Miksi hoitajat itse haukkuvat päiväkoteja?

Välitän lapsista aidosti ja olen heistä huolissani.

Oma lapseni jos menisi päiväkotiin niin seuraisin todella tarkkaan kuinka kyseisessä päiväkodissa toimitaan.

Vanhemmat eivät tiedä mitä se lapsi joutuu kestämään.

Vanhempi sanoo, että lapsi viihtyy hoidossa. Ei aina viihdy, moni lapsi vaan on sopeutunut ja alistunut tilanteeseen.

10 tunnin hoitopäivät pitäisi kieltää lailla.

ja vaihdoin työtä Olen opettaja nykyään:)



Työntekijä (edes johtaja) ei voi vaikuttaa. Vain vanhemmat voivat joukkuvoimalla vaatia ja vaikuttaa päättäjiin.



Kuten joku jo kirjoittikin, on vanhempien harhaanjohtamista olla hiljaa niistä epäkohdista. Ja ammattitaidolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten hiljaista tai meluisaa ryhmässä on: se on aika paljon kiinni siitä, millaiset tilat pk-ryhmässä on, kuinka monta aikuista ryhmässä työskentelee ja, anteeksi nyt vaan, kuinka monta häiriintynyttä tenavaa ryhmässä on. Samoin erityislasten määrä vaikuttaa melutasoon, anteeksi nyt tämäkin kommentti.



Jos äiti tosiaan nääntyy vauvan ja taaperon kanssa kotiin eik ehdi pitää taaperoa tyytyväisenä, niin ei ehdi se pk:n täti tai setäkään: jos taapero ei itse viihdy hoidossa ja kitisee ja itkeskelee äitiä, niin sitten niin tapahtuu:(



Meillä päiväkodin johtajien palavereissa ei muuten puhuttu päivähoitoon sopeutumisesta, vaan siellä puhuttiin päivähoitoon alistumisesta. Jotkut alistuvat nopeammin, jotkut hitammin.



Omat lapseni ovat päiväkodissa ja viihtyvät mielestäni ihan hyvin. Mutta yhtä hyvin he varmasti viihtyisivät kotonakin. Mutta kyllä minulle äitinä ainoa vaihtoehto on uskoa, että he viihtyvät hoidossa. Muutenhan arki olisi liian raskasta.

epäkohdista ei saisi kirjoittaa! Eihän sillä oman työn arvostuksen kanssa ole yhtään mitään tekemistä!!



Jos hoitaja arvostaa työtään ja lapsia, hän huomaa epäkohdatkin, ja saa niistä valittaa täälläkin. Kannattaa tietenkin puhua päättäjille, mutta välttämättä se ei vaikuta mitään. Onneksi näitä asioita nyt on nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun korkeammallakin tasolla kuin nettipalstoilla.

minusta johtumattomista syistä työolosuhteeni ovat niin huonot etten pysty tekemään työtäni niin hyvin kuin osaisin. Tunnen siitä suurta syyllisyyttä koko ajan. Eli ammattiani en morkkaa vaan pk:ssa vallitsevaa tilannetta, ylisuuret ryhmät, erityislapsia "väärissä ryhmissä", henkilökuntavaje, henkilökunnan uupumus, vanhempien lisääntynyt tuen tarve... Kuka fiksu lh tai lto viitsisi kehua tuollaista tilannetta. Parannuksia yritämme, mutta päättäjät jyräävät ja raha ratkaisee. Taitaa olla päättäjinä ap:n kaltaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä millaista päiväkodin arki on.



t. lapsia rakastava lto, joka haluaisi tehdä työtään paremmin, keskittyä kunnolla myös varhaiskavatukseen eikä vain sammutella tulipaloja...

sen mukaista käytöstä. Joskus ihmettelen, että mitä sielä koulussa oikein opetataan/opitaan?



Jokaisella meistä on töissä tilanteita, että ns. työrauhaa ei resurssien puoelsta ole. Samoin jos valittaisin asiakkaista kääntyy se itseään vastaan ennemmin tai myöhemiin eli kohdelkaa toisianne, lapsia ja vanhempia kunnioituksella, niin huomaatte, että se palkitsee.



Ja hoitajan, jolla on ammattiylpeytensä todella erottaa. Hän ymmärtää lasta, vanhempia ja kanssatyöntekijöitänsä.



Lapseni on yksit. päiväkodissa, jossa asioihin voi reagoida, jos hoitaja ei osoittaudu luottamuksen arvoiseksi. Ja näin on myös tehty.

työpaikkaansa mollaisi ja löytäisisieltä niitä vikoja...

Aihe on tosiaan vapaa, mutta kyllä täällä korostuu nimenomaan tuo hoitajien haukkuminen - erityisesti päiväkoteja haukkuvat täällä. Ei tule mieleen nyt yhtään avausta, jossa joku muu työpaikkaansa yhtä paljon kritisoisi.

Itse olen pankkialalla ja en kyllä asiakkaille sielläkään valittaisi työyhteisöni epäkohtia... Vanhemmat tosiaan valitsevat päättäjät, mutta minusta hoitajatkin ovat vastuussa, koska he ovat niitä ASIANTUNTIJOITA, joita päättäjien ja kuntien/kaupunkien johdon tulisi kuunnella. Jotenkin vaan tuntuu siltä, että moni valittaa ilman että toimii.

tuollaisia yksinkertaisia vanhempia kuin sinä olet. Lapsellasi voi olla todella raskasta pk:ssa vaikka väittäisi viihtyvän, olot eivät siellä parannu jos te vanhemmat tyydytte tilanteeseen. Menkää joskus päiväksi katsomaan millaista se on. Mietipä kun 21 lapsen ryhmässä on vain 2 hoitajaa kun aamuvuorolainen on lähtenyt. Siinä on pakko olla metelissä, kun ei paljon pystytä jakautumaan. Huonolla tuurilla vielä naapuri osastolta on toinen pois ja ollaan kolmestaan kahden ryhmän lasten kanssa, se kun on vain väliaikaista..huoh! ei saa valittaa...

Mutta moni päiväkodin työntekijä maalaa täällä päiväkodista kuvan jossa mieleen tulee lähinnä helvetin esikartano, ei päiväkoti.



Kerrotaan kuinka lapset itkeskelee ikkunan ääressä yksin äitiään, ovat kylmissään, väsyksissään ja kuten eräs työntekijä kirjoitti paikallislehtemme yleisöosastolle: seisovat ulkona toppapuvun lahkeet polvissa nurkan takana itksekelemässä kylmissään.



Aika moneen asiaan päiväkodin työntekijä VOI vaikuttaa. Paskapuhetta etteivät IKINÄ ehdi ottaa muksua syliin ja lohduttaa jos vain halua riittää. Ammattitaitoinen henkilökunta ohjaa yksin itkskelevää lasta leikkimään muiden seuraan. Lahkeet ehtii kyllä vetää alas jos vain halua on (laittasivat ne kuminauhat sinne kengän alle kun pukevat....)



Koulutukseltani olen päivähoitaja ja kyllä, olen ollut päiväkodissa töissä. Ja ei, meillä ei lapset nyyhkinyt lahkeet polvissa märkinä ikäväänsä. Henkilökuntaa oli vähän, etenkin lama-aikana ja kaikkeen ei aika tai resurssit riittänyt ,mutta lapsia pidettiin sylissä ja lohduteltiin kun tarve oli. Heidän kanssaan juteltiin, leikittiin ja askarreltiin ja heitä ohjailtiin leikkimään keskenään.



Nykyään hoitajat ei taida kokea sen kuuluvan työnkuvaansa..... Ainakin jos tätä palstaa on uskominen

Välitän lapsista aidosti ja olen heistä huolissani.

Vanhemmat eivät tiedä mitä se lapsi joutuu kestämään.

Vanhempi sanoo, että lapsi viihtyy hoidossa. Ei aina viihdy, moni lapsi vaan on sopeutunut ja alistunut tilanteeseen.

Kyllä jokainen vanhempi tietää (ainakin jos itse on ollut pk:ssa hoidossa) millaista siellä on. Minäkin tiedän, että lapseni ei viihdy päiväkodissa ja että siellä kiusataan, on meluisaa, kaaosta, liikaa lapsia jne. Siksi yritän pitää päivän mahd. lyhyenä hänellä. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja ei täällä ole ja töissä on minun pakko käydä. Minusta hoitajienkin pitäisi tulla "ulos kaapista" jos kerran tuntevat syyllisyyttä ihan niin kuin lasten vanhemmatkin tuosta pk:n tilanteesta. Asiasta sopisi siis olla myös julkisuudessa enempi eli sikäli olen ap:n kanssa samaa mieltä.

Miksi niin monet äidit eivät pärjää edes kahden pienen lapsen kanssa kotona, on niin raskasta ja hankalaa, mutta silti odotetaan, että joku toinen ihminen pärjää kymmenen kanssa ihan iisisti? Sylejä, käsiä ja aivoja kun kaikilla ihmisillä on sama määrä, eikä millään korkeakoulututkinnolla lisätä näiden resurssien määrää.

Tämä on se käsittämättömyys josta olen yrittänyt lapsensa virikehoitoon raahavilta udella mutta yhtään järjellistä vastausta en ole saanut. Eli onko tosiaan niin, että perheen ulkopuolinen ihminen hoitaa paremmin sinun lapsesi + 10 muuta kuin mitä OMA ÄITI hoitaisi kahta OMAA lastaan?

Jos äiti tosiaan nääntyy vauvan ja taaperon kanssa kotiin eik ehdi pitää taaperoa tyytyväisenä, niin ei ehdi se pk:n täti tai setäkään: jos taapero ei itse viihdy hoidossa ja kitisee ja itkeskelee äitiä, niin sitten niin tapahtuu:(

Kyse ei ollut äidistä, joka olisi vauvan kanssa kotona (niitä on kuitenkin aika vähän meidän pk:n vanhemmista ainakin), vaan ihan tavallisesta työssäkäyvästä mutsista, joka on äänestänyt kyllä hyvät päättäjät ja on pakotettu viemään lapsensa päiväkotiin, koska muuta ei ole tarjolla. Olen vain kyllästynyt tuohon valittamiseen (minulle) ja sitä kritisoin.

ap

Miksi niin monet äidit eivät pärjää edes kahden pienen lapsen kanssa kotona, on niin raskasta ja hankalaa, mutta silti odotetaan, että joku toinen ihminen pärjää kymmenen kanssa ihan iisisti? Sylejä, käsiä ja aivoja kun kaikilla ihmisillä on sama määrä, eikä millään korkeakoulututkinnolla lisätä näiden resurssien määrää.

Tämä on se käsittämättömyys josta olen yrittänyt lapsensa virikehoitoon raahavilta udella mutta yhtään järjellistä vastausta en ole saanut. Eli onko tosiaan niin, että perheen ulkopuolinen ihminen hoitaa paremmin sinun lapsesi + 10 muuta kuin mitä OMA ÄITI hoitaisi kahta OMAA lastaan?

Olen kanssanne samaa mieltä virikehoidosta ja siitä ei nyt tässä ketjussa ollut kyse. Minulla on yksi lapsi, joka on pk:ssa hoidossa. Tiedän tosiasiat ja olenv ahvasti sitä mieltä, että oma äiti on lapselle AINA paras kasvattaja (tai oma isä), mutta työtäkin nyt täytyy tehdä. Työssäkäynnin lisäksi teen kotityöt ja ravaan aikataulujen perässä. Omatunto on ihan riittävän huono jo nyt, enkä kaipaa kitiseviä hoitajia siihen päälle!

ap

nyt ottaa ne laput silmiltä, ja alkaa ihan oikeasti myöntää että päivähoito on kriisissä. Niin kauan kuin vanhemmille on helpompaa pitää laput silmillä ja hokea, että päivähoito on laadukasta ja lapset siellä viihtyy, mikään ei muutu. Vaikka syytä olisi, ja paljon. Mutta niin kauan kuin suojelette itseänne mieluummin kuin lapsianne, mikään ei todellakaan muutu.

mutta yhdessä muiden vanhempien ja henkläkunnan kanssa voisitte miettiä miten oloja saataisiin paremmaksi. Omatuntosikin saattaisi parantua, kun tietäisit että lapsellasi on paremmat oltavat ja jaksavat hoitajat.

päiväkodissa, eikä siellä kukaan heitteillä ollut. Myöskään omien lasteni päiväkodissa en ole yhtä poikkeusta lukuunottamatta havainnut mitään heitteillejättöä. Tämä poikkeustapaus oli yksi poika, joka huusi jatkuvasti, mutta ei sille olisi kukaan voinut mitään. Omat lapseni väittävät viihtyvänsä päiväkodissa ihan hyvin, ja kotonakin joutuvat leikkimään keskenään ja monesti menee koko päivä etteivät pyri syliinkään. Joten olisiko niin, että jotkut lapset on vaan kotona hemmoteltu sylilapsiksi joilta puuttuu oma-aloitteisuus kokonaan? Eihän sellaista lasta voi päiväkodissa hoitaa. Kun omat lapseni ovat aika itsenäisiä kotioloissakin, ihmettelen miten päiväkodin tätien pitäisi niitä sylitellä kun se ei heitä vaan kiinnosta? Jos yhtä hoitajaa kohti on vaikkapa 10 lasta, niin helposti ehtii sylitellä niitä tarpeeksi jos eivät ole ihan nössöjä ja emotionaalisesti turvattomia.

nyt ottaa ne laput silmiltä, ja alkaa ihan oikeasti myöntää että päivähoito on kriisissä. Niin kauan kuin vanhemmille on helpompaa pitää laput silmillä ja hokea, että päivähoito on laadukasta ja lapset siellä viihtyy, mikään ei muutu. Vaikka syytä olisi, ja paljon. Mutta niin kauan kuin suojelette itseänne mieluummin kuin lapsianne, mikään ei todellakaan muutu.

Miten minä muka itseäni suojelen ja kuljen laput silmillä? Juuri äsken kirjoitin, että tiedän pk-todellisuuden ja ongelmat siellä oikein hyvin ja minulla on huono mieli joka päivä, kun joudun itkevän lapseni sinne jättämään. Hirveästi ei kuule ole tässä vaihtoehtoja, jos olisi, niin hoitaisin lapseni muulla tavalla. Eikä se päiväkoti siitäkään parane, että otan lapsen sieltä pois ja jään kotiäidiksi, joka tuntuu jonkilainen trendi olevan. Mitä se sit auttaa???

Ihan turha täällä toitotella, että se jostain todellisuuden myöntämisestä kiinni olisi. Olen sen tehnyt ja kuule, mikään ei muuttunut sen seurauksena. Ottakaa te hoitajat vaan ne laput silmiltänne ja myöntäkää, että tekin voisitte tehdä jotain asian eteen.

Itse olen varastossa töissä enkä hauku työtäni. Teen hommaa kunnes mut sieltä kannetaan ulos! Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö moni asia voisi olla paremmin, ei sekään aina unelmaa ole.. ;)



Hoiva-ala on sama hoitajilla näköjään ongelmana aina: isot ihmisrryhmät jokka hoidetaan niin pienellä porukalla kuin mahdollista. Siitä tosiaan pitää valittaa toiseen suuntaan kuin vanhemmille.



Omat lapset on isossa tarhassa ja sielä hoitajat VIIHTYY. Jos jossain on joku hoitaja sairaana, myöhässä niin toiselta osastolta saadaan turvaaja. Homma kuulemma toimii.



Juuri kuuntelin viikko sitten hoitajienliiton puheenjohtajan haastattelua joka sanoi että on ihan se ja sama minkä vuoksi lapsi tulee tarhaan. Hän elää omaa yksilöllistä elämää ja siitä tarttee välittää.

Ryhmäkokoihin pitää kiinnittää huomiota.



Minua itseäni surettaa niitten lasten puolesta jokka tarttee vähän enempi ohjausta ja apua -kukin itselleen sopivalla tavalla ja nyt heitä siirretään isoihin ryhmiin (kouluissa ja tarhoissa).

* Missä on ymmärrys yksilön tarpeisiin päättäjilta kadonnut? Itse koitan äänestää ihmistä joka puhuu lapsiperheiden asioista, joten itse en voi valittaa. Mutta harmittaa ne jokka valittaa, muttei äänestä! :(



Viinasta voidaan tehdä päätöksiä puoleen ja toiseen kun huomataan että ensin tehty päätös nostaa tapaturmia, sairauksia, köyhyyttä, väkivaltaa, kuolemia.. Pari vuotta "kokeillaan" ja tehdään täyskäännös. MUTTA hoiva-alalla NYT tehty päätös ei sitä huomata ensi vuonna tai 3 vuoden päästä vaan myöhemmin kun ne lapset joilla on ongelmia, kasaa lisää ongelmia itselleen ja heistä tulee todella huono-osasia. En sano että lukihäiriöinen alkaa suoriltaan tappamaan toisia, tai itsensä mutta jos häntä kiusataan isossa luokassa, hän tippuu opetustahdista, masentuu, menettää ystäviä (sieltä erityisryhmästä), ei kiinnostu enää opiskelusta koska myönteiset kokemukset loppuu niin kohta ollaan siinä pisteessä että se lapsi voi todella huonosti!



Jokelassa oppilas taisi kuitenkin pärjätä koulussa, miten käy niitten jokka ei pärjää ja heijät heitetään luokkaan jossa ei pärjännyt?

Samaten kun opettaja joka ei osaa selviytyä n. 30 oppilaan tunnista, jossa muutama oppilas jokka tarttee lisähuomiota saa luokkaan lisää eritysopetusta? Häiriö lisääntyy ja opetus kärsii lisää. Lisää oppilaita putoaa kyydistä.



Alle 3- vuotiaat tarttee pieniä ryhmiä jos nyt ei ole semmosia reippaita niinkuin omat lapset. Omat lapset on niitä jokka menee leikityttään toisia eikä seiso tumput suorassa.

Lapsissakin on niitä eroja!



Oman tarhan kanssa on avoin yhteys ja sitä tarvitaan että tiedetään miten lapsi voi. En hetkeäkään usko että hoitajat valehtelisi tarhassa olosta, enkä usko että niin kukaan edes SAA tehdä. Pitäähän vanhempien tietää miten lapsi käyttäytyy ja jaksaa hoidossa.



Asiakkaille nro 15 ei saa kertoa työpaikan ongelmista. Mutta se että on HOIDOSSA jossain (minkä ikäsenä tahansa) on päinvastoin velvotettu että kertoo hoidokin elämästä!

Kato kun siinä on joku pieni ero puhutaanko jostain matosta tai ihmisestä!!!

tekisi jotain yhdessä ? En ymmärrä sinua..

tuollaisia yksinkertaisia vanhempia kuin sinä olet. Lapsellasi voi olla todella raskasta pk:ssa vaikka väittäisi viihtyvän, olot eivät siellä parannu jos te vanhemmat tyydytte tilanteeseen. Menkää joskus päiväksi katsomaan millaista se on. .

Ai minä se olen yksinkertainen (kiitos tästäkin taas!). Kyllä minä tunnen oikein hyvin sen päiväkotien todellisuuden siellä ja olen lapseni pk:ssa monta päivää viettänyt. Juuri siksi tuo ainainen valitus on varmasti mun korviin kantautunutkin. Minun lapseni hoitopaikassa on muuten aina 3 hoitajaa kerralla (lapsia 20) ja siitä huolimatta hän viihtyy huonosti siellä (on kyllä päässyt syliin yms.). Hoitajien määrästä huolimatta lapsi ei pk:ssa viihdy, eivätkä hoitajat tee mitään asialle - siis muuta kuin valittavat. Iso ryhmä on varmasti yksi syy pk:n ongelmiin, mutta ei varmasti ainoa! Vaikka hoitajia olisi kerrallaan viisi, niin en usko, että tuo valitus paljon siitä laantuisi. ENemmän vaan olisi aikaa juoruta keskenään, kun lapset katsoo dvd-elokuvia.

ap

Kun on vaan positiivisia muistoja päiväkodista? Ei esim. meteli, oman vuoron odottaminen jne. ole välttämättä lapselle traumatioivia kokemuksia, vaan ihan normaalia ja tervettä. En minä ainakaan muista ajatelleeni, että hui kauhea kuinka ahdistavaa kun täällä ei ole ihan hiljaista, tai voi hirveä kun meitä on useampi syömässä tässä pöydän ääressä ei täti syötä pelkästään MINUA. Mutta lapset ovat erilaisia ja voihan olla että minulle on tiedostamattomia traumoja joita en muista. Joka tapauksessa, hhyvät muistot päiväkodista jäi.