Lue keskustelun säännöt.
Kiva yllätys oli kun tulin yövuorosta kotiin
30.12.2005 |
kissat oli avannu jääkaapin oven ja kaikki sapuskat ihan lämpimiä siellä...roskiin menee koko sisältö, kun ei tiedä kuin monta tuntia ovat lämmenneet... Alatoopiin oli kisut syöneet, toivottavasti edes maistui :/
Kommentit (24)
Siitä on enemmän riesaa kun lapsesta. On pakko mennä ulos kelillä
kun kelillä. Purevat kaiken rikki, haisevat ja pierevät. Vaikea saada
hoitoon, karvoja joka paikassa, ym ym...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lee isäntäväen poissaollessa. Ilmeisesti arkkupakastin oli monessa perheessä ainoa viritys mitä koiruudet ei saaneet auki!
Eläimeen luodaan suhde, joka on rakastava. Ei samanlainen kuin ihmiseen, mutta yhtä antoisa.
Vierailija:
Siitä on enemmän riesaa kun lapsesta. On pakko mennä ulos kelillä
kun kelillä. Purevat kaiken rikki, haisevat ja pierevät. Vaikea saada
hoitoon, karvoja joka paikassa, ym ym...
Vierailija:
Siitä on enemmän riesaa kun lapsesta. On pakko mennä ulos kelillä
kun kelillä. Purevat kaiken rikki, haisevat ja pierevät. Vaikea saada
hoitoon, karvoja joka paikassa, ym ym...
eikä ne mitään paikkoja riko jos niillä on tarpeeksi aktiviteettejä. kunnon lenkkejä, ja paljon tekemistä.
ei " sohvaperunaksi" . koirat ja kissat on tosi fiksuja eläimiä mitkä tarttee tekemistä siinä missä lapsetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen kanssa ei ole pakko mennä ulos jos sataa räntää taivaan täy-
deltä. Koiran pitää päästä ulos heti aamulla vaikka muksut nukkuis
pidempään. Jotkut koiran omistajat antaa koiran nuolla omaa naamaa-
nsa sen jälkeen kun ensin ovat nuolleet persreikänsä puhtaaksi. Sitten
suukotellaan vauvaa. Ihanaa kun saa kierrättää paskaa naamasta toi-
seen. Onneksi ihmissuhteet riittää tässä perheessä. T:4
Lapsissa ja eläisimmä on sekin ero, että lapset kasvat ja kehittyvät. Sellainen pikkulapsiaika kun kukkamullat tongitaan ja seinille piirrellään kestää pari vuotta. Eläin ei kehity mihinkään, lopulta se vaan alkaa haista entistä pahemmalla ja kuolee pois.
Sorry vaan, mutta näinkin voi ajatella. En voisi kuvitellakaan hankkivani eläintä omaan kotiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tietty jokaisella omat mielipiteensä.
kyllä se koirakin hehittyy...sen kanssa vaan pitää treenata.
ja minusta.. koira on helpompi kasvattaa kun lapsi, vaikkei niitä voikkaan verrata. ihminen on aina se lauman johtaja. kun ne eläimet on " hanskassa" ni ne on kivoja.
meillä lapset tykkää koirista ja tietty toiste päin.
jotkut on koiraihmisiä, sille ei voi mitään.
t: koiraihminen
Eron sitten huomaa näiden eläinvastustajaihmisten mielipiteissä. Kovasti ahdasmieliseltä kuulostaa...
En voisi kuvitellakaan elämää ilman koiria ja kissoja. myös lapsemme pitävät niitä perheenjäseninään. Ovat sosiaalisia, empatiakykyisiä, luontoa arvostavia ja vastuuntuntoisia lapsia. Voisivat toki olla sitä ilman perheemme lemmikkejäkin, mutta osa kunniasta lankeaa mielestäni juuri eläimillemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia meille ei tule koska ne huutaa, riehuu, rikkoo, kyselee, ei osaa olla hiljaa, niitä ei voi jättää noin vaan hoitoon saatika lopettaa jos sairastuvat parantumattomasti ja elämästä katoaa ilo taiu myydä pois jos tulee pakottava tarve.
Meillä koira käy muutaman kerran kuukaudessa " mummolassa" yökylässä, on aina tervetullut sinne ja nauttii siellä eläkeläisten tarjoamista " eduista" eli suomeksi sanottuna nukkuu, nauttii ihailusta, rapsutuksista ja SYÖ..
Ja niin.. Jos joku on sitä mieltä, että en tule koskaan tietämään miltä tuntuu kun rakastaa omaa lastaan niin se on palturia. Kukaan ei voi tietää mitä minä tunnen koiraani kohtaan.
Tai, että en voi saada lapsenlapsia.. Voinpas! " Tyttärelläni" on La tammikuun lopulla!!! =)
Ja niin, siitä ei lähde karvoja kun se on karvaton. *hah*
on antoisa eri tavalla kuin ihmissuhde. Ilman eläintä jää paljosta paitsi mm. eläimen tarjoamasta ystävyydestä ja pyyteettömästä rakkaudesta.
Ja koirakin kehittyy, kasvaa ja aikuistuu, vanhenee ja viisastuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieluummin seurailen kaverini koirien touhuja kuin heidän lapsiensa...
En ole lapsirakas, pidän koirista.
Vierailija:
Eron sitten huomaa näiden eläinvastustajaihmisten mielipiteissä. Kovasti ahdasmieliseltä kuulostaa...
En voisi kuvitellakaan elämää ilman koiria ja kissoja. myös lapsemme pitävät niitä perheenjäseninään. Ovat sosiaalisia, empatiakykyisiä, luontoa arvostavia ja vastuuntuntoisia lapsia. Voisivat toki olla sitä ilman perheemme lemmikkejäkin, mutta osa kunniasta lankeaa mielestäni juuri eläimillemme.
En ole ehdasmielinen sen takia, etten pidä eläimistä, en vain pidä eläimistä. Sen sijaan suon mieluusti eläinten suoman ilon muille ihmisille enkä arvostele heidän tapaansa ajatella. Varmaan ne karvaiset perheen jäsenet tuovat ilon joillekin, itse pidän ihmisistä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useimmiten näin ei ole.
En ole ehdasmielinen sen takia, etten pidä eläimistä, en vain pidä eläimistä. Sen sijaan suon mieluusti eläinten suoman ilon muille ihmisille enkä arvostele heidän tapaansa ajatella. Varmaan ne karvaiset perheen jäsenet tuovat ilon joillekin, itse pidän ihmisistä enemmän.
[/quote]
Lentääkö niiltä sellasia räiskäleitä. Jos koiralla on ripuli, niin saako koirille ostettua koirien vaippoja?
* sorry, mut mä en tiiä koirista yhtään mitään*
meillä on anopin katti sattuneesta syystä hoidossa vielä ainakin seuraavat 6kk. mä olen aivan kypsä siihen elukkaan! en ole koskaan välittänyt mistään eläimistä muutenkaan. tämä 6v mamman pikku mussukka on oikea perkele suorastaan. tapetit kaikki vaihtokunnossa kahdesta huoneesta, helvetin kallis sohva pilalle raavittu ja siihen käydään myös säännöllisesti kusemassa, haisee kuin helvetti jo ja vain vuosi sitten ostettu. yhdistelmärattaiden kankaat kynsitty, lampaantaljalle paskottu. vauvan pinniksen patja vaihdettu 3kk sisään kahdesti kusen hajun vuoksi. katti myös varastaa ruokaa mistä vain pystyy. ja kaikki kelpaa. jouluaterialla kun poituimme olohuoneeseen avaamaan lahjoja, kissa istui kinkkuvadilla vetämässä kinkkua naamaansa. varastaa lasten ruuat jos en seiso vieressä ja sähisee heille. kallis eläinkaupan ruoka ei kelpaa. herättelee lapsia joka yö puremallla ja raapimalla, makuuhuoneessa ei ole nimittäin ovea. ainoa paikka jonne katin saisi lukittua on vessa mutta mouruaa ja kynsii ovea kuin mielipuoli siellä niin ettei kukaan pysty nukkumaan. kukkasia on enää 3 hengissä. kirjahyllyssä en uskalla enää pitää mitään kun sieltä tulee kaikki alas. kynttilöitä ei voi polttaa missään. söi mieheni mp3 soittimen piuhat jouluyönä korjauskelvottomiksi vaikka ne oli nostettu korkealle. että näin. anoppi on sairaalassa ja todella huonossa kunnossa, kissa on hänelle hyvin tärkeä joten ei sitä voi hävittääkkään vaikka mieli tekisi kyllä ampua se noin tunnin välein. ketään muuta ei ole joka siitä huolehtisi. olen ihan helvetin kypsä siihen pikku perkeleen terroristiin. leluja on varmaan pitkälti yli 30, raapimapuita 3 ja ostimme myös sellaisen feliway-haihduttimen mikä lie anopin pyynnöstä ettei pikku ressu vaan stressaa... grrr!
Esim. sohvan saat hajuttomaksi sillä.
Jätä kirjahyllyn ylin hylly tyhjäksi, niin kissa voi möllöttää siellä, tykkäävät korkeista paikoista.
Jos kissa puree ihmistä, sumuta vettä sumutinpullosta heti, niin oppii, ettei niin saa tehdä. Mutta sumutus on tehtävä heti, tai kissa ei ymmärrä asiayhteyttä. Myös veden ripsautus naamalle tehoaa yhtä hyvin.
Pyykkikoneessa pestävät kamat saat pissahajuttomaksi lisäämällä huuhteluaineen sijasta väkiviinaetikkaa koneeseen.
Onneksi oma nykyinen kissa on sen verran tyhmä, että ei ole älynnyt, kuinka kaapin ja jääkaapin oven saa auki. Se maukuu kyllä ovilla ja tahtoisi änkeä sinne, mutta tavallinen ulospäin aukeava kaapinovikin on sille ylivoimainen tehtävä, ilmeisesti.
Meillä kävi tänään niin, että aamulla olin ottanut rasiasta kuivattua kissanminttua ja laittanut kissalle vanhaan sukkaan leluksi, kun se kulki mun perässäni ja oli jotakin vailla, vaikka oli ruokaa yms. Leikin sitten jonkin aikaa kissan ja sukan kanssa ja menin muihin hommiin. Jonkin ajan päästä löysin sitten kissan lattialta hulluna kierimässä - se oli tiputtanut ja repinyt auki koko kissanmintturasiallisen ja levittänyt sen makuuhuoneen mattoon ja kieri siinä onnessaan. Pahemman luokan riippuvaisuusongelma... Siivosin sotkun ja melkein tunti sitten, ja kissa ryntäilee vieläkin ympäriinsä ihan pöhkönä... :)
kyseessä siis leikkaamaton kollikissa. sohvasta ei saa kankaita pestäväksi. kaikki konstit on koitettu tuohon hajuun, aivan hemmetin kaikki. jopa tomaattimehu kun joku sanoi että se auttaa. yhdistelmät ainakin tuoksahtavat ihan selvästi, taljan heitin pois jo. sohvaan kun istahtaa niin sellainen hajunpelmahdus käy että huhhuh. kissakarkoitetta olen myös käyttänyt, samaten suojannut johtoja tabaskolla. ei auta. nytkin esikoinen huutaa keittiöstä että kissa puree.. prkl.
Mulla oli ahne koira, joka osasi avata jääkaapin oven ja yleensä mätti naamariinsa voit ja lihat. Hommasin sellaisen tarroilla kiinnitettävän lapsilukon jääkaappiin. Sen jälkeen koira keskittyi päivisin roskiksen tonkimiseen :O ja eikun taas lapsilukkoa ostamaan....