Puolisin asema esteenä

Riippuu varmaan alasta ja maastakin mutta ei meillä ainakaan ole havaittavissa moista. Miehellä on iso budjettivastuu ja alaisia sekä täällä että Suomessa ja ihan normaalisti olemme tekemisissä ja ystävystyneet näiden " alaisten" perheidenkin kanssa. Ei nyt mitään sydänystäviä olla, mutta normaalilla tavalla tekemisissä ja se riittää ainakin minulle. Voidaan siis soitella puolin ja toisin ja pyytää tarvittaessa apua jne. Onko miehesi muiden suomalaisten kanssa tekemisissä töissä " pomona" vai kaverina? Meillä mies käy lounaalla porukassa jossa on monesti joku toinenkin suomalaisista mukana ja pyrkii omien sanojensa mukaan kuulema olemaan enemmän hyvä kaveri kuin " iso pomo" . Pomon rooli lienee lähinnä rahahanojen kanssa pelailua ja kehityskeskustelujen käymistä.

Eli emme ole tuppaantuneet " pomon" seuraan, vaikka olemmekin heidän kanssaan ainoat suomalaiset kyseisessä firmassa. Aluksi suunnittelimme että pitäisi kutsua heidät, mutta luontevaa tilannetta ei syntynyt. He kyllä kutsuivat meidät kerran lapsensa synttäreille, mutta olimme reissussa silloin. Ehkä katsoivat meidän torjuneen?? Jälkeenpäin tapasimme perheinelmme ohimennen kerran ja ihan mukavasti juttu luisti sen hetken, mutta sittemmin emme ole olleet yhteydessä. Väliin tuli kesä+tieto siitä että me jatkamme matkaa.

Minusta ongelma ei välttämättä ole esimies-alais asemassa (vaikka kyllä sekin tietty vaikuttaa, että esim. mieheni tuntee olonsa vähän hassuksi, jos kaveeraisi liikaa) , vaan siinä että koemme (lähinnä tietty mieheni) että emme ole samalla aaltopituudella, tyyliin huumoriosasto, arvostukset jne.. Jos olisimme en usko että ongelmaa olisi , etenkin kun olemme puolisot&vaimot kaikki samalla alalla&koulutuksella&lähes iältämmekin varustettuja. Vaan eihän sitä koskaan tiedä...

Tosin meillä on lisäksi pieni kielikuilu, koska pomon vaimo ei puhu suomea kovinkaan hyvin, ja minulla taas ei hänen kielensä taito ole ihan hanskassa.

Eli jos itsestänne tuntuu, että ette kuulu joukkoon tai että miehestäsi tuntuu oudolta olla siinä porukassa työn ulkopuolella niin tosiaan ehkä kaikilla on helpompaa :-) Mutta jos teistä tuntuu että samassa veneessä ollaan kaikki täällä niin muutkin varmasti aistivat sen eikä se heitä häiritse (kai... ;-) Ihmiset siis ovat minusta tärkeämpiä, eikä se mitä tekevät.

malla65:

Hei,

Oletko sinä törmännyt kiusalliseen ongelmaan, jossa työkomennuksella johtavassa asemassa olevan puolison " status" vaikuttaa/on esteenä luonnollisiin ystävyyssuhteisiin? Kun suomiperheiden työssäkäyvät puolisot on oman puolison alaisia, ei luontevaa ystävyyssuhdetta ko perheisiin synny. Tuntuukin, että on parempi pysyä taustalla ja antaa toisten olla kiinteämmin yhdessä. Onneksi lapset eivät tallaisiin asioihin kiinnitä huomiota.

Kerro kokemuksistasi.

Enkä edes välttämättä tiedä mieheni työtuttavien keskinäistä hierarkiaa, ei ole tullut juurikaan edes puheeksi muiden " rouvien" kanssa. Erään mieheni alaisen (kamala sana muuten) vaimosta tuli ihan parhaita kavereitani, ovat palanneet Suomeen takaisin, mutta ystävyys on välimatkasta huolimatta säilynyt.



Riippuu varmaan niin alasta kuin yrityksen kulttuuristakin ynnä esimiehestä itsestään (helposti/vaikeasti lähestyttävä jne.) miten suhteet hoituvat ja millaisiski kehittyvät.

Ehdottomasti puolison status hankaloittaa expaattirouvien kaveruussuhdetta. Jos rouvan mies sattuu olemaan puolison pomo, ei sita todellakaan pysty olemaan oma itsensa, itsestaan voi antaa kanssakaymisissa sellaisen 20 prosentin pintaraapaisun.



Ensinnakin jokaisella on aina tyomina ja vapaa-ajan mina ja ainakaan oma mieheni ei edes valita olla pomonsa kanssa tekemisissa vapaa-ajalla, olisi liian stressaavaa joutua aina olemaan vahan skarppina seka mielin kielin. Ja itselleni on ainakin tarkeaa, etta voin sanoa kaverille, jos joku hanessa mattaa ja tatahan ei tietenkaan voi pomon rouvalle sanoa, joten tasa-arvoinen ja rento kaveruus ei vain onnistuisi, vaikka kemiat klikkaisivatkin ja olisi samanikaisia lapsia.



Ja myoskin pomolla on selkeasti tyo- ja vapaa-ajan mina. Pomo on lupsakka ja pidetty firman ulkopuolisten expaattien keskuudessa, kun firmassa on hanta jo Suomen ajoilta lahtien pidetty epainhimillisena, omia etujaan ajavana tylyna tyyppina. Koskaan en tata itse uskoisi, kun hanen kanssaan juttelen, mutta tosiaan kunnioitus on vahan hankalaa, kun tietaa tuon tyominan. Mutta kaikkein hirveinta olisi olla pomon rouva ja yrittaa luoda kaveruutta alaisten vaimoihin, koskaan ei voisi tietaa, haluaako joku olla aidosti kaveri vai ajaa miehensa etuja. Silla oikeasti, on niin huvittavaa kuulla paikallisista, jotka ovat kutsuneet pomoa perheineen syomaan, vaikka antavat hyvin ymmartaa, etteivat pomosta pida, eivatka hanta arvosta. Itse kylla mielummin ystavystyn muiden firmojen expaattien rouvien kanssa, eipahan tarvitse teeskennella.

Mansikki77, aika osuvasti kuvasit tilanteen.



Pomon rouvana en ole joutunut teeskentelemään, mutta aika hienotunteisella tasolla vaihdetaan kuulumisia. Itse tietysti joutuu varomaan puheitaan, ettei vaan lipsauta mitään firmaan liittyviä asioita.