Olenko liian ankara 5-vuotiaalle tytölle...

lasten opella on käytössä kiltteyspallot tokaluokkalaisille sekä hymynaamat. Hymynaama piirretään taululle kun kaikki ovat olleet kiltisti En nyt muista mistä saa kiltteyspallon purkkiin

linja, kun rankaiset lastasi väärästä käytöksestä.



Mutta minusta(kin) koko illan aresti on liikaa. Koeta rangaistuksia miettiessäsi pysyä itse rauhallisena - nyt vaikuttaa siltä, että suutuit taimien tuhoamisesta ja kostit sen lapsellesi kohtuuttomalla rangaistuksella. Toki lapsesi varmasti tiesi toimivansa väärin ja että tuhosi sinun omaasi - mutta silti, kyse on VAIN viisivuotiaasta, eli hän voi olla useinkin reaktioissaan ylidramaattinen.



Jos nyt jo jakelet monen tunnin aresteja, mitä jää sanktiovalikoimaan todella pahojen rötöksien varalle, kun lapsi lyö kavereitaan, varastaa tai vaikkapa tekee ilkeitä pikkusiskolleen?



Siskon kiusaaminen johtui todennäköisesti kotiinpaluustressistä: lapsi on tsempannut mummolassa ja stressi purkautuu, kun vihdoin on taas kotona. Oliko se pikkusisko kotona vai mukana mummolassa? Jos oli kotona, viisivuotiaasi saattoi olla mustiskin vielä kaiken päälle... mikä ei tietenkään merkitse, etteikö pikkusiskon kiusaamisesta olisi pitänyt rangaista.



PS: kai tiesit, että lapsille tulee oikeastikin uudelleen uhmaikä n. 5-6 -vuotiaana? Siis aivan lastenpsykiatrienkin mukaan, ei ole pelkästään kokemusperäistä mutua. Siinä, missä parivuotiaan uhmassa on iso annos sitä, että lapsi turhautuu, koska ei osaa selittää halujaan, eskari-ikäiset kokeilevat jo selkeämmin rajojaan ja sitä, pysyykö aikuinen kieltojensa takana ja säilyttääkö malttinsa.

tuttavaperhe opetti. Oli hymyssä pitelemistä, kun näin, miten 4-v. oli itse hakenut askarteluvälineet ja värkkäsi niitä hymynaamoja itselleen.



Meillä minä saan raivokohtauksia ja olen välillä tosi huono äiti. Mutta millekään häpeärangaistus-linjoille emme ole lähteneet. Omaan huoneeseen joutuu kyllä rauhoittumaan välillä. Jos itkee ja karjuu, kaipaa enemmän ehkä aikuisen huomiota. Jos on siellä ihan tyytyväisenä, tulkitsen, että on ylikierroksilla ja kaipasi hieman huilausta.



Tuohon pissanpidättelyyn en ole keksinyt muuta meillä, kun totean, että voi kun äiti taas olikin oikeassa ja sivuutan asian sillä. Meillä se näyttää ainakin harmittavan lasta, joka yleensä haluaa olla "iso" ja menee sitten seuraavan kerran itse vessaan. Mutta niin kuin meillä aikuisillakin, niin yleensä lapsilla on pahaan oloon ja kiukutteluun joku syy ja sitä enemmän yritämme kartoittaa kuin rangaista.

Olisin ottanut syliin ja kysynyt, että millä konstilla hänet saa rauhoittumaan. Olisin myös tiedustellut, että oliko mummolassa tullut ikävä. Yleensä syy riehumiseen löytyy...



Lapsi olisi rauhoituttuaan siivonnut itse aiheuttamansa sotkut.

Niitä sitten alat eliminoimaan "karantteeniin" säädetyksi ajaksi.

Mun tyttö on niin materialisti, että pelkkä uhkaus lempilelun hyllyttämisestä auttaa...tosin joskus myös pelkkä iltasadun poisjättäminen.



Mutta, jos sulla on siellä kunnon "kivipää" vastassa ni tietty vaatii kovempia otteitakin.

Koko illan aresti on silti liian kova rangaistus.



Ja kuulostaa vähän siltä että kököttelette siellä nyt asemasodissa...

Lisään vielä, että pienemmän sisaruksen kanssa olisi tehty sovinto. Halattu, pyydetty anteeksi ja isompi olisi nolostunut omaa huonoa käytöstään ja ollut loppuillan hyvällä tuulella, kun häntä olisi kasvatettu ja ojennettu oikein.



Ollaan puhuttu paljonkin siitä, että hän alkaa olla niin iso, että on aika osata hallita omia tunteitaan paremmin. Täytyy oppia puhumaan ja kertomaan!



Näin meillä 5-vuotiaan kanssa:)

Meillä lapset temppuilevat aina minulle, kun ovat olleet jossakin ja pinnistelleet kiltteinä.



Parempi on muutenkin olla samalla tavalla ja tasoisesti jämäkkä, eikä pidennellä yks kaks aresteja viidestä minuutista iltaan (joka on tuonikäiselle hervoton aika).

eli tunnistan kyllä tilanteen, ja jotakinhan siinä täytyy tehdä. Itse jäin miettimään että onkohan rangaistuksen toteuttaminen loppuun saakka nyt liian hankalaa sinulle itsellesi - lapsen pitäminen omassa huoneessa koko illan voi olla aika vaativaa; toisaalta jos annat periksi, tyttö uskoo sinua entistä vähemmän tulevaisuudessa, kun tajuaa ettet tarkoita mitä sanot. Itse ajattelen niin että uskottavan rangaistuksen pitää olla sellainen että sen varmasti pystyy ja haluaa toteuttaa.

tunnekuohun vallassa koko illan. Ei kuulosta kauhean fiksulta.

värittää välillä. Suurin harmi kuullostaa olevan se, ettei päässyt ulos sisaruksensa ja isänsä kanssa. Taidan mennä "kaveriksi" arestiin, jottei ole liian ankaraa... Täällä av:lla saa joskus selkeyttä asioihin ulkopuolisten "silmissä". Kiitos teille.

Sehän on rangaistus.



Nyt ap aikoo vielä erikseen palkita lapsen menemällä seuraksi.



Lyhyet järkevät rangaistukset toimii paremmin.

Itse olisin heti istutusten repimisestä laittanut uudestaan jäähylle. Mutta sinä annoin kokoillan rangaistuksen, joten pidä siitä nyt kiinni. Käyt sitten ennen nukkumista juttelemassa tytön kanssa. Kysyt miksi kiusasi pikku sisarusta, Miksi heitti kukat lattialla ym. Sitten vielä halit ja sovinto ennen nukkumista.

"Arestissa ei pitäisi olla hauskaa.



Sehän on rangaistus.



Nyt ap aikoo vielä erikseen palkita lapsen menemällä seuraksi.



Lyhyet järkevät rangaistukset toimii paremmin"



Arestissa ei tosiaan pidä olla hauskaa, mutta jos lapsi on aivan tolaltaan niinkuin ap:n lapsi oli, niin syli on paikallaan ja aresti istutaan, vaikka sylissä kiinni pitäen ilman mitään hauskaa seurustelua. Sitten keskustellaan ym. Rangaistuksen pituus saattoi tuottaa tuon raivoamisreaktion, jos lapsi piti kohtuuttomana joutua istumaan koko iltaa arestissa.

Viisivuotiaalle illan pituinen aresti on ihan järjetön.



Viisi minuuttia on oikeampi pituus.

Eilen oli saunahetki ja lähdin lasten kanssa saunaan. Ennen saunaan lähtöä pyysin käymään vessassa, kolmeen kertaan. Kerran meni jo ovelle, mutta päättikin että nyt ei pissata. Ja heti kun pääsimme lauteille asti istumaan, alkoi lapsi sanoa "pissattaa, pissattaa, haluan pissata viemäriin". En antanut pissata, vaan sanoin että pesen lapsen ja menee sitten vessaan. Ja eipä suostunut. Alkoi huutaa että minun pitää tulla mukaan. Yritin sanoa rauhallisesti, että en voi tulla saunasta ennen kuin pesen myös itseni ja pikku sisaruksen. Noh, eipä se sopinut. Kiljumista ja huutoa. Pesin kuitenkin lapsen ja kuivasin ja nostin saunasta pois.



Pitääkö lasten kanssa joustaa joka asiassa? Siis tuo pissahommakin, kun monta kertaa pyysin eikä mennyt vessaan ja sitten kun pääsee juuri nauttimaan löylystä alkaa se vääntö. PIssaako teillä lapset viemäriin? Joskushan tuo voi ymmärtää jos on ihan pienestä kyse eikä ole muistettu vessassa käyttää...

jos asiantuntijoita uskominen niin kerran kielletään ja sitten nurkkaan istumaan selin muihin päin ja max minuutti per ikävuosi. Lasta ei saa laittaa sellaiseen paikkaan missä on virikkeitä eli omaan huoneeseen leikkimään. Se paikka pitää olla sellainen että hän kuulee kuinka muut nauttivat vapaudesta jne. Ja rangaistuspaikkaan viedään niin kauan takaisin kun istuu sen 5 min. vaikka 100 kertaa. Katso nyt niitä englantilaisia supernanny-sarjaa.



Onkohan nyt niin että hän kaipaa suunnattomasti halausta ja hellyyttä kun on ollut pois kotoa. Hän kokeilee rakastaako äiti häntä vielä vai rakastaako äiti enemmän muita sisaruksia. Hän hakee sen hellyyden sitten tappelemalla ja tukistamisen kautta. Teit oikein kun olit tyttären kanssa hänen huoneessaan mutta samalla hän tunsi että hänet eristettiin muusta kivasta siskon ja isän kanssa. Sovi vaikka tyttären kanssa että nyt tehdään äiti-tyttö juttu ja mennään yhdessä lenkille tai jotain niin hän kuvittelee että nyt hän on äidin silmäterä. Halaatte toisianne kun istutte katselemassa aurinkoa tai lintuja vierekkäin yms. Hän tuntee olevansa spesiaali

Meillä nuo tottelevaisuudet hoidetaan palkkion kautta. Esim vessaan ehtimiset yms. POika saa aina tarran taulukkoon kun on totellut hyvin. Tarran sijasta käy hymynaama tms. Voi kun sillä on valtava teho. Saatan sanoa että kun on 20 tarraa niin ostetaan gormiti kaupasta jne.