Lue keskustelun säännöt.
Mistä nyt löytäisin voimia että saisin koottua itseni (uhmaikäisen kanssa)
18.04.2008 |
Taas on koko aamu tapeltu ja vajosin jo niin alas, että haukuin lasta ällöttäväksi. Päätä särkee, väsyttää, itkettää, ahdistaa, turhauttaa, kismittää, hermostuttaa. En jaksais yhtään mitään, mutta pakkohan se on. Mutta miten saan itseni taas kokoon? Miten tätä jaksaisi paremmin??
Kommentit (4)
Tiedän tietysti, ettei pitäisi alentua lapsen tasolle, mutta kun se tilanne iskee päälle, niin siinä sitä taas ollaan ja huudan ja reuhaan itsekin. Olen tulistuva luonne, kiehahdan ja hetken kuluttua rauhoitun ja ymmärrän, että shit, taas meni metsään. Viikossa menee yleensä 6 päivää hyvin ja yksi aivan keturalleen. Se on se päivä, kun viikon koko uhman kanssa pelleily vaan jotenkin menee yli äyräiden. Mun tarvis saada oma ärsytys ja rasitus purettua jonnekin, tai oppia jotenkin hanheksi että valuis vaan kaikki rasvaisia sulkia pitkin pois eikä jäis hautumaan ja kerääntymään sellaiseksi, joka sitten räjähtää aika ajoin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset on äärettömän fiksuja ja oppivat nopeasti miten ärsyttää parhaiten vanhempiaan. Vaikka välillä kiristää hermoja koita pysyä rauhallisena, äläkä koskaan alennu lapsen tasolle riitelemään mukaan.
Pienenä kannattaa tehdä pelisäännöt selviksi, koska isompana se on jo hankalampaa!
tarkoitin vain, että kun lapsi uhmaa niin siinä tilanteessa ei kannata antaa periksi, koska silloin tilanteet vaan uusiutuu ja uusiutuu.. Mutta hei, jokainen suutttuu joskus ja sekin on ihan ok:) tsemppiä!
Nyrkki sääntö hyvään suhteeseen lapsen kanssa on se, että äiti on pomo ja äiti päättää miten milloinkin toimitaan. ei lähdetä lapsen kanssa tappelemaan vaan rauhallisesti (vaikkei lapsi olekkaan rauhallinen) viedään oma tahto läpi . pikku hiljaa lapsi rauhoittuu kun tajuaa kuka määrää. älä alennu tappeluun lapsen kanssa, sinä olet aikuinen ja määräät. Kun se on molemmille osapuolille selvää, elämä helpottuu.