Kumman asunnon näistä ostaisit?

Toinen on vm.-75 rivari (4 makuuhuonetta), kuhtuullisesti taloyhtiötä rempattu ( vesiputket uusittu, julkisivu maalattu jne). Mutta eihän sen ikäinen ole uuden näköinen päältäpäinkään. Asunnossa keittiö uusittu ja sauna/ pesuhuone. Lattiat ja seinät siistit maalipinnalla.



Vai täysin uuden pienemmän asunnon ( 3 makuuhuonetta). Olisihan se ihana päästä täysin uuteen. Asunnossa olisi keskuspölynimuri, varaava takka jne. Uudessa asunnossahan on luonnollisesti parempi ilmanvaihto, LTO-koje...



Vanhassa asunnossa kiehtoo asunnon neliöt, olisi kerrankin tilaa. Asuinalue on huonomaisempi, kuin pienemmän asunnon.



Kumman sinä valitsisit, mielipiteitä?

Olisin myös harkitsevainen uuden asunnon rakentamisen laadun suhteen, koska rakentaminen on osunut "buumiin".

Jos, niin sitten siihen vanhaan.

Olen samassa tilanteessa, asuntoa ostamassa.

Käytyäni katsomassa vanhoja (-50luvun) asuntoja, totesin, että vaikka ne näyttävät viihtyisiltä, en halua sellaiseen. Jo rappu haisee tunkkaiselle, kämppä on kulahtanut ja tarvitsisin mielialalääkityksen voidakseni asua sellaisessa. Täydellinen remontti -kaikki lekalla- taas maksaa niin paljon, että saman tien sitten uuteen. Saanpahan mieleseni kaakelit :-) eikä ole talon remontteja tiedossa vuosikymmeniin.



Varasin ihanan kaksion, johon aion mahtua kahden lapsen kanssa.

mutta mä kyllä tykkäänkin remontoimisesta.

Mutta tosiaan uudiskohteissa on ollut tosi paljon laatuongelmia viime vuosina kun niitä on pystytetty enemmän kun olisi ollut resursseja. Yksikään uudiskohteen ostanut tuttavani ei ole päässy täydelliseen kotiin vaan kaikissa on ollut ihme mokia joista sitten rakennusyhtiöiden kanssa on tapeltu.



Me päädyttiin 1980 rakennettuun rivariin joka taloyhtiönä hyväkuntoinen. Asunnossa viehätti varsinkin avaruus. Musta monet uusikohteet on kyllä aika valjuja varsinkin jos jo valmiiksi rakennettu niin että on rakennuttajan valitsemat pintamateriaalit.

Se kun ei muutu. KAIKEN muun voi oikeastaan myöhemmin muuttaa, mutta sijaintia ei mitenkään. Siksi se on se tärkein kriteeri mun uudelle kodille, myös jälleenmyynnin kannalta.

90-luvulla rakennettua keskikokoista asuntoa? Me asumme sellaisessa :-)

lähtökohdilla tarkoitan lähinnä sitä että sijainti on järkevä, talo ei mieluusti ole elementtitalo ja taloyhtiöllä on oma tontti. Jos tontti ei ole oma, on ehdottomasti tyydyttävä tuohon uudempaan. 1970-luvun vuokratonttisten talojen kohdalla pitää katsoa, onko "kaupunkisuunnittelullisia tarpeita" olemassa, eli että haluaako kaupunki purkaa sen teidän talon pois ja antaa jonkun grynderin rakentaa tilalle jotain hienompaa, isompaa, jne, koska sen uuden rakennuskulut on ehkä pienemmät kuin talon perusrakenteen korjaus...

Paikan perusteella me olemme aina asunnon valinneet, eikä ole tarvinnut katua.

uusi on aina uusi

Näin me olemme tehneet ja muuttaneet hieman uudempaan ja pienempään. Samalla rahalla olisimme saaneet 10 vuotta vanhemman ja 10 neliotä isomman korvesta.



Emme ole katuneet!

Uusi tai vanha - ihan sama.