"No jos meinaatte tehda 4 lasta kun olette 30-vuotiaita, niin...good luck!"

Ohoh. Kommentithan kuulostavat vähän siltä kuin kolmekymppinen olisi joku toinen jalka haudassa hoippuva vaihdevuosien kourassa kieriskelevä haahka. En tiedä mitä teiniäitijengiä täällä pyörii, mutta ainakin omassa tuttavapiirissä lapset näköjään hankitaan siinä kolmenkympin korvilla. Ja ihan hyvin näyttää suurin osa porukasta sikiävän, eikä se vauvanhoitokaan kovin ylivoimaista näytä olevan:-).

Mitenkohan tuo pitaisi ottaa? Taman kommentin teki kaverini, parin pienen lapsen aiti.

Meilla siis ei ole viela lapsia, taytamme kohta 30...

tuttavaperhe, jossa äiti oli 37v kun sai esikoisen, seuraavan 38-vuotiaana ja vielä yhden kun oli 41v. Kai nyt suurin osa tekee lapset vasta kolmikymppisenä. Ystävälläsi taitaa olla huono itsetunto...

Mutta 35 alkaa olla auttamattomasti liian kurppa. Ei siitä tule keskimäärin yhtään mitään kun niitä 35+ ensareita tuolla synnärillä ja neuvolassa katselee. Kaikki on olevinaan niin kaaaaaaaaaaauheeta, lasta kärrätään sairaalapäivystykseen nuhan takia, yöheräily on kaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaauheeta ja lapsen kanssa on niiiiiin vaaaaaaaaaaaikeeta vaikka on ihan normaali vauva kyseessä. Sitten vielä ollaan koko ajan närkästyneitä kaikille jotka eivät jaksa uhrata koko elämäänsä kyseisen vauvan ihasteluun tai äidin väsymyksen kauhisteluun.

että jos on valittajakurppa, niin sitten on sellainen, on ikää 21v tai 41v...

30 ikävuoden jälkeen. Mutta ei nyt varmaan sitä tarkota, että kun 30 vuotta on mittarissa, ei tuu raskaaksi ei sitten millään. Mulla on itselläni viisi lasta, olen 32. Nyt olen kyllä huomannut ettei raskaaksi enää tulla tosta noinvaan niinkuin ennen kolmekymppisiä.



Tällä hetkellä nuorin on syntynyt kun olin 28v. Nyt olemme kuudetta yrittäneet sen kaksi vuotta, mutta ei ole tulosta tullut. Voitte arvata loukkasiko lääkäri, kun totesi mulle että yrittäkää vaan. Ikää on jo sen verran, ettei raskaus ala ohan helpolla:( Ja minäkö muka vanha, en edes tunne itteäni mitenkään sen vanhemmaksi kun mitä olin 25 vuotiaana :)

Esikoinen syntyi kun olin 36v ja toka syntyi kun olin 38v. Molemmista raskauduin heti eka yrittämällä, tai oikeastaan olivat jopa vähän vahinkoja, eli ei-suunniteltuja, mutta muuten tervetulleita perheeseemme.

En olisi tuskin voinut parikymppisenä edes tulla raskaaksi. Olin pahasti alipainoinen lähes 30-vuotiaaksi saakka, 174cm/52 kg, ja vuodessa saattoi olla vain 2-3 kuukautiset, koska painoa oli niin vähän. Tuskin raskaaksi tulo olisi edes onnistunut, vaikka kuinka olin nuori.

Minulle olikin yllätys, että raskaaksi tuleminen yli 35+ ikäisenä oli näin vaivatonta. Mutta onpa nyt sitä painoakin normaalisti eli vähän yli 60kg.

kuopuksensa lähes 40- vuotiaina tai hivenen sen ylikin. Jos vain raskautuminen onnistuu nopeahkosti ja kestää raskaudet (30-40-vuotias voi olla aivan loistokunnossa raskautta ja synnytystä ajatellen) niin mikäs siinä, lapsia voi tulla vaikka puoli tusinaa. Harvemmalle kuitenkaan.



Sinänsä kyllä viimeistään 30 vuotiaana kannattaisi alkaa miettiä raskautimista, jos siihen on edellytyksiä. Riskit eittämättä kasvavat ikääntymisen myötä ja kyllä se aikaraja joskus tulee eteen, mitä useamman lapsen haluaisi sitä varmemmin.

Jos siis olit itse ensin sanonut, että haaveilet neljästä lapsesta, mutta lasten aika ei ole vielä, niin kommentti ehkä tarkoittaa, että a) on raskasta saada pienellä ikäerolla monta lasta tai b) lasten saaminen ei välttämättä onnistu ollenkaan.

Mitenkohan tuo pitaisi ottaa? Taman kommentin teki kaverini, parin pienen lapsen aiti.

Meilla siis ei ole viela lapsia, taytamme kohta 30...

Että tarkoittaa sitä, ettei lasten saanti sitten yli 30:n kun itselle passaa, ole välttämättä niin helppoa. Yritti patistaa lastentekoon jos haaveilet useammasta.

Jos haluaa ison perheen, niin ottaa aika ison riskin, jos lykkää lastenteon aloittamisen kovin pitkälle. On aika raskasta tehdä lapsia liukuhihnalta esim 2v välein, vaikka onnistuisikin tulemaan heti raskaaksi. pystyykö siina nauttimaan lapsista vai onko silloin tärkeämpää joku kuviteltu ihanne? Minä en itse pidä pientä ikäeroa mitenkään ihanteellisena. Eihän tuo ikä mikään este ole, minulla on useita ystäviä, jotka ovat saaneet lapset lähempänä 40:tä vuotta. Heillä kyllä on max 2 lasta.

ja nyt meillä on neljä lasta.

eikä vielä yhtään lasta niin kyllä ne 4 sitten on tehtävä aika nopeaan tahtiin - huh huh voin kuvitella millasta se arki-härdelli olis useamman pienen kanssa, mun mielestä on parempi jättää pikkasen enemmän ikäeroa ja pysytellä ees suht järjissään.

Mutta 35 alkaa olla auttamattomasti liian kurppa. Ei siitä tule keskimäärin yhtään mitään kun niitä 35+ ensareita tuolla synnärillä ja neuvolassa katselee. Kaikki on olevinaan niin kaaaaaaaaaaauheeta, lasta kärrätään sairaalapäivystykseen nuhan takia, yöheräily on kaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaauheeta ja lapsen kanssa on niiiiiin vaaaaaaaaaaaikeeta vaikka on ihan normaali vauva kyseessä. Sitten vielä ollaan koko ajan närkästyneitä kaikille jotka eivät jaksa uhrata koko elämäänsä kyseisen vauvan ihasteluun tai äidin väsymyksen kauhisteluun.

Olen nyt 30v. ja odotan neljättä - ja tähän lopetan. Mutta onnea teille! Olen jo itse huomannut tässä iässä, että ei ole enää niin helppoa raskaanaolo kuin 9 vuotta sitten. Kun on tätä perhettäkin jo hoidettavana. Mutta onnea matkaan teille!

t. se 30v neljättään odottava

Nyt yli kolmekymppisenä en jaksaisi enää olla raskaana- saatika vielä neljä kertaa. Tietysti ihmisiä on eri kuntoisia mutta mä en pystyis yli kolmikymppisenä perustamaan suurperhettä. Tietysti sitten jos talous olis jo siinä kunnossa että pystyis kustantamaan taloudenhoitajan useaksi vuodeksi.

Niin kiire siinä tulee. Itsekin aloitin mielestäni aikaisin lasten hankkimisen, mutta viisi vuotta meni ennen kuin olin raskaana, silloin olin jo 31. Tarkoitus oli tehdä seuraava heti putkeen, mutta sairastuin masennukseen ja lasten hankintaa lykättiin. Onneksi en haaveillut suurperheestä. Voihan sitä suunnitella neljää lasta kolmenkympin jälkeen, mutta elämä voi tuoda yllätyksiä eikä se välttämättä onnistu.

siis jos on todellinen kaveri. Jos itse on epätoivoinen, katkeroitunut ja elähtänyt 2 lapsen onneton äiti, niin kommentti kannattaa sivuuttaa. Elä ihan sitä omaa elämääsi ja tee niinkuin parhaalta tuntuu.

Me aloitimme lastenteon 24-vuotiaina. Tulin raskaaksi 31-vuotiaana. Nyt olen 36-vuotias kurppa ja olemme taas aloittaneet hoidot saadakseme kolmannen.



Voi voi kuulkaa kun oikein hyvin jaksan lapsiani hoitaa vaikka tällainen kurppa olenkin.

kuulostaa siltä, mitä täällä on veikkailtukin: yli 30-vuotiaalla on kiire, jos haluaa tosiaan neljä lasta. Mikäs siinä - voihan se onnistuakin, ja toivottavasti teillä onnistuu, jos kovasti sitä toivotte. Mutta hyvin mahdollista ja todennäköistä on, että aika ja jaksaminen tulevat tielle.



Itse en myöskään osaa enää suhtautua näihin "haluan niin ja niin monta lasta" -tyyppisiin toiveisiin, jotka esitetään varmoina siitä, että raskaaksi on helppo tulla ja lasten saannin ajankohdan voi päättää itse. Me, ikää 25 ja 26, olemme nyt pitkään yrittämisen jälkeen saaneet lähetteen lapsettomuustutkimuksiin. Ajatella, jos olisimme lykänneet asiaa vielä viitisen vuotta. :O

Ja raskaaksi tulokaan ei ole niin itsestään selvää enää.



Itse sain 4. lapsemme 34-v ja esikoinen syntyi kun olin 26-v.

Monesti saimme kuulla, että miksi enää näin vanhalla iällä tehdään näin monta lasta. 2 viimeisintä syntyi kun olin yli 30v ja se 30 tuntuu olevan monelle sellainen raja, ettei sen jälkeen enää lapsia tehdä.

Tunnen kyllä itseni vanhaksi vauvan äidiksi kun tuntuu, että kaikki muut on juuri ja juuri 20 v täyttäneitä.