonen.fi/files/pdf/HS-Kuntoon-purkkiruualla.jpg
D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin.
http://areena.yle.fi/tv/1802812
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syö isot annokset. Itse syön 7 kpl viidenkympin pillereitä päivässä.
Raskaudenaikainen D-vitamiinin puute heikentää sikiön synnynnäistä immuunisuojaa
Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin, suomalaisasiantuntijat muistuttavat.
- Tutkimusten valossa kaikkien hedelmällisessä iässä olevien naisten olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota riittävään D-vitamiinin saantiin jo raskautta suunniteltaessa, jotta äidin elimistön D-vitamiinipitoisuus olisi riittävä sikiön immuunivasteen kehittymiselle, Lamberg-Allardt toteaa.
Tutkimusten mukaan D-vitamiinin vajaus on yleistä.
n. 40 000 suomalaista sairastaa I-tyypin diabetesta.
Vuonna 2001 tehty syntymäkohorttitutkimuksen mukaan 50µg/vrk D-vitamiiniannokset lapsilla vähensivät ykköstyypin diabeteksen riskiä 88 % . Virallinen suositus on 10µg/vrk edelleen. Tämä sairaus lisääntyy 4% vuosivauhtia, koska riittävän D-vitamiinin saanin ja I-tyypin diabeteksen yhteyttä ei tutkita.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm
Raskaudenaikainen D-vitamiinin puute heikentää sikiön synnynnäistä immuunisuojaa
Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin, suomalaisasiantuntijat muistuttavat.
- Tutkimusten valossa kaikkien hedelmällisessä iässä olevien naisten olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota riittävään D-vitamiinin saantiin jo raskautta suunniteltaessa, jotta äidin elimistön D-vitamiinipitoisuus olisi riittävä sikiön immuunivasteen kehittymiselle, Lamberg-Allardt toteaa.
Tutkimusten mukaan D-vitamiinin vajaus on yleistä.
n. 40 000 suomalaista sairastaa I-tyypin diabetesta.
Vuonna 2001 tehty syntymäkohorttitutkimuksen mukaan 50µg/vrk D-vitamiiniannokset lapsilla vähensivät ykköstyypin diabeteksen riskiä 88 % . Virallinen suositus on 10µg/vrk edelleen. Tämä sairaus lisääntyy 4% vuosivauhtia, koska riittävän D-vitamiinin saanin ja I-tyypin diabeteksen yhteyttä ei tutkita.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm
D-vitamiini torjuu hengitystieinfektioita
Tukholman Karoliinisen Instituutin Huddingen yliopistoklinikassa testattiin, ehkäiseekö D-vitamiini hengitystieinfektioita. Ja ehkäiseehän se, kertoo mikrobiologian erikoislääkäri Peter Bergman. Hän esitti tutkimuksen tulokset Ruotsin lääkäripäivillä. Aiheesta kirjoittaa Dagens Medicin -lehti.
Aikaisemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että D-vitamiinin vähäinen pitoisuus veressä voi altistaa infektioille. Nyt siis Tukholmassa haluttiin tutkia, mikä teho on 100 mikrogramman eli 4000 kansainvälisen yksikön (IU) päivittäisellä nauttimisella. Aineistona oli 140 infektioherkkää henkilöä, joista puolet sai vuoden ajan D-vitamiinia ja puolet lumetta. Järjestely oli kaksoissokko. Toisin sanoen tutkitut itse ja tutkijat eivät tienneet vaikutusjakson aikana ketkä saivat D-vitamiinia ja ketkä lumetta.
Tulokset osoittivat, että D-vitamiini vähensi vaivoja (besvär). Antibioottien tarve väheni 63 % lumeeseen verrattuna ja sieni-infektioiden riski hengitysteissä pieneni samalla.
Tulokset tukevat aikaisemmin Suomessa, Yhdysvalloissa, Espanjassa, Japanissa ja muualla tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan D-vitamiini ehkäisee virus- ja bakteeritulehduksia ja nopeuttaa niiden paranemista.
http://www.dagensmedicin.se/nyheter/vitamin-d-bromsade-luftvagsinfektio…
Ammattilaiset huolissaan suomalaisten D-vitamiinin saannista!
http://www.orion.fi/Julkaisut-ja-media/Lehdistotiedotteet/Arkisto/2013/…
Tuossa lasten tutkimuksessa 202 lapsesta ainoastaan 1:llä oli veren D-vitamiinipitoisuus yli 80 nmol/l eli kaikilla muilla oli selvä D-vitamiinin puutos.
Luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava pitoisuus on yli 80 nmol/l.
Tuossa linkissä alalaidassa on tuo Duodecim-Lehden artikkeli D-vitamiinista.
Ainoastaan 15%:lla oli yli 75 nmol/l veren D-vitamiinipitoisuus.
85%:lla oli alle eli selvä puutos.
D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin. (kesto 10 min)
http://areena.yle.fi/tv/1802812/?start=2m27s
D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle!
http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-koko-terveydel…
D3-vitamiinia on Suomessa 7,5µg, 10µg, 20µg, 25µg, 30µg, 38µg, 50µg, 100µg ja 125µg vahvuuksina kuivatabletteina, imeskelytabletteina tai öljykapseleina sekä imeväisille on tippoja. Joita myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita. Öljykapseleiden imeytyvyys on todettu monissa tutkimuksissa tabletteja paremmaksi joten osta niitä.
Myös Suomalaisista verkkokaupoista saa edullisemmin kuin kaupasta:
http://www.ebn.fi/vitamiinit_mineraalit-1.html
http://www.manninen.info/shop/index.php?route=product/category&path=99_…
Tässä luotettava kauppa ulkomailla:
http://www.iherb.com/Vitamin-D
Softgel = öljykapseli eli parasta, mitä rahalla saa. Öljyjä on erilaisia eli jos on allergiaa esim. kalalle tai soijalle, niin valitse esim. auringonkukkaöljyssä oleva valmiste.
1000IU = 25µg
2000IU = 50µg
4000IU = 100µg
5000IU = 125µg
iHerbin tilausohjeet (visa tarvitaan):
http://www.onnistuneetkaupat.fi/iherb-tilausohjeet/
iHerb ja arvonlisävero!
http://www.raikasweb.com/iherb-ja-arvonlisavero
Raskausdiabetes ja D-vitamiini
D-vitamiinin piilevä puute on yleinen ja se liittyy raskausajan diabeteksen riskiin, osoittaa uusi Bostonin yliopiston tutkimus. Tulos on tärkeä suomalaisiakin ajatellen, sillä raskausajan diabetes on meillä varsin yleinen. Vaikka tauti yleensä paraneekin synnytyksen jälkeen, sairastuu nainen usein myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Jokaisen odottavan äidin seerumin D-vitamiinin pitoisuus tulisi mitata ja nostaa D-vitamiinilisällä viitearvon (75–150 nmol/l) puitteisiin.
Project Viva -tutkimukseen osallistui 1414 raskaana olevaa bostonilaista naista, joiden seerumin D-vitamiinin pitoisuus (joka Suomessa merkitään S-D-25) ja verensokeri mitattiin 26–28 raskausviikolla. Samalla tehtiin sokerirastuskoe. Boston sijaitsee suunnilleen samalla leveysasteella kuin Madrid ja Rooma. Siksi onkin yllättävää, että suuri osa tutkituista naisista poti D-vitamiinin puutosta.
Sokerirasituskoe antoi normaalin tuloksen 1087 naiselle, joista 44:llä (4 %) S-D-25 oli alle 25 nmol/l. Sokerirasituskoe oli epänormaali 159 naisella, ja heistä 9:llä (5,7 %) S-D-25 oli alle 25. Raskausajan diabetes todettiin 68 naisella, joista 9:n (13,2 %) S-D-25 oli alle 25. Tulokset osoittivat, että pieni S-D-25 lukema (alle 25 nmol/l) liittyy suurentuneeseen sokeritasapainon häiriöön ja raskausajan diabetekseen, kirjoittavat lääkärit raportissaan. Tällaisia lukemia esiintyy Suomessakin henkilöillä, jotka eivät ota riittävästi D-vitamiinia ruoan lisänä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2355
Senaatintorilla haastattelussa Tohtori Tolonen
http://www.jarviradio.net/index.php?option=com_content&view=article&id=…