Lue keskustelun säännöt.
En pysty hyväksymään veljeni homoutta :(
16.03.2009 |
Hän muutti juuri avoliittoon miehen kanssa, olen tiennyt asiasta jo joitakin vuosia, mutta asia kalvaa jatkuvasti mieltäni. Suren sitä, että veljeni ei saa koskaan lapsia ja mietin mikä on mennyt pieleen, että veljestäni tuli poikkeava. Isämme ei edes tiedä asiasta, koska ei sitä voisi koskaan hyväksyä, meillä muillakin on ollut vaikeuksia asian kanssa.
Lapsilleni en ole kertonut totuutta veljen tilanteesta, vanhin on jo 10 ja varmaan joutuisi asiasta koulukiusatuksi.
Mietin miksi tämän asian piti tapahtua juuri meidän perheeseen.
Kommentit (59)
voin kyllä se verran lohduttaa sinua, että monet homot saavat nykyään lapsia. Meilläkin on lapsi homomiehen kanssa,
t. lesboäiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Homous on monesti tosi vaikea asia ja sitä häpeää ympäristössään. Parasta, mitä voit siskona tehdä, on olla normaali. Ei tarvi hempeillä tai tunteilla, mutta olet kuten ennenkin. Ihmisenähän hän ei ole muuttunut vai mitä?
Kyllä veljesi voi saada lapsia, ei homous sitä poista. Veljesi on onnellinen elämässään noin, sinun pitäisi koittaa löytää onni itseesi veljesi puolesta. Harmi, ettei veljesi perhe pysty häntä hyväksymään, se olisi varmasti hänelle tärkeää.
Eikä veljesi voinut itse valita syntyikö homoksi vai heteroksi. Opeta lapsesi hyväksymään ihmisten erilaisuus, niin hän pääsee elämässään paljon helpommalla.
Paitsi että veljeni ei tietääkseni asu kenenkään kanssa.
Meillä on ollut erittäin kova paikka vanhemmille, en oikeasti tiedä miten ovat asian edes käsitelleet. Asun ite ulkomailla ja en siks näe niin tarkasti ihmisten reaktioita.
Voi miksi, miksi juuri se rakkain veli??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurjaa, että asia on monelle noin vaikea, mutta itse en pysty siihen samaistumaan yhtään. Kuvittelen ehkä maailman avarakatseisemmaksi kuin se onkaan.
Minua veljen tai kenenkään muun läheisen homous ei hetkauttaisi yhtään - paitsi ehkä vanhempieni puolesta, joille se olisi varmasti tiukka paikka. Oma mies on tässä poikkeus, sen homoutta en kyllä kestäisi.
Vaihtaisin milloin vain tämän tilanteen ap:n, ja muiden homoveli-surkuttelijoiden kanssa, eli sen, että veljeni olisi mielummin homo kuin skitsofreenikko!
Tuhat kertaa parempi vaihtoehto jos sais valita oman veljen "kohtalon"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja pettymyskin tulee varmaan läpikäytyä, anna kaikkien tunteiden vaan tulla. Ja muista, että aika on kuitenkin armollinen ajan kanssa opit ymmärtämään, että veljesi onnellisuus on kuitenkin tärkeää. Mutta ei näitä asioita olekaan ihan pakko välittömästi sulattaa vaan aikaa se vaatii.
homous. se ei ole normaalia olla hintti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä takapajuisuutta! :D Missä tynnyrissä olette oikein kasvaneet? Ei hyvää elämää teille ahdinkonne keskelle.
Yritä olla elämättä toisen elämää.
Olisi hienoa ja varmasti veljellesi tärkeää, jos voisit hyväksyä hänet sellaisena kun hän on, eli myös homona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin vaihtaisin veljen mielenterveysongelmat viivana yhteen pikku homouteen. Ja niinkuin sanottu, ei se ole mikään sairaus. Voi että, toivottavasti alatte nähdä, että veljenne on sama kuin aiemminkin, ainoastaan vapautuneempi kun on kertonut itsestään jotain aika suurta.
mielenterveysongelmia, joiden takia tappoi itsensä.
Joten ehkä kannattaisi miettiä, mikä on suremisen arvoista ja mikä ei!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun on kertonut asian. Pitäisikö luottamukseen vastata jollain positiivisemmalla tavalla?
Ala nyt jo kartuttaa vaipparahastoa! Voit sitten siitä maksaa veljellesi (ja ehkä puolisollekin) vaipat kun suolen toiminta heikentyy!
vai mitä? Hän on ihan se sama, rakas (?) veljesi yhä edelleen, kuin aina ennenkin.
Olen aina ihmetellyt, mikä näissä homoasioissa niin hirveästi ahdistaa..? Ei minulle kuulu mitä he vällyjen välissä puuhaavat, en halua tietää. En myöskään halua tietää esim. vanhempieni seksielämästä, tai siskojeni tai ylipäätään kenenkään seksielämästä mitään yksityiskohtia!
Ihminen on ihminen. En osaa kohdella ihmisiä eri tavalla sen mukaan mitä sattuvat seksirintamalla tekemään. Eihän sillä ole mitään väliä!! Se, millä on väliä, millainen luonne ihmisellä on.
Itselläni muutama hyvä homo-ystävä, ja varsin ihania ihmisiä ovat he. En ikimaailmassa haluaisi heitä loukata millään ennakkoluuloilla. Ihan samalla tavalla tuntevia ja elämässä kolhuja saavat kuin kaikki muutkin. Enemmänkin kuin moni muu.
On normaalia että käyt lävitse tunteitasi. Mutta ajatteleppa mitä veljesi on mahdollisesti käynyt lävitse huomatessaan olevansa homo ja hyväksyessään itse tämän asian. Ei se ole tässä yhteiskunnassa helppoa.
Minulle rakas ja erittäin läheinen ihminen on homo. Ja olen nähnyt sen kriisin jonka hän on läpikäynyt. Ei homous ole valinta. Hänen psyykettä todella koeteltiin ennen kuin hän myönsi tämän asian itselleen ja taas sen jälkeen kun hän kertoi tästä asiasta lähimmäisilleen. Ennenkuin hän itse tämän asian hyväksyi, hän olisi tehnyt mitä tahansa, jotta olisi pystynyt "muuttamaan" itsensä hetoroksi yhdellä napinpainalluksella. Minäkin olen monesti miettinyt, että miksi. Mutta tilannetta ei voi muuttaa, pääasiahan on, että veljesi on onnellinen. ja hän varmasti on onnellisempi kun saa perheen hyväksynnän ja tuen
mä en ole koskaan ymäärätnyt mitä toisille kuuluu, mitä itse kukainenkin makkarissaan puuhailee (poislukien pedofiilit). Veljesi ei ole sen kummempi ihminen kuin aikaisemminkaan. Veljesi on edelleen se sama veli, huolimatta siitä, ketä hän rakastaa.
että veljeni löytäisi jonkun ihanan miehen! Olisi kiva saada uusi jäsen sukuun ja nähdä veli rakastuneena ja onnellisena. Lapsijuttu on tietysti vaikea, mutta onneksi lapsirakkaana ihmisenä voi tulla siskontyttöjensä kanssa aikaa viettämään aina kun haluaa.
Elät vain omaa elämääsi. Ei mielestäni tarvitse teeskennellä että olisit iloinen veljesi ratkaisusta. Älä kuitenkaan hylkää häntä sen takia.