* * * Heinäkuisten -06 kuulumisia * * *
Ikävä jo ehti tulla teitä armaat heinäsiskot! Lehteilin pinoa ja viimeisin havainto heiniksistä oli 25. päivä viimekuuta. Joten pistetään taas piristystä arkeen ja tekstiä pötköön!
Meillä poika on edelleen nahkahammas. Juuri tämän vuoksi kutsun häntä kujeillen herra torahampaaksi. Taitaa tulla vitsailusta viimein totta; kiukkuinen on kuin mikä, lämpöilee sekä ikenet muistuttaa purkautuvaa tulivuorta. Jännää että joillekkin lapsille hampiminen on aivan läpihuuto juttu, kun taas jotkut tekee niitä pii- ii- itkään, kiukkuisesti ja tunteella. Huoh! Herraseni kuuluu tähän jälkimmäiseen kategoriaan. Yö meni pienissä koiranuni pätkissä, mutta nyt kun istun tässä kahvikuppi nenän edessä, niin elo taas hymyilee. :)
Poika on alkanut viihtyä yhä paremmin ja paremmin sisaruksiensa kanssa. Meinasin pissiä housuihini kun nauratti niin kovin; isommat juoksee pikkumiestä karkuun ja pikkuinen karjuu taisteluhuutoa ja jahtaa heitä kävelytuolilla ympäri asuntoa. Kaikilla oli hauskaa.
Pitäisi varata 8kk lääkäriaika, 16. pvä tulee täyteen. Aika menee niin nopeasti! Millaisia työsuunnitelmia teillä on? Kauan meinaatte olla kotona? Mulla on tulevaisuus auki, ja se hieman huolestuttaa. Huhtikuussa alkaa kodinhoidontuki jakso, joten pitänee lähteä kirjastosta lainaamaan se penninvenyttäjän keittokirja ;)
Kommentit (28)
Heipsan!
olipas pitkä pino :-) mutta oli tosi mukava lukea kuulumisia. Meilläkin herra on tällä hetkellä aika kärttyinen , hampaita tulee ja kovalla vauhdilla. tällä viikolla jo kaksi alas, nyt sitten on pari yötä mennyt niin että pari kertaa ollaan herätty ja pitänyt saada maitoa mitä ei ole tapahtunut moneen kuukauteen, no jospa ei tätä vaihetta kestäisi pitkään.
Meillä oli neuvola ja 6 kk mitat oli painoa 9230g ja pituutta 69cm, meillä ollaan jo vaihdettu isompaan istuimeen, kun kaukalossa on tosi ahdasta ja herralla menee siinä hermot.
Itse ajattelin olla kotona vielä ainakin vuoden päivät jos ei sitä ennen tule tosi hyvää työtarjousta, tosin kyllä tämä kotiäitinä oleminenkin on työtä! tosin ei siitä ns. rahallista palkkaa saa , mutta lapsilta ainakin hellyyttäviä hymyjä jne.
Meille tulee miehen kanssa ensi kuussa pitkästä aikaan kahdenkeskistä aikaa kun lähdetään risteilylle, on ihan mukava päästä kahdestaan ja rentoutumaan. Ei olisi tuotakaan tullut jos en olisi ostanut synttärilahjaksi miehelle risteilyä :-)
mutta nyt Mikolla menee hermot kun ei pääse eteenpäin...
Jaksamisia kaikille ja toivotaan että nämä tosi kovat pakkaset olisi vähäksi aikaa ohi.'
T:tupuhupuna ja mikko
Iltapaivaa kaikille ja sateisia terveisia Lontoosta! Olen kylla ahkerasti lukenut heinakuisten seikkailuja mutta kirjoiteltua tulee harvemmin. Meidan pikku-neiti otti pienen kasvupyrahdyksen tossa 6k:n ja 7kk:n valilla, painoa tuli lisaa viidessa viikossa 720g ja viisari vaa' assa heilahti 7.380kg. Pikkuinen on viela mutta kova on yritys!! Hampaita meilla on alhaalla kaksi, ovat siella olleet jo 4kk. Ylahampaat viela antavat odotuttaa itseaan, ikenet kylla pullottaa ja kuolan maara on aivan uskomatonta... se bonjela geeli on kylla aivan voittamaton!! Kiinteita on neiti syonyt poulitoista kuukautta ja hyvin tuntuu maistuvan, ainut vaan etta nuo ylahampaat pahalaiset aiheuttaa ongelmia ja viime aikoina ei ole lammin ruoka oikein tahtonut maistua. Muuten meilla elama oikein rauhallista, neiti ei ole juuri kiinnostunut liikkeelle lahtemisesta (aitin suureksi harmiksi...)mutta aanta kylla lahtee ja mita suurempi yleiso, sen parempi!!
Nyt kuuluu kutsu vaipan vaihtoon.... mukavaa helmikuuta kaikille!
Pettigrew & Pikku-Neiti
Tosi ihanan pitkä pino!Lukenut olen sen jo joitain päiviä sitten,eli en tarkkaan muista,mitä pitäis kommentoida...Joten kirjoittelen meidän kuulumiset omaan ' tyyliin' :-)
Seitsemän kk on nyt sitten plakkarissa.Nyt ei enää ihan niin paljon ' ahdista' ajan kulu kuin aiemmin.Olen huomannut,että ei tämä meidän vauva vielä mihinkään katoa vaikka kasvaakin!
Töihin paluusta oli ainakin puhetta.Luulin ennen pojan syntymää,että töihin olis palattava pikimiten,mutta jäänkin vielä kotiin.Ajatus pojan päiväkotiin viemisestä alkoi ahdistaa toden teolla.Hän nimittäin joutuisi vuoropäiväkotiin.Enimmäkseen varmaan olisi normaalisti aamupäivät hoidossa,mutta voisi joskus pakosta joutua olemaan illan,yön ja vielä seuraavankin aamun peräjälkeen hoidossa.Teemme molemmat kolmivuorotyötä...Onneksi mieskin on täysin hullaantunut Poikaseen,joten ei hänkään halua vielä pojasta kolmivuorotyöläistä ;-) Katsotaan nyt kauanko olen kotona...Tai siis kyllä menen töihin keikkavuoroja tekemään heti,kun tissitys radikaalisti vähenee,mutta vain miehen vapaapäivinä.Silloin on kotihoito mahdollinen...Ihan kiva ajatus palata pehmeällä laskulla töihin!
Erossa en kyllä pojasta ole montaakaan tuntia ollut.Ei ole ollut sellaisia menoja,eikä tarvettakaan.Emme erityisesti ole vielä kaivanneet kahdenkeskistä aikaakaan kodin ulkopuolella.Odottelen rauhassa aikaa,joka väistämättä joskus tulee...aikaa,jolloin nauttii elämän pienistä iloista ilman kolmatta osapuolta tai edes sitä toista osapuolta! Nyt vielä olen sillai positiivisesti täysin kiinni pikkuisessa.Ja imetänkin vielä ihan säännöllisesti 7-10 kertaa päivässä+yössä.Eli kahden kimpassa enimmäkseen kuljemme...
Poika saa raivareita lattialla ollessaan,kun ei pääse eteenpäin!Hauskan näköistä,kun aikansa ryömimistä yrittäessään ja lelua tavoiteltuaan alkaa huutaa suu auki ja koko kroppa täristen,ja lopuksi painaa päänsä käsiinsä.No sitten pyörähtää selälleen ja taas mahalleen ja selälleen... ja näin vaihtaa maisemaa uuden lelukasan lähettyville.Eli ei vieläkään osaa ryömiä eikä kontata.Pyörien menee eteenpäin ja huoneesta toiseen.Ei myöskään nouse istumaan eikä siis yritä nousta myöskään tukea vasten.Mutta lattialla viihtyy ja kovasti touhuaa ympäriinsä ja leikkii.Ja kovaan ääneen jokeltelee ja eri äänteitä kokeilee.
Itse ehtii syödä rauhassa ja joskus kahvikupposenkin juoda...Sillai elämä pikkasen helpottanut.Jahka oppii konttaamaan,niin perässä on juostava eikä taas ehdi itse istua.Eli nyt nautin tästä hitaammasta etenemisestä!
Hampaita on jo neljä kappaletta.Ensimmäiset kaksi tulivat itkuitta,mutta ylös puhjenneet aiheuttivat tosi rikkonaiset yöunet.Nyt öisin syö kerran,ja pari kertaa saattaa jotain muuta äännellä,mutta rauhottuu yleensä itsekseen.Nukkuu siis 10-11 tuntia,ja aamu alkaa klo:7-8 aikaan.Päivisin nukkuu vaihdellen 2-3:t unet.Unien pituus vaihtelee suuresti.Eniten vaikuttaa edellinen päivä.Jos se on ollut rankka,niin seuraavana päivänä päikkärit ovat pidemmät kuin 1/2 tuntia kerrallaan.
Tällasta meillä...Terveinä olemme saaneet olla koko poppoo (koputtaa puuta)!Kaikille aurinkoisia tavipäiviä ja nuhat ja yskät hus hus!!!!
T:PauliNea ja Poikanen 7kk
Vaihdoin nimimerkkiä, joten tässä ollaan nyt tällä nimellä!
Meidän neiti on tosiaan ollut nyt terveenä jo kolmatta viikkoa, mahtavaa! Ja koko perhe voi paljon paremmin. Poikakin tervehtyi siitä Kawasakin taudista, vaikka edelleen syödään lääkkeitä ja käyudään sairaalassa kokeissa. Kuulemma kouluikään asti....
Meidän tyttö oli kasvanut hienosti kuukaudessa. Nyt 7kk neuvolassa mitat oli siis 7,3kg/67,5cm:) Oli jo aikakin päästä yli seitsemän kilon!!
Hassusti neiti ryömii jo eteenpäin ja istuu jonkin aikaa tukematta. Vielä en uskalla kuitenkaan jättää yksin istuksimaa, koska saattaa keikahtaa taakkepäin milloin tahansa.
Yöt ovat parantuneet myös huomattavasti! Nyt ollaan menty viikon ajan ilman yhtään heräämistä! Pidin tassuttelu-unikoulua yhden yön ja siitä se sitten lähti! Täydet yöt ilman maitoa. Kerran ehkä laitan tutin suuhun, mutta siinäpä se. Jääkin nukkumaan itsekseen ilman mitään hyssyttelyjä. Aivan mieletöb muutos siihen kamalaan itku/huuto/kanniskelu/hyssyttely-rumbaan, jota kesti yli 4kk!
Ostimme tytsylle kävelytuolin, joka on ollut meidän pelastus! Tyttö ei nimittäin jää minnekään yksin ilman kovaa huutoa. En saa siis poistua näköpiiristä tai alkaa itku. Nyt neiti pystyy rullailemaan mun perässä tuolillaan ja pääseekin kauheeta vauhtia jo! Hassu näky:) Ryömimällä ei jotenkin vielä tajua ' etsiä' mua vaan jää vaan sitten paikalleen makaamaan ja kiljumaan..;)
Vauveli tykkää kovasti musiikista ja isoveljestä. Jännä, miten niistä alkaa olla jo seuraa toisilleen. Isoveikka syöttää siskoa, antaa tuttia, naurattaa ja leikittää.
Tyttö ei oikein syö vielä kovin suurella ruokahalulla, tosin se on nyt parantumassa, kun yösyötöt jäi pois. Nyt menee ehkä 1,5 purkkia päivässä+ n. 7dl maitoa. illalla ehkä puuro.
sellaista täällä. Kovasti odotellaan jo kevään alkua....
elia78 (ent. sitruska) + muksut 7kk/2v9kk
Kiva kuulla, että muutkin ovat selviytyneet taudin kourista takaisin normaaliin päiväjärjestykseen. :D
Meilläkin on muutenkin nyt mukavasti sujunut , mutta Mona-ressu sai ihmeellisen näköistä ihottumaa rintakehälle, kainaloiden hankaan ja masuun sekä koko keholle. Iho oli ihan tulipunainen, paikoin hilseileväkin. Vein tytön suoraan yksityiselle lastenlääkärin puheille, joka antoi meille lähetteen keskussairaalan lastenpoliklinikalle allergiaselvittelyihin parin viikon päähän.
Aluksi otetaan verikokeita, joissa tutkitaan maito,-muna,-kaura,-vehnäallergiat ja poissuljetaan ne. Koska myös imetän, olen nyt sitten aluksi maidottomalla ja munattomalla dieetillä ja jos niistä ei apua, niin sitten täytyy jättää myös vehnä ja kaura. Saimme myös varalle reseptillä Almiron pepti-korviketta, jossa lehmänmaidonproteiinit on pilkottu sulavampaan muotoon. Vähän kyllä harmittaa. Mites muilla, onko allergioita? Lääkäri lohdutteli kuitenkin, että voi olla, että kyseessä on vain atooppisen ihon hetkellinen pahentuminen, eikä allergiaa laisinkaan. Aika hurjannäköinen iho kuitenkin on :( Onneksi tyttö itse on suloinen oma itsensä, aurinkoinen ja tyytyväinen, kummallista kyllä. Ja niin kun olen imettänyt ja imettänyt ja syönyt maitohappobakteerini yms. vaan aina ei voi itse vaikuttaa siihen, mitä tuleman pitää. Nyt olen ollut kolme päivää itse maidottomalla ja siis tietenkin poistanut tytön ruokavaliosta maidon ja iho näyttää ehkä hieman paremmalta, vaikka on sitä kyllä rasvailtukin. Jännityksellä odotamme lääkäriaikaa.
CV: Kiitoksia vastauksistasi tuolla allergiat-puolella! Toivottavasti tämän toisenkin tytön tilanne alkaisi nyt selviämään. Mites teillä, ovatko kaikki lapsesi allergisia jollekin? Itse osasin jollain tapaa tätä odottaa, sillä ensimmäinen tyttäreni on tosiaan atoopikko ja allerginen ainakin tomaatille ja sitrushedelmillekin. Itselläni sensijaan ei ole varsinaisia allergioita laisinkaan, miehelläni niitä on. Samoin omasta lähisuvustani kyllä löytyy näitä superallergikkoja. :/
Mona on todella vilkas tyttö liikkumaan. Ryömi sängyn alle hirmuisella vauhdilla tänään ja sekös vasta isoasiskoa nauratti kovasti :D Tyttö liikkuu jo pitkiä matkoja eteen päin ryömien ja aika hurjaa vauhtia pääsekin. Konttausasentoon nousee jo ja siinä yrittää heilua, mutta eteen päin ei vielä kontaten pääse. Hampaita ei ole vielä ilmaantunut, niitä edelleen odottelemme. Isosiskokin sai ensimmäisensä vasta 8-9kk:n ikäisenä, joten kait ne sieltä vielä ilmaantuu. En ole ainakaan kuullut, että kenenkään lapsi olisi ilman jäänyt :D Kovasti kyllä hankailee suutaan ja ikenet vähän pullottaa, joten jospa ne helmihampaat pian sieltä ilmestyisivät!
Itse olen ollut senverran itsekäs, että olen ottanut omaa aikaa ja käynyt jumpassa 2-3krt/vko jo pitemmän aikaa. Olen huomannut jaksavani paljon paremmin kaikki valvomiset yms. ja saan paremmin unenpäästä kiinni jne. kun liikun. Eipä sitä omaa aikaa paljon muuten jääkään. Toisaalta en koe sitä oikeastaan enemmän tarvitsevanikaan ja nyt kun Mona vielä vierastaa ja on muutenkin jotenkin enemmän peloissaan, jos minua ei näy niin en raaski pitkiä aikoja olla poissa. Näin on hyvä.
Siitä uhmasta vielä. Varmaan tietenkin tosi yksilöllistä, mutta eräs ystävättäreni jolle noita lapsia on useampia siunaantunut joskus tuumaili, että heillä se on tainnut mennä ohitse siinä 3 ikävuoden kieppeillä. Saa nähdä, kuinka täällä käy! Parempi kuin ei odota liikoja... :D Ainahan sitä kiukuttelua tietenkin tulee olemaan, se jos mikä on varmaa. Ja Vipsilä, aivan taatusti uskon, että murrosikä on varmasti hurjaa aikaa. Joskus olen itsekin miettinyt tässä uhmiksen kanssa temmeltäessäni, että ne ongelmat/huolet hänen kanssaan ovat kuitenkin aika rajallisia vielä. Kun lapset kasvavat, kasvavat myös ne huolenaiheetkin, vai miten se menikään...
Mutta nyt tämä mamma menee nukkumaan ennen yöllistä kutsua..
Aurinkoista kevättä kohti,
t.Saraida ja tytöt 08/04 ja 07/06
Ihana toi nahkahammas vertaus...hih!!
Tytölle tuli tosiaan ne 2kpl alaetuhampaita, ja ylhäällä on ikenet aikas turvoksissa, mutta ei ole hampaita sinne vielä ilmestynyt.
Yöt on edelleen aika hulinaa sen tutin kanssa ja olen toooosi laiska tällä hetkellä, että jaksaisin huudattamalla ottaa tutin pois.
Välillä nukkuu yöt läppeensä ja välillä herää 1-4x/yö.
Ryömimään me opetellaan oikein urakalla. Pyörii ja liukuu taakse päin, mutta eteenpäin meneminen on vaikeaa. Hauska katsoa, kun neiti kiukustuu itselleen, kun ei saa jotain haluamaansa käsiin vaan liukuu aina vaan kauemmas.
Kävelytuolia minäkin olen miettinyt, mutta kappas, kappas, en vielä ole sitä saanut hommattua...jotenkin olen niin jumissa tämän homman kanssa, että en saa mitään aikaseksi. Koko päivän aina touhuan, mutta mitään ei tapahdu?? Kummallista?!
Olen tosiaan alkanut kulkemaan 3x/vk jumpassa ja nautin oikein kunnolla, kun se on minun omaa aikaa ja ainostaan vaan minulle!!!
Ihanaa olla välillä pois kotoa ja aivan " yksikseen" .
On sitä pieneen tyytyväinen. :)
Nyt syömään ja ulos! Kirjoitelkaa kuulumisianne!!
mutsi+muksut
Pari viikkoa sitten oltiin puolivuotis-neuvolassa ja painoa oli 7,3kg ja pituutta 64cm. Alas on tullu toinenkin hammas ja pari päivää sitten oppi neiti ryömimään. Ei kauheen pitkiä pätkiä vielä mee mutta menee vauhdilla kun näkee jotain kiinnostavaa.Likan maidon juonti hetket on nykyään ihan ihmeellisiä! Välillä itkee pari sekuntia ja sit taas juo normaalisti ja taas itkukohtaus ja syö jne.. Laitoin jo kyselynkin tonne että onko olemassa erikokoisia tuttipullon reikiä (siis sen tuttiosan) kun ajattelin että jos ei sieltä tuu kunnolla maitoo ja sen takia hermostuu. Kokeilin vellituttiakin mutta siitä tuli mielestäni liikaa, valui suupielistä ulos. Muuten neiti syö hyvin soseet ja puurot, niitten kanssa ei oo ongelmia, vaan maidonjuonnin kanssa! Vieläkö muuten teidän vauvat herää öisin syömään? Meillä on nyt tullu vakio se klo 4-5 aamuyöllä jolloin syödään ja sit vielä nukutaan puol 7-puol 8 asti. Olishan se kiva jos neiti nukkuis koko yön heräämättä! Äiti-vauva jumpassa ollaan ruvettu käymään, tyttö tykkää kovasti, ainakin liikkumisleikeistä. Kädet ja jalat viuhuu ihan innoissaan! Seuraava neuvola onkin sitten vasta 8kk iässä, ainakin meidän neuvolassa. Silloin on lääkärintarkastus. Mun äippäloma loppuu 24.4. ja pidän kesälomaa pari kuukautta ja vähän hoitovapaata ja sitten elokuun alusta takas töihin. Aika on kyllä menny ihan liian nopeesti! Palataan taas!
mennään jo vauhdilla, vaikka kamalia pakkasia ainakin täällä meillä päin on pitänyt! :D
Tänne ei sen sijaan niin kovin aurinkoista kuulu. Meillä meni oikeastaan koko tammikuu sairastellessa ja kaikki tuntuu jatkuvan samaa rataa vaan. Ensin lapset olivat viikon sairaana, käytiin lääkärissäkin mutta flunssaa vaan. Sitten sairastuin itse, kuume nousi lähes 40 asteeseen ja vauvan kopan lattialle laitettuani mätkähdin itse perässä :D Ihan hirmuinen heikotus, eipä ole moista tautia tullut aikapäiviin ja kun imetän vielä muutenkin, niin vastustuskyky on kaikelle huonompi. Ainakin omasta mielestäni, vaikka vitamiineja syön ja terveellisesti muutenkin. Sitten kun itse ehdin juuri ja juuri toipua taudin kourista niin mies lähti työmatkalle/opiskelumatkalle Tampereelle. Arvaatkaas mitä? Mona-vauva sairastui uudelleen ja samoin isompikin tyttö. Kumpikin halusi syliin, itki ja mustasukkaisuuksissaan isompi yritti huitoa pienempää kuumeessa jne. Onneksi mummo kävi hieman auttelemassa välillä eilen illalla, mutta yöt olivat kamalaa heräämistä, joten väsyneitä ollaan kuin tyhjiin puristettu tiskirätti. Että täällä nyt sitten ollaan jo varmaan kohta kolmatta viikkoa joku sairaana! Ette usko, että suututtaa ja väsyttää, vaikka eihän näille taudeille mitään voi ja elämäähän se vaan on, että välillä ollaan sairaana ja välillä terveenä. Onneksi nyt ei mitään vakavampaa ole kuitenkaan...
Toisaalta olen miettinyt, että olisiko Monan viimeaikainen pieni lämpöily sitten hampaista johtuvaa. Alaikenet vähän pullottaa ja tuntuvat olevan arat, kun äiti suuta sorkki :( Muuten kun neiti yleensä aina on ollut niin aurinkoinen ja nyt sitten aika väsyneen ja itkuisen oloinen. Toisaalta tuo tauti kyllä veti vanhemmankin niin väsyneeksi, että ihmekös tuo, jos pienemmälläkin on kurjaa...
Sitten kun tällä vanhemmalla tytöllä on muutenkin noita allergioita ja atooppinen iho, niin on heräillyt välillä ihan senkin vuoksi, että raapii öisin ihoaan. Se luultavasti johtui tomaatista, ainakin näiltä näkymin se on epäilyjen listalla.
Neuvolan käyntikin jäi välistä tämän sairastelun vuoksi, joten ensi viikolla menemme hieman myöhässä 6kk neuvolaan.
Mona on muuten todella liikkuvaista sorttia: ryöminyt/välillä pyörinyt jo pitkin lattioita pari viikkoa, yrittää nousta istumaan. Ei sentään vielä seisomaan, mutta sylissä seisoo jo topakasti ja siinä hyppii! :D
Tänään onneksi mieskin tuli takaisin matkaltaan kotiin, niin ei tarvitse yksin näitä sairaita täällä hoidella. Taas kamala valituskirjelmä, olen pahoillani...nyt vain en muuta jaksa kirjoittaa, kun tuntuu ettei oikein järkikään kulje. Mutta voimia kaikille ja kohti kevättä!
t.Saraida ja tytyt 2,5v./6kk
Pistänpä kerran itsekin pari riviä. Tyttö-kakkonen syntyi siis 12.7. joten reilu puolivuotias jo. Ensimmäinen helmihammas puhkesi kuukausi sitten ja ihan pian toinen. Imetän edelleen, mutta kiinteitä syönyt myös kuukauden päivät. Ja hyvin maistuu. Mitat oli 6kk tarkastuksessa 7.6kg ja 63cm. Syksyn on oltu kaikki onneksi terveinä, mutta harmiksemme nyt joku pöpö meitä kiusaa. Viime yö meni sairaalassa, kun vaavin hengitys oli niin vaikeaa. Kurkunpääntulehdus. Onneksi olo jo hivenen parempi. Yök miten kamalaa olla neuvoton ja avuton pienen pihisijän kanssa! Ja miettiä koko ajan, joko pitäis mennä vai vieläkö katsellaan.. Neiti rakastaa isoveljen 2v2kk touhujen seurailua ja halu olisi jo mukaan leikkeihin. Ei vielä liiku ei edes pyöri. Viuhtoo mahallaan. Näin siis meillä.
Eevukka ja ipanat
Jouluna oppi ryömimään ja nyt siis jo konttaamaan. Ei tahdo äiti pysyä perässä, niin kiire tuntuu olevan liikkeelle lähdön kanssa. Tiskikoneen kantta vasten seisoi jo polvillaan joku päivä. Toivottavasti jaksaisi nyt sen seisomisen kanssa hieman odottaa, että äiti ehtii päästä taas jyvälle tästä kehitysvauhdista. Kissankupit on saanut nostaa ylös, kun hän oli aina kärppänä läiskyttämässä vettä vesikipassa! 9.1. tuli se puoli vuotta täyteen ja sen kunniaksi posautti muutamassa päivässä yläleukaan neljä hammasta! Alaetuhampaat tuli jo kolmen kuukauden vanhana.
Meillä pidettiin viime viikolla unikoulua, kun heräämisiä oli 4-10 yössä ja joka kerta tartti saada tissiä. Nyt yöt sujuvat miltei ehjinä, ja jos herää niin ruokaa ei anneta vaan silitellään, sylitellään rauhalliseksi ja jatkamaan unia. Maidon tulo on vähentynyt ja olen tarkoituksellakin jo vähentänyt imetyskertoja, kun ensi kuussa olen jo menossa töihin. Mies jää hoitaan lapsia vuorostaan. Olen oikein ihmetellyt, kun vielä ei ole tullut haikea olo töihin menon suhteen. Tämä ihana vauva-aika on kuitenkin niin rankkaa sekä fyysisesti että psyykkisesti, että olen ihan tyytyväinen tähän tilanteeseen. Esikoisen kohdalla kokeilin kotiäitiyttä ja se ei ollut mun juttu.
On hauska lukea muiden kuulumisia ja nähdä kuinka ihanan omaan tahtiinsa kaikki kehittyvät ja oppivat uutta!
Meidän sairastelut ovat nyt ainakin hetkeksi takanapäin! Poika parani Kawasakin taudista ja tiistain korvrakontrollissa tytön korvat olivat kunnossa ensimmäisen kerran 4 kuukauteen!! Jos nyt ei tulehdud uusi helmi-maaliskuun aikana, ei putkitusta tarvita. Mutta siis yksin tulehdus ja korvat putkitetaan. Onhan niitä tulehduksia ollutkin jo 6 kappaletta...
No, temperamenttia ja kiukkuamista molemmista lapsista kyllä löytyy, neidistä varsinkin. Ei se korvien paraneminen sitä ole pois vienyt:/
Eilen pääsi jo ryömien eteenpäin, kitkuttaa itteään kun mikäkin kastemato. Kovasti pyörii napansa ympäri ja suuttuu heti, jos ei saa haluamaansa lelua tai kun ei pääse eteenpäin.
Kiinteitä uppoaa edelleen toooooodella hintsusti. En tiedä, mitä tekisin. tyttö alkaa huutaa heti, kun näkeekin purkin/laitetaan syöttötuoliin. Maitoa ja velliä menee n. 7-8dl/vrk, koska juo yölläkin vielä kaksi kertaa. Puuroja en saa alas, hedelmäsoseita jotenkuten. Banaania menis vaikka koko patukka, mutta en uskalla antaa, kun menee massu sitten kovaksi.
Meillä on 7kk nla maanantaina eli tasan synttäripäivänä! Toiveissa on, että paino olis siirtynyt jo 7-alkuiseksi, vaikka vähän epäilen. Viimeksi luvut oli samat 5 ja 6kk neuvoloissa: 6,5kg. Nyt sais kyllä olla jo 7kg...
Meillä menee vielä 62cm vaatteekin. Ihan huvittavaa, kun poika oli niin jättis jo tässä vaiheessa.
Miten muuten, missä vaiheessa siirrätte vauvan pois kaukalosta isompaan turvaistuimeen? Meidän typy huutaa kun hyeena autossa ja osin joohtuu varmaan siitä, kun tuo kaukalo on kuitenki aika ahdas ja kippana ja kun on vielä talvitamineet päällä eikä näe ulos mitään...
Mä ajattelin palata työelämään aikaisintaan ensi elokuussa. Sekin on kyllä mielestäni tosi aikaista, kun neiti olis vasta 13kk. Poika un on kuitenkin saanut olla kotona sitten yli 3v...toinen vaihtoehto olis sitten tammikuu 2008. Vähän ollaan puhuttu, että muutettas vuodeksi pariksi ulkomaillekin, joten nähtäväksi jää...kiirettä ei ole kuitenkaan.
sitruska ja muksut 7kk/2v8kk
isompaan turvaistuimeen jokunen viikko sitten, vielä ollaan selkä menosuuntaan päin ja kun vähän kasvaa niin sitten toisinpäin. EEVUKALLE: Meidän tyttö on kanssa syntynyt 12.7. ja aika saman kokoisiakin näyttävät olevan! Hauska sattuma, missäpäin asutte? Me asutaan Kanta-Hämeessä.
Ompas taas pitkä aika siitä kun viimeksi kirjoittelin..Olisikohan kohta kuukausi aikaa?! Olevinaan vain ei saa aikaiseksi.. :/
Sitruska: Mikä ihmeen Kawasakin tauti? En ole koskaan kuullutkaan..Onkohan ollut puhetta edellisessä pinossa..?
Kai tulee tiistaina 7 kk, mutta meillä on seuraava neuvola vasta 8-kuisena. Eli ei vielä pitkään aikaan..Kovasti kasvaa ja liikkumaankin alkaa pian..Kovasti menee takaperin masulla ollessaan ja liikkuu sillai napansa ympäri vaikka mihinkä..Kontalleenkin on noussut jo kohta pari viikkoa, mutta eteenpäin ei vielä mene. Heijaa vain itseänsä siinä edestakaisin ja koettaa hypätä silleen takajaloilla eteenpäin..kädet vain ei vielä tule mukana - kuinka hassun näköistä ;) Kaukalossa mennään vielä, kohta meillä tulee jo tuo painorajakin vastaan, joten pitäisi kait kaivaa jostain se tytön vanha istuin..Tai sitten ostaisi uuden, kun tuo vanha istuin on jo 20 v. vanha, ollut mun siskolla käytössä aikanaan :)
Hampaita ei ole vieläkään tullut yhtään kipaletta, eikä ikenet näytä pullottelevankaan..Tuleekohan ollenkaan ;) Tytölle tuli eka hammas puolen vuoden iässä ja on näköjään noussut seisomaankin tukea vasten 7 kk iässä..Lähtihän se kävelemäänkin jo 9 kk ikäisenä, ei taida tulla poika perässä ellei pian innostu ;)
Kai syö aamulla vellin, päivällä kasvissosetta, iltapäivällä hedelmäsosetta ja vielä illasta puuroa..Yölläkin tykkää vielä syödä maitoa, mutta yritän kohta jättää sen taas pois. En tiedä miten sillä on muka nälkä yölläkin, kun vetää niin paljon sitä puuroa illalla ja vielä maitopullon päälle. No, pitää yrittää saada suostumaan tuttiin niin ei sitä maitoa tartteis yöllä. Kun ei se sen kummemmin sitä taida syödä, kuin että nukahtaa vaan..
Minä olen kesän ajan hoitovapaalla, en taida mennä töihinkään..Saisin samalla tehtyä muutamia rästihommia kouluun ja vähän jotakin etukäteenkin..Ukko kyllä meinasi, että pitäisi mennä töihin, mutta en taida viitsiä! Ensi talvi tulee olemaan niin raskas muutenkin kulkea taas koulussa se 70 km suuntaansa joka päivä, että taidan vain löhöillä kesän :) Eli koulu alkaa sitten syyskuun alusta..Tyttö ehtii aloittaa sitä ennen eskarin ja pitäisi kait poikakin hennoa jättää hoitoon..
Minä täällä edelleen painiskelen sen vuoden takaisin tapahtuman parissa..Eihän se nyt niin äkkiä mielestä katoa! Toivottavasti pääsisi sen pahimman yli pikkuhiljaa, ikinähän sitä ei voi kokonaan unohtaa!
Nyt taidan lähteä suihkuun, kun poika nukkuu jo ja tyttökin on tuolla sängyn puolella jo :)
~suviande ja lapset~
Eilen oli niin keväinen ilma kun aurinko paistoi, odotan jostain syystä ihan älyttömästi kevättä... Meillä on tyttö nyt ryöminyt kuukauden päivät ja nyt vasta on alkanut laajentaa ympäristöään että on tajunnut että huoneesta toiseenkin pääsee liikkumaan, ja mitä enemmän liikkuu sitä vähemmän kuuluu mitään kätinää, ihanaa...
Mä olen jo jättänyt päivähoitohakemuksenkin sisään kun olen jo päättänyt että pidän kesän vielä luppoa ja elokuun alussa menen töihin. Tyttö on silloin täyttänyt vuoden, toivottavasti sattuu silloin jo kävelemään niin voisi olla kivampi jättää hoitoon. Edellisen vauvan kanssa olin kotona puolitoistavuotiaaksi mutta jälkikäteen ajateltuna olisin ollut valmis töihin vähän aiemminkin.
Viime yönä tyttö heräsi jostain syystä vaan kerran aamuyöstä, sellaista ei ole tapahtunut sitten ensiviikkojen. Alan olla ihan poikki kun puoli vuotta jo tullut oltua niin vähillä unilla (yöllä isä ei jostain syystä kelpaa tytölle...), olisi ihanaa kun alkaisi jo nukkumaan paremmin niin saisi itsensä vähän virkeemmäksi :-)
Mukavaa helmikuuta kaikille!
Tänään pääsimme sitten vihdoin ja viimein 6kk:n neuvolakäynnille sairastelujen jälkeen.
Nyt viimein alkaa tämä tautiputki olla ohitse, toivottavasti ainakin :D Monan mitat 6kk+vko:n ikäisenä olivat 7,3kg/65,5cm eli ihan riittävästi tullut pituutta ja painoa. Elämä vaikuttaa olevan mallillaan taas: neiti nukkui viime yön 24-06 ajan kokonaan, iltayöstä kaksi kertaa heräsi ja halusi tissiä. Kauheasti vierasti neuvolantätiä ja esim. itkee, kun poistun paikalta, vaikka ennen viihtyi itsekseenkin. Voisiko tämä olla jo nyt eroahdistusta? Mona liikuskelee jo reippaanlaisesti, ryömii kovasti ja välillä kieriskelee. Pyrkii konttausasentoon ja heiluu siinä, mutta ei vielä pääse liikkeelle. Ja ruoka maistuu hyvin, yhtä hyvin vähintään kuin äidillekin ;)
Ainoa rasittava asia on tällä hetkellä isosiskon uhma. Jestas, mikä neiti ja mikä italialainen temperamentti!!! Luulin jo pahimman uhman taittuneen, mutta nyt jälleen seesteisempi vaihe ohitse ja kiukutellaan jälleen. Pikkusisko on nyt samoilla leluapajilla ja sekös vasta harmittaa ja kovasti! Välillä itseltänikin pinna palaa ja sitten harmittaa, että enkö pärjää edes 2,5vuotiaalle?!! Kaikenlaista jäähyä yms. on kokeiltu, mutta tuntuu, että taistelu sen kuin yltyy vaan...No, ehkäpä aika tekee tehtävänsä, mutta periksi ei anneta. :D Milloin tämä nk. uhmaikä loppuu?
Sitruska: Minua huvittaa joka kerran, kun kerrot tästä nuoremmasta lapsestasi. Hän nimittäin muistuttaa temperamentiltään kovasti tätä vanhempaa tytärtäni :D Kovasti samanlaisia elkeitä oli aikanaan meidän neidillä, joka asiasta huudettiin ja lujaa. Ja valitettavasti, huudetaan vieläkin...muutenhan hän osaa olla todella ihanakin, sellainen reipas, tomera, halii, pussailee. Kaikki tunteet osoitetaan ja ne näkyvät ja kuuluvat :D
Siitä työhön paluusta. Itselläni ei ole vielä kiirettä, jos vain taloudellinen tilanne sallii tämän kotona olemisen ilman konkurssia, niin kotona aion vielä olla ainakin keväälle 2008 saakka. Mies menee nyt kesäksi töihin ja ottaa luultavasti osa-aikatyötä itselleen myös talveksi. Sitten ensi vuonna keväällä vaihdamme niin, että minä palaan työelämään ja mies jää tyttöjen kanssa kotiin. Tytöt menisivät siis hoitoon vasta 2008 syksyllä. Tämä on siis alustava suunnitelma, enkä voi olla varma meneekö kaikki niin kuin suunnitellaan, mutta näin mietimme tässä muutama päivä sitten. Itse olen ajatellut, ettei meille välttämättä tule lisää lapsia, joten tästä ajasta otan kaiken irti ja nautin kotona olemisesta. Töissä ehdin olemaan vielä vuosikausia.
Harmittaa nimittäin se, kun ensimmäisen tytön aikaan palasin töihin jo lapsen ollessa 9,5kk:n ikäinen, tosin lapsi oli kotona isänsä kanssa kunnes oli 14kk, mutta oli se kova paikka itselleni...
Saisivat nämä pakkaskelit jo loppua, että pääsisimme vihdoin ja viimein ulkoilemaan. Itse en ole mikään talvi-ihminen, odotan kevättä jo innolla...
Nyt isosisko huutaa ja kiukkuaa tuolla, ettei saa reppua pois selästä, joten kuulemisiin...:D
Ja aurinkoisia talvipäiviä kaikille,
t.Saraida ja tytöt 2,5v./6kk+vko
Viimeksi taisin pinoutua ihan vauvan syntymän jälkeen.. Mutta nyt ajattelin tulla taas piiitkästä aikaa. Meillä valtava remontti urakka takana (voikin nyt sit keskittyä pinoiutumaankin). Ihan hirveää oli tuo remontoiminen ja vei minulta voimat kyllä ihan tyystin!
Meidän neiti on tosi tulinen tapaus, eikä tuo isovelikään kyllä varjoon jää tempperamentissaan. Kovasti yrittää ryömiä, mutta lähinnää pyörii vaan ympyrässä. Turhautuu siitä äkkiä ja suuttuu niin että oksat pois! Kiinteitä ollaan maisteltu reipas viikko ja kyllä on näkemisen arvoiset irvistykset " mitä ihmettä sinä oikein minun suuhun laitoit ,YÄK?!?" Hampaita ei ole vielä, eikä kyllä vielä näykkään tunkevan läpi, mikä vissiin ihan hyvä, niin ei järskäytä tissistä.
Neiti ei ole huolinut minkäänmallista pulloa, joten oon ollut kyllä tosi kiinni tytössä. nyt ois kiva päästä vaikka elokuviin miehen kanssa.. Hoitajia riittäis kyllä, mutta minnekkäs jätät, kun ei muuta huoli, kuin tissiä ja kiinteet menee niin surkeasti (vielä), että niidenkään turvin ei voi jättää hoitoon.
Hain esikoiselle hoitopaikkaa ja saatiin varapaikka ensivuodelle. On kyllä aika pitkät jonot täällä Saksassa! Onneks täällä on leikkikerho, mihin voi mennä muiden lapsien kaa leikkimään (täällä ei semmosta leikkipuisto kulttuuria kuin Suomessa)..
6kk " neuvolassakin" käytiin ja pituutta neidillä oli 68cm ja painoa 8400g. Näyttää hirmu pullukalle. Vertasin pojan neuvolakorttia ja samaan aikaan poika oli melkein kilon painavampi ja saman mittanen!Mut eiköhän tässä ollut nää tärkeimmät=)
T:wekku ja neiti 6kk & poika 2v4kk
Terve vaan kaikille,ajattelin minäkin raapustaa muutaman rivin ja samalla nostaa vähän pinoa ylemmäksi ettei jäädä taas jalkoihin!
Meillä poika täytti 15 päivä sen puolivuotta. Hampaita on kaksi alhaalla ja ylhäälläkin pullottaa jo lupaavasti. Kääntyilee ja pyörii akselinsa ympäri mutta ei vielä ryömi,halu olisi kyllä jo kova.
Viime viikolla neuvolassa mitat olivat huikeat 67cm ja 9.5kg eli ruoka on maistunut meidän pojalle! Ollaan syöty kiinteitä nyt 1.5kk ja puuroa vedetään nassuun jo aika mojovat annokset,osittain on maidon suhteen vielä imetyksellä.
Aika monet ovat olleet sairaina,olikos se Sara-Ida vai kuka mutta koettakaa jaksaa kaikki sairastelijoiden äidit;ne ovat aina niin väsyttäviä ja huolestuttavia aikoja. Meillä meni viime kevät aivan tuon keskimmäisen kanssa sairastellessa ja sairaalassakin sai käydä aika monta kertaa...
Yöt ovat meillä siinä mielessä parantuneet ettei enää syödä mutta tilalle on tullut sitten nämä tutin laitot ja muut ähinät mutta eiköhän nekin tässä jää pois joskus.
Minulla loppuu äitiysloma huhtikuun alussa mutta olen ajatellut olla vielä kesän hoitovapaalla ja mennä elokuussa sitten töihin.Kotona on tullut sitten oltua 2v 8kk. Mies jää sitten vuodeksi vuorotteluvapaalle,saa nähdä mitä se homma on täällä kotona,toivottavasti pitäsi vähän myös huushollista huolta. Olen huomannut,että jos mies hoitaa lapsia niin mitään muuta ei samalla aikaa voi tehdä,itse tekee siinä sivussa ruoat,siivoukset,pyykkäykset mutta miehiltähän se ei näytä onnistuvan vai onko muilla samat tuntemukset??Kyllä välillä jurppii ...
No,nyt meni marinaksi,joten poistun takavasemmalle
terveisin Catania ja lapset -99,05,06
Moikka vaan kaikille! Oon lueskellut heinäkuisten kuulumisia jo pidemmän aikaa, mutta jostain syystä ei oo tullut liityttyä mukaan... Mutta tässä me nyt olemme: äiti, iskä ja poika (vkon päästä 7kk). Poitsu on tosi aurinkoinen ja veikeä tapaus ja omaa tahtoa löytyy... Ensimmäiset kuukaudet saatiin nukkua lähes aina yöt putkeen, mutta kun ekat 2 hammasta puhkesivat reilun 5kk ikäisenä, niin sen jälkeen heräillään yöstä riippuen 3-10 kertaa... Nyt on saanut lisäksi kamalia raivareita, kun pitäisi mennä nukkumaan. Poitsulla on ollut jo hurja yritys eteenpäin vaikka kuinka kauan, mutta silti mennään välillä pakkia ja pyöritään ympyrää. Mahalta selällen on kanssa nyt enemmän kääntyillyt. Mä odotan kun kuuta nousevaa, että pääsisi eteenpäin! Vaikka sitten vahtiminen lisääntyykin, niin mä totisesti toivon, että muuten helpottaisi ja viihtyisi enemmän itekseen.
Mitat olivat 6kk neuvolassa 72cm ja 8,5kg. Meillä syödään aamuisin jogurttia ja maitoa, päivällä liha-kasvissosetta, maitoa ja jälkkäriksi hedelmäsosetta. Iltapäivällä kasvissosetta ja maitoa, illalla puuroa ja yötä vasten maitoa. Tuon maidon kanssa on välillä vaikeuksia, kun ei millään tahtoisi sitä juoda. Välillä auttaa, kun antaa ennen ruokaa. Maito yritän antaa myös noiden muiden syömisten välillä. Tissin syönnin lopetti jouluaattona, ei vaan enää kelvannut ja naureskeli vaan äidille :) Painoa tuntuu olevan vähän, kun seuraa muiden mittoja. Oon kyllä yrittänyt antaa enemmän tai usemmin ruokaa, mutta poitsu alkaa yökkäilemään, eikä huoli. Mutta eipä kai sillä sitten väliä ole, kun muuten on virkeä ja energinen tapaus!
Pukeminen, vaunuilu ja autolla matkustaminen on olleet pienestä asti yhtä huutoa... Iän myötä on hiukan helpottanut, mutta kyllä koko rappu kuulee vieläkin, kun lähdetään ulos...! Nyt sentään viihtyy rattaissa paremmin, kun on istumassa, vaikka kyllä sieltäkin yritää venkoa pois, ellei ole liian väsynyt. Kun kesä nyt pian tulisi, eikä tarvisi pukea niin kamalasti päälle!!! Ehkä se sitten sujuisi. Ainakin äiti uskoo vakaasti niin :)
Oli meinaan teillä niin samankuuloisia juttuja kuin meilläkin on meneillään! Pienempi tyttö täytti viime kuun 18. päivä sen puoli vuotta ja isompi on kohta kolmen. Pikkunen pääsee jo hyvin eteenpäin ryömimällä ja konttausasentoonkin nousee. Tänään lähti ekan kerran könyämään huoneesta toiseen vaikka onkin kipeänä ja meilläkin oli diagnoosina se kurkunpääntulehdus. On pikkunen hirmu reipas vaikka kurkku on varmaan tosi kipeä! Sitä vähän jo oon ihmetelly et miten sille nyt noi soseet niin maistuu ku normaalisti terveenä on aina vähän taistelua syöminen.
Meillä on siis syöty kiinteitä n. puoltoista kuukautta ja just n. viikko sitte ennen ku alko tää sen flunssa, alotin myös unikoulun ku meinas syödä maitoa lähes kymmenen kertaa yössä ja aika hyviin tuloksiin jo päästiinki. Eikä pieni paljo edes itkeny vaa aika helposti tyyty aina herättyään siihen että korjaan vaa kapaloa ja paijaan. Kun se tutti ei hälle kelpaa ja toisaalta en enää viiti sitä yrittääkä opettaa ni pelkäsin että miten se nukahtaminen aina sit sujuu mut yllättävän kivasti on kyl menny.
Ja jollain muullaki oli sitä uhmaa isommalla! Meillä kans ollu nyt taas sellanen pari kuukautta ton isomman tytön kans et on helissy äitin ja isin pää sekä ikkunat ku on taisteltu ihan joka asiasta! Tuntuu välillä niin käsittämättömältä et kaikki kivatkin asiat vaatii aina sen taistelun ennen ku niitä voi tehä! Puhumattakaan nukkumaanmenosta. Ja sit ku iteltä pääsee väsyneenä ja ainaisee taisteluu kyllästyneenä vaik mitä sammakoita suusta! Oikeesti jälkeepäin aina itkettää ja harmittaa ku tulee raivottua. Mut Onneks täs on pinna pidentyny pikkuhiljaa edes sen verran et sellasia totaalisia raivareita tulee enää ehkä parin viikon välein. Usein vaa tuntee ittesä niin avuttomaks ja typeräks ku ei meinaa hermostumatta (eikä sit taas huudonkaan kanssa) pärjätä alle kolme vuotiaalle tytöntirppanalle! Lohduttelen aina itteeni sit sillä et ainaki tyttö selviää jäämättä toisten ihmisten jalkoihin ton oman tahtonsa avulla sit myöhemmin elämässään. Toisaalta tommonen kolmivuotias on kyllä sit niin ihanaki ku osaa jo puhua vaik mitä ja touhuta jos jonkinlaista. Ja ne oivallukset mitä sieltä pienestä päästä löytyy! On kyl kanssa naurettuki ihan mahat kipeeks ku tulee sellasta tarinaa suusta et HUH HUH!
Meillä myös tuntuu siltä et jos mies on tyttöjen kaa ni tasan ei mitään muuta tapahdu ku se hoito mut onneks mies on aika reipas (heh ihan ku puhuisin jostai lapsesta) tekee kotihommia mun kaa sit jos ollaa kaikki kotona. Enpä mäkään oo paljo omaa aikaa saanu enkä oo jotenki edes osannu ottaa. Esikoisen jätin paljo herkemmin pienempänäki jo isin hoivii vaik oli työläämpi hoidettava mut nyt tuntuu et vaik menis vaa ruokakauppaa yksin ni koko ajan jyskyttää takaraivossa et äkkii, äkkii... Mistähän sekin johtuu. Jotenki sitä kai kuvittelee ittesä niin korvaamattomaks ja mahtavaks ettei kukaan muu pystyis näitä hirmuista älyä ja sankaruutta vaativia hommia hoitaa ku ite... Joopa.
Mut eipä tässä sit muuta!
Aurinkoista päivän jatkoa kaikille ja pysykäähän terveenä te jotka ette vielä flunssien kourissa oo!
Myyti ja tytöt
Nostelen pienten terveisten kera pinoa ylös päin!
Joku kertoili siitä hammas-puudutteesta...tai sen tapaisesta. Ystäväni oli kanssa sitä kokeillut ja totesi hyväksi. Itse en ole sitä kokeillut, joten en osaa siitä muuta sanoa.
Minä tilasin vauvalle sen viulajuuren ja olen ollut tyytyväinen. Järsii sitä juurta ja ilmeisesti auttaa, kun ei huuda kutinaa ja kipua ollenkaan enää.
Vauva on tosiaan tosi ihanasti nyt alkanut nukkumaan. (koputtaa puuta) nukkuu sellaiset 10-12h putkeen. Tutia saattaa kysästä yöllä 0-2 kertaa mutta nukahtaa saman tien kun sen saa suuhunsa. Heräilee aamulla siinä 8-9 aikaan.
Tosi luksusta, mutta nyt toi keskimmäinen uhman kourissa pohdiskeleva tyttönen on alkanut huuteleen yöllä. Juoksee sitten viereen nukkumaan ja siitä ei oikein tule mitään, kun ensin tulee kuuma ja sit ahdasta ja sit palelee jne...
Tosi huonosti nukkuttuja öitä takana toooosi monta.
En tiedä miksi tyttö taas yhtäkkiä alkoi heräileen?! Kaippa se joskus nukkuu taas hyvin?! :)
Nyt on pakko mennä ruoan laittoon, mutta palaillaan!!
mutsi+muksut