Lue keskustelun säännöt.
Erityislapsiko?
27.08.2009 |
Lasten kaverissa on alkanut ilmetä minulle erikoisia piirteitä, ovatko ne teidän mielestä normaaleja, vai kuuluuko käytös johonkin sairauteen?
Lapsi (5,5 v. tyttö) saa mielettömiä hysteerisiä itku- ja raivokohtauksia jos äiti on pakannut mukaan "väärän" repun (lue: eri repun kuin lapsi oli luullut). Lapsi ei suostu pukemaan omia kumisaappaitaan jalkaan, koska kaverilla on jalassaan samanväriset eikä hän voi olla varma ovatko vapaat saappaat varmasti omansa. Lapsi ei vaikuta lainkaan kiinnostuneelta omasta hygieniastaan tai ulkonäöstään, ei korjaa hiuksia silmiltä, ei pyyhi taskussa olevaan nenäliinaan räkäänsä jne.
Miltä tämä teistä kuulostaa. Lapsi ei siis ole 2 v. vaan lähes 6 v.
Kommentit (8)
omakin lapsesi on joskun jonkun mielestä ylireagoinut tai käyttäytynyt oudosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lähipiirissä olevan varsinaisia raivoalttiita neitejä.. mutta en sanoisi niin erityislapseksi tuon perusteella.
Raivari voi tuntua vieraasta ihmisestä oudolle, mutta tietyllä tavalla tuon ikäisen pitäisi jo tunteiden kanssa olla hieman tasapainossa. Mutta reagointi on erilaista erilaisilla.
Juttele lapsen äidin kanssa. Ehkä se on oikea paikka selvittää tilanne :)
t. erityislapsen äiti
omalta erityiseltä itseltään.
T: erityislapsen äiti
meillä 5,5 vuotias osaa kyllä raivota nykyisin enemmän kuin ennen, jos asiat ei mene hänen mielensä mukaan. Ehkä se liittyy ikään ...:)
Eikä häntä hirveästi häiritse silmillä roikkuvat hiukset (niinkuin ei hänen kavereitaankaan). Ja varmuudella voisin sanoa, etti tyttö ole mikään erityislapsi.
tuon ikäinen vielä ole kovin kiinnostunut omasta ulkonäöstä ja hygieniastaan:O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 3 v.:kin oma aloitteisesti korjaa pinnit paremmin jos valahtavat eikä todellakaan anna rään valua kynttilöinä suuhun saakka!
Oleellista on mielestäni se kuinka arki sujuu. On lapsia joilla "lyö yli" ja eivät kuitenkaan ole erityislapsia. Ehkä lapsesi kaverilla on ongelmia nimetä tunteitaan ja käsitellä niitä. Se ei tee lapsesta vielä erityistä. Jos oikeiasti olet huolissasi lapsesta niin kannattaisiko puhua lapsen vanhemmille. Eikä tuo hygienia-juutukaan riitä nimeämään erityiseksi. Onhan meissä aikuisissakin ihmisiä joka lähtöön.
Terv. Dysfaatikko lapsen äiti
Onko teillä kokemuksia tollasista ylilyövistä lapsista? tasoittuvatko iän myötä vai pahenevatko oireissaan?