Mitä järkeä on maisteriohjelmissa?

Siis onko AMK:ssa nykyään maisteriohjelmia?

puolivälissä yhtenäistettiin Euroopan maiden korkeakoulutus. Idea on se, että esimerkiksi Hollannissa alemman korkeakoulututkinnon suorittanut voi halutessaan opiskella maisteriksi esimerkiksi Suomessa, ja alempi ja ylempi tutkinto voivat olla eri aloiltakin.



Opiskelen itse yliopistossa lisäkoulutusta, jätän kandin väliin ja teen pelkän maisterin tutkinnon. Aiempi yliopistotutkintoni (FL) mahdollistaa sen, että voin jättää kandintutkinnon pakollisine harjoitteluine ja perusopintoineen väliin, ja luovuin kandidaatintutkinnon opiskeluoikeudesta. Opintoalani ovat melko lähellä toisiaan.



Samaa ainetta kanssani opiskelee myös ihmisiä, jotka ovat hakeneet ja tulleet valituiksi suoraan maisteriohjelmaan. Olen ollut muutaman kanssa lähemmin tekemisissä yhteisen kurssin ja sen ryhmätyön kautta. En tiedä heidän taustojaan, mutta toinen oli fiksu ja tosi näpsä, toinen ihan järkyttävän epätäsmällinen ja täysin tekstin tuottamiseen tai edes ymmärtämiseen kykenemätön.



En vastannut kysymykseen, mutta ajatuksia aloituksesi herätti, AP.

Käsittääkseni maisteriohjelmien tarkoitus (tai ainakin niiden, joista minä jotain tiedän) on se, että niissä on tiukemmin määrätty pakollisista opinnoista. AMK -tutkinnolla niihin ei ole voinut hakea, vaan hakijan on täytynyt olla soveltuvalta alalta kandi.

Käsittääkseni maisteriohjelmien tarkoitus (tai ainakin niiden, joista minä jotain tiedän) on se, että niissä on tiukemmin määrätty pakollisista opinnoista. AMK -tutkinnolla niihin ei ole voinut hakea, vaan hakijan on täytynyt olla soveltuvalta alalta kandi.

Pohjakoulutuksena bioanalyytikko AMK.

Luuseripellet

amk-taustalla. Itse olen valmistunut 2000-luvun alusa yhdestä ekoista maisteriohjelmista ja silloin ainakaan ei amk-tausta kelvannut alkuunkaan.



Ja by the way, vaikka kaikki opiskelukaverini olivat suorittannet jonkin alan kandin, oli meitä silti moneen junaan, siis täysiä pässejä ja sitten tosi fiksuja.



Nyt kymmenen vuoden jälkeen kun katselee ihmisten työuria, niin ei muuten opintomenestys korreloi olleenkaan työelämässä menestymisen kanssa.

asia. Luodaan "muka koulutusta" että saadaan laitettua työntekijät arvojärjestykseen.Kaikkien pitää olla jotain akateemisia että saadaan taas leveillä jossain tutkimuksessa "maailman koulutetuin kansa"



Maistereita on Suomi väärällään mutta kukaan ei näytä erottavan kuusta männystä tai haukea kuhasta.

myös, ettei tuossa maisteriohjelmassa kauheasti edes ehdi oppia, koska siinä on n. vuosi opiskelua ja vuosi käytetään graduun.. Ja gradussa ei oikeastaan kauheasti opi, muuta kuin siitä pienestä aihealueesta, jota tutkii. En oikein ymmärrä, kun nykyään on tuo ylempi amk -tutkinto ja sitten nämä maisteriohjelmat, että miksi hitossa ammattikorkealaiset sitten menevät maisteriohjelmiin eivätkä jatka omassa koulussaan?



Niin ja mun mielestäni opiskelu ja kaikki tällainen on melkein aina hyväksi ihmiselle, mutta nämä tuntuvat kuitenkin jotenkin melko turhilta opinnoilta nämä maisteriopinnot.. Ei sillä, itsekin olen sellaisten aloittamista harkinnut.



T: Ap

Osaahan ihminen perusasiat ihan apukoulupohjaltakin.

Mihin niillä pyritään? Ei ainakaan tutkijoiden kasvattamiseen.. Taitaa olla amk:n suorittaneiden itsetunnon pönkitystä ja tittelinkipeyttä varten luotuja..

Tarkoitatko tutkijoiden kasvattamiseen vai tutkijoiden määrän kasvattamiseen? :D

Olenkin ihmetelly miksi kaikki tutut maisterit on vähän plösöjä, mutta täähän sen selittää..hehe.. ja kyllä, yliopistosta valmistuu ihmisiä eniten ihan muihin hommiin kuin tutkijoiksi. :D D

...eli tutkintojen yhdenmukaistamiseen Euroopassa. Eli kaikissa maissa pyritään rakenteeseen kolmi- (tai neli-) vuotinen kandintutkinto + kaksivuotinen maisterintutkinto.



Eri asia on, onko se sitten hyvä juttu vai ei - en osaa ottaa siihen kantaa.



http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/