Lue keskustelun säännöt.
Ei voi mitään: olen rakastunut naapuriini!
01.02.2009 |
Perheemme ovat juuri rakentaneet talot viereisille tonteille. Jo vuosi sitten, rakennusprojektien alkaessa, tajusin naapuriperheen miehessä olevan sitä jotain. Ajan mittaan tunne on vain voimistunut...
Minä luulin löytäväni onnen uudesta kodista, mutta se näyttääkin löytyneen kodin vierestä. Mutta tässä tilanteessa olisi täysin sopimatonta tunnustaa tunteensa... on vain kestettävä, vaikka sydän särkyy.
Miten jaksan seuraavat 20 vuotta asua hänen vierellään, mutta en hänen omanaan?
Kommentit (8)
niin tulet pettymään jos sen otat miehekses...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta minun mieheni sanoi yksi ilta että naapurn ämmä kyylää sitä ihan kiimaisen näköisenä ja mies tahallaan flirtta ja provosoi ja nauraa partaansa kun ei todellakaan ole nainen hänen makuunsa =)
mutta minun mieheni sanoi yksi ilta että naapurn ämmä kyylää sitä ihan kiimaisen näköisenä ja mies tahallaan flirtta ja provosoi ja nauraa partaansa kun ei todellakaan ole nainen hänen makuunsa =)
Kuitenkin tykkää.
tykkääkin että onhan aina kivaa kun joku ihailee. Mut sen nyt näkee otsallakin ettei nainen ole yhtään mieheni makuun. Ja miehelläni on kyllä ollut sellaisiakin ihailijoita jotka ovat hänen tyylisiään, että en ihan mustasukkaisuuksissani vaan selittele. Miehelläni olisi vientiä kovastikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin niin korni.
Onni ei löytynytkään uudesta talosta, vaan talon vierestä.
Vierellä, muttei omana.
Eikä....
Jotenkin niin korni.
Onni ei löytynytkään uudesta talosta, vaan talon vierestä.
Vierellä, muttei omana.Eikä....
Mun naapurissa asuu nimittäin sellainen olmi, ettei oo kuunaan nähty. Kuvittelin, että rakastuisin siihen, no way!