Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kommentit (41)

Vierailija
1/41 |
22.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies on tänään ekaa päivää töissä, lähti tosin vasta puoli kymmeneltä kun oli laittanut lapset koluun ja syöttänyt nuorimmat.



Hyvin on päivä alkanut, pikkumies nukkuu sikeästi ja isommat muovailevat, tosin se ei taida kauaa kestää kun äiti ei ole mukana =)



Yö meni vähän huonommin, vauva heräsi puoli kolmelta ja söi, ja taas puoli neljältä ja sen jälkeen mahapurut alkoivat ja itkua väänneettiin tunnin verran... Puh. Yöt menee syödessä n. 2 tunnin välein, sen pidempiä unijaksoja harvemmin on, joskus jopa 3 tunnin välein, useimmin pidempi jakso ajoittuu alkuyöhön. Tätä tää on taas jonkin aikaa. Epäilen että Jekovit-tipat ovat syypää tähän kipristelyyn, Muilla lapsilla olen siirtänyt aloitusta reippaasti, koska heidänkään mahansa ei kestänyt mitään tippoja, vaikka merkkiä vaihdoin. Nyt ajattelin kokeilla vielä noita deetippoja joita mainostetaan vatsaystävällisiksi. On se sääli antaa tieten tahdoin semmoista ainetta lapselle josta hän tulee kipeäksi, vaikka se olisikin hyväksi.



Tänään on liian kylmä olla ulkona, täällä -12 astetta, sääli.



Nyt pitää mennä viihdyttämään jälkikasvua.



nenn

Vierailija
2/41 |
22.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olit kommentoinut että sullakin tuntuu tätä kummaa kipua, kiitos siitä. Eli muitakin löytyy vaikka yhtä ymmällään taidetaan olla molemmat. Pitää vaan toivoa että kipu lakkaa ennemmin tai myöhemmin, itselläni ei vielä ole tapahtunut parannusta.



ja nyt tuli kutsu, morjens!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/41 |
22.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika samaa tahtia mennään täälläkin. Yörytmi on aivan sama kuin Nennilläkin ja se tissikipukin on tuttu. Mulla vaan kipuilevat molemmat rinnat... Joskus imetyksen jälkeen ne on niin kipeät, että tuntuu kuin joku sytyttimellä polttelis nänninpäitä. Esikoisen aikana ei ollu mitään ongelmia, joten oon ollu aivan äimän käkenä tän kirvelyn kanssa. Jos joku nyt keksii mikä sen aiheuttaa ja millä siitä selviäisi, niin ilmoitelkaahan heti!



Oma iho on menny tosi kuivaksi ja ohueksi synnytyksen jälkeen. Mikään rasva ei tunnu riittävän. Nahka hilseilee ja kinnaa jo pari minuuttia rasvauksen jälkeen ja ryppyjä tuntuu tulevan joka päivä uusia. Eipä tuo yht' äkkinen pakkaskelikään taida.asiaa ainakaan helpottaa..



JJoo, täälläkin toisaan on -18° tällä hetkellä. Ei siis toiveitakaan päästä tänäänkään ulos tuon nyytin kanssa. Kolme päivää on jo sisätiloissa mennytkin :-p. Mies on onneks vieny esikoista hoitoon, niin ei ole tarvinnut.seb kanssa stressata ja pukea molempia kylmän auton kyytiin.



Ristiäisiä yritän minäkin sinne 24-25.2 saada järjestettyä. Nimi oli muka mietittynä, mutta aina vaan jaksetaan miettiä jotain muka-parempaa vaihtoehtoa. Felix kuulosti munkin korvaan mukavalta nimeltä, mutta mies ei sitä sulattanut. Nauroinkin, että minä ja broidini ollaan vissiin syöty paljon ketsuppia pienenä, kun minä olisin halunnu pojalleni nimeksi Felix ja hän tyttärelleen Ilona.... :-))) Sukunimi on kyllä sen verran suomalainen, että kyllä joku vähemmän ulkomaalaisvaikutteinen nimi olis parempi. Ehkä sitä nimeä arvotaan vielä puoli tuntia ennen papin saapumistakin ja päädytään lopulta siihen ensimmäiseen vaihtoehtoon.



30pv pitää sit mennä sinne isyydentunnustukseenkin. Hitsi, että se on rasittava toimenpide. Meillä ainakin kysytään ihan loukkaaviakin aisoita eli esim. onko mies nyt ihan varma, etten ole juossut vieraissa ja sitä kautta lapsen isä olisikin joku muu kuin hän. Ei nyt ihan noilla sanakäänteillä, mutta tuota siinä ajetaan takaa kuitenkin. Kyllähän sen ymmärtää, että asia pitää selvittää, mutta kun kumpikaan ei ole oleskelupaa vailla, ei omaa epämääräistä menneisyyttä ja kyseenalaista mainetta tai ole upporikas ja rajoittunut älyltään, niin eikö se isän läsnäolo jo itsessään puhu puolestaan ja vastaa epäilyihin sinällään?



Tänään kuulin pojan nauraa hekottelevan ekan kerran. Unissaan kylläkin, mutta ihan kunnolla nauroi. Hassultahan se kuulosti, kun ei muuten juuri itkua ja ähinää kummempia ääniä ole päästellyt. Kai sieltä kohta tulee jo jonkunsorttista jokelteluakin! Se onkin sit jo suloista kuunneltavaa...



Nyt kuuluu taas kutsu!

Heippa!

¨c¨ja Sammakkoprinssi 19pv

Vierailija
4/41 |
22.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä täällä rauhallinen viikonloppu ja kohtalaiset yöt takana. Tuolla pojulla alkaa olla jo jonkinlaista rytminpoikasta noissa yöheräämisissä. Yleensä nukahtaa yöunille yhdentoista aikaan ja nukkuu 4 tuntia putkeen. Sitä ennen tankkaa kyllä tosi kauan tissillä. Sit herää syömään parin tunnin välein loppuyön, niin että aamulla seitsemän-kahdeksan aikaan alkaa seurusteluhetki eli poju ei enää millään saa unta. Sit seurusteleekin useamman tunnin, tänäänkin sain hänet unille vasta tuossa kahdentoista aikaan.



Lauantai ja sunnuntai-iltoina meilläkin on sitten kunnolla itketty mahanpuruja. Minäkin :) Nimittäin on kurja katsoa vierestä, kun toisella on maha kipeä ja et oikein voi tehdä asialle mitään. Tiedän kyllä että ne tulivat mausteisista ruoista, joita söin sekä perjantai-iltana että lauantai-iltana. Eilen vannoinkin, etten enää syö mitään mausteista niin kauan kuin imetän. Lähes puuro/velli ja salaattilinjalla siis ollaan. En ollut edes ostanut kaappiin valmiiksi Cuplatonia, vaikka aioinkin, joten mentiin siis ilman lääkkeitä nämä illat. Onneksi itku- ja kipukohtaukset eivät kestäneet kuin 15-20 minuuttia kerrallansa.



Chicca odotteli pienokaisen jokeltelua. Meillä tuo poika hyväntuulisena ja vatsa täytenä saattaa seurustellessaan selvästi päästellä jokelluksen kaltaisia äännähdyksiä. Ihan kuin yrittäisi keskustella kovasta. Se on todella ihana kuuloista!!! Ja eilen meillä havaittiin myös ensimmäinen tietoinen hymy pienellä miehellä! Isällensä hymyili, kun ensin tutkiskeli tarkkaan isänsä kasvoja :)



Tuosta rintojen kivusta, josta Nenn jutteli. Minulla tulee taas imettäessä " viiltävää" kipua siihen toiseen rintaan, josta en sillä hetkellä imetä. Se ei siis ole mitenkään kovaa, mutta ikävän tuntuista. Olenkin yhdistänyt sen jotenkin herumisrefleksiin. Voisikohan se olla siitä? Sillä joskus kipua tuntuu myös, kun vauva pelkästään itkee sängyssä tai muualla. Tällöin sitä tuntuu molemmissa rinnoissa.



Muuten, voiko sammaksen tulemista estää millään? Muistanko väärin, vai saako pienelle antaa lusikallisia vettä imetyksen jälkeen " huuhtelemaan" suuta? Oliko annettava vesi ihan vesijohtovettä vai pitikö olla keitettyä?



Sulina + Lukas 24vrk

Vierailija
5/41 |
22.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heissan!



Meillä vauva-arki on lähteny käyntiin mukavasti. Isoveli pääasiassa hoitaa innokkaasti vauvaa. Jos ei huomioi poikaa tarpeeksi päivän aikana, niin sitten saa vauva tuntea nahoissaan tai jos ei pääse vauvaan käsiksi niin alkaa mennä paikat uuteen uskoon. uhmakin alkaa nostamaan päätään, mutta kuulunee puolitoistavuotiaan elämään.



Meillä on myöskin vatsavaivoja. Ne vaivaavat eniten iltaisin ja öisin. Meillä apua on ollut polvella hytkyttelystä ja jaloilla jumppaamisesta. Otetaan vauvan polvitaipeista kiinni ja painetaan hytkyttelyn jälkeen kevyesti mahaa reisillä. Pierut paukkuu helpommin ulos. Tätä jumppaa harrastettiin myöskin esikoisen kanssa ja ilmat tuli paljon helpommin pois. Cuplatonit aloittelin myöskin katsotaan olisko niistä apua.



Tutulta kuulostaa tuo rinnan viiltäminen. Itselläni se tuntuu etenkin oikeassa rinnassa, joka on muodoltaan paljon pyöreämpi ja isompi. Siitä on hankalampi saada kunnon otetta eli vauva joutuu imemään kovemmin. Siihen vielä yhdistettynä runsas maidon määrä niin minulla sattuu ja kovasti. Olen ítse huomannut, että jos nänninpihan maitopoukamat on täynnä maitoa, niin niiden tyhjenemisen ajan kipua on ja sitten se häviää. Olen saanut kipua helpotettua lypsämällä rintaa pehmeämmäksi vauvakin saa imettyä rauhassa, kun maitoa ei tule niin vuolaasti. Tämä on siis minun kokemukseni asiasta. Voihan syitä olla muitakin.



Joudutteko muut lypsämään maitoa, kun vauva ei jaksa imeä? Minä joudun kerran pari vuorokaudessa lypsämään. Ja varsinkin jos jossain käy itse niin pakko on lypsää ennen ja jälkeen. Hirvittää tämä pakkanen, kun esikoisen aikaan sain pari rintatulehdusta ja en saanut laukeamaan tukkoa millään. Pitää olla vain huolellinen ja laittaa rintoihin lämmikettä, kun ulos laittautuu.



Meillä ei ole oikein vielä minkäänlaista rytmiä. Tai no ehken vähän. Aamulla herätys on vauvalla aika tarkkaan klo 10. Sitten on valveilla aamupäivän ja nukkumaan alkaa reilusti iltapäivän puolella. Sitten saattaa nukkua ilta seitsemään asti tankaten kerran pari välissä. Ilta ja yö ovatkin aina yhtä suuria arvoituksia mahavaivoista riippuen. Jos pojalla on yhtään mahanpuruja, ei hän ala omaan sänkyyn enää nukkumaan. Onneksi nukkuu sitten viereen.



Sulina: Kuulostaa tosiaan herumisrefeksiltä tuo viiltävä kipu molemmissa rinnoissa ilman imetystä. Myöskin imetyksen alkuvaiheessa tulee samainen kipu toiseen rintaan, josta ei imetetä.



En nyt muista mitä muuta piti kommentoida, kun en muistanut aukaista omaan ikkunaan.



Onko chattiin joku tietty aika olemassa milloin siellä porukkaa kokoontuu? Vai onko se vain odottavien chatti?



Tuiskua ja poitsu 13vrk

Vierailija
6/41 |
22.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli jo karannut kolmannelle sivulle, joten nostetaan pinoa vähän ylemmäs..



Samalla voisin jotain omista kuulumisistakin kirjoitella..



Ristiäiset meillä aiotaan pitää 4.3. (vasta), mutta tuntuu, että aiemmin ei ehdi, kun nyt pitää vielä järjestää ensin pojan synttäritkin. Mutta ehtiihän noi tuolloinkin, neiti on silloin päivää vajaa 2kuukautta vanha. Nimi meillä on jo päätettynä etunimen osalta, mutta toista nimeä vielä etsitään..



Ulkoilemaan ei olla päästy, eikä vähään aikaan taideta päästäkään, kun ulkona on -20 tai vähän enemmänkin pakkasta ja sitä taitaa vielä lähipäivät jatkuakin. Mutta jospa vaikka viikonloppuna sit pääsis myös ulkoilemaankin (siis myös vauvan kanssa). Kun on ilmeisesti luvattu, että täälläkin olis vaan -4 tai jotain sinnepäin.



Mutta nyt taitaa kuulua kutsuhuuto tuolta pinniksen suunnalta.



Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille meille jo vauvatuneille tammiksille.



-äitiliini ja tytteli 2vkoa3pvää

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/41 |
22.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä baby syntyi suunnitellusti sektiolla torstaina 18.1. Painoa ei tytöllä ollut paljon vaikka täys aikainen oli, 2430g ja pituus oli ruhtinalliset 46cm.



Tytöllä ei sitten verensokerit millään pysyneet tarpeeks koholla ja joutui sitten lastenosastolle tarkkailtavaksi ja sai sokeritipan. Nyt ei sokeri tippaa enää ole mutt paino ei vaan lähde nousuun ja on kovin laiska syömään, joten hän on edelleen osastolla. Itse kotiuduin eilen.



Tyttöä on kyllä tutkittu vaikka millä ja verikokeita otettu jotta saatais selvyys miksi on niin pieni, mutta toistaiseksi ei tiedetä miksi. Ehkä syytä ei koskaan löydetä.



Olen ollut osastolla tänään pitkän työpäivän verran ja nyt oon niin väsynyt!! Vielä pitäis jaksaa pumpata maitoa(onneks on omaa maitoa riittävästi tytölle) ja sitten sänkyyn.



Öitä kaikille



-MM- ja tyttöbaby4vrk

Vierailija
8/41 |
22.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän poju täytti tänään viikon ja sen kunniaksi oli eka neuvolakin. Pitkistä syöttöväleistä huolimatta hyvin on syöty, koska painoa oli tullut viidessä päivässä 300 g ja syntymäpainokin on ylitetty jo hienosti :) En siis aio jatkossakaan stressata pojan syömisistä enkä ainakaan herättele kesken unien.



Meillä kaavaillaan ristiäisiä 4.3. jos vaan perhetutulle papille sopii tuo päivä. Samalla pidettäisiin sitten tytölle 2 v pippalot, niin ei tarvii kaksia sukujuhlia järjestää. Lapsikutsut pidetään sitten ehkä erikseen.



Aika koville tuolle esikoiselle tuntuu vauvan tulo ottavan... Ei kylläkään vauvalle kiukuttele eikä yritä satuttaa, mutta meille vanhemmille kiukkuaa ihan kauheasti. Hirveitä itkukohtauksia ja kaikki on ei ja pois. Vaikea kuvitella, että meidän ennen niin säyseästä ja hyväntuulisesta prinsessasta on tullut tuommoinen kiukkupussi. No, kärsivällisyyttä vaan ja paljon hellyyttä, niin eiköhän se siitä...



Noista d-vitamiineista vielä, et ootteko varmoja, että just ne aiheuttaa vatsanpuruja? Kun kuitenkin sanotaan, että JOKA TAPAUKSESSA noin kaksiviikkoisena vauva alkaa itkeskellä enemmän ja tulee ekat vatsavaivat, riippumatta laisinkaan siitä aloitetaanko vitamiinit vai ei. Vai onko tää jotain neuvolantätien vedätystä, että kaikki aloittais ajallaan ne vitskut...?



Mun palautuminen ei ookaan niin nopeaa kuin esikoisesta, silloin kilot lähti tasan viikossa... Nyt on viikko kulunut ja kuus kiloa lähtenyt ja neljä vielä jäljellä sekä ihana vatsan pömppö. No, eipä tässä niin kiire ole, eiköhän ne lähde kunhan päästään vaunulenkeille.



ariella ja maailman ihanin pikkumies paavo tasan 1 vko

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/41 |
23.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

[b]Ei meillä sen kummemmpin oo " aikoja" siellä,huikitaan kyllä välillä, tuolla palstalla,että " moon ny chatis" jos joku sattuus " kuulla" .D

Sitten siellä chatissäkin ollaan välillä sovittu treffejä tiettyyn aikaan ja kun sinne jää viimoisimmat viestit näkyviin,on helppo siellä huikata tulevans takas sillo ja sillo,niin senkin voi joku nähä ja tulla sitten kans turisee :)



oliko vaikeesti selitetty ?? :D



Ja kovasti kaipaamma teitä vauvautuneeta sinne,saaraa kysellä ja sillee :)



Maria ja himpula 41+2 <---karsee luku jo!

Vierailija
10/41 |
23.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jääpähän ulkoilut väliin kun pakkasta on 15 astetta... Ei pitäisi valittaa kun ulkona on lunta ja puut kuurassa, tosi upean näköistä pitkän pimeyden jälkeen :-)



Pitäisi kyllä olla nukkumassa kun pikkuinenkin vihdoin nukkuu. Isovanhemmat ottivat esikoisen viime yöksi ja täksi päiväksi hoitoon että saisin vähän nukuttua, mutta pikkuherra päättikin taas olla nukkumatta tuossa aamupäivällä :-/. Hänellä on kyllä nuhaa joten taisi olla niin tukkoinen olo että sen takia ei uni maistunut. Kurjaa katsella toisen tukkoista / vaikeaa oloa kun ei oikein mitään voi tehdä. Meillä ei onneksi kovasti mahakivuista ole kärsitty (ainakaan vielä *koputtaa puuta)



IMETYKSESTÄ - muistelen että mulla oli esikoisen aikaan kanssa tuommoista viiltelyä vasemmassa rinnassa. Ei aina ja ajoittui imetyksen alkuun. Syytä en kyllä tiedä mutta meni jossain vaiheessa ohi. Voisiko liittyä myös herumiseen jotenkin... Kannattaisi ehkä kokeilla sitä rinnan lypsämistä ennen kuin antaa vauvalle, siis ihan pahimmat pois, jos auttaisi.



Sulina - esikoisen aikaan suositeltiin just tuota vedellä huuhtomista sammaksen ehkäisyyn, en tiedä mikä nyt on suositus. En ole ainakaan vielä tämän herran kanssa sitä tehnyt. Enkä muista pitikö olla keitettyä vettä...



Tuiskua - meillä on imetty kyllä niin tehokkaasti ettei toivoakaan edes saada pumpattua maitoa varalle pakkaseen.



MoominMamma - toivottavasti pikkuisen ruokahalu kasvaa pian ja paino lähtee nousuun. Muistahan levätä, jaksuja!



Esikoinen meilläkin välillä aiheuttaa harmaita hiuksia :-/ Hyvin on vauvan ottanut vastaan eikä kohdista siihen mitään kiukutteluja, mutta välillä muuten käyttäytyy kuin pahinkin kauhukakara. Tai sitten musta vaan tuntuu siltä. Inttää vastaan eikä kuuntele mitään, nipistelee ja lyö pahimmassa tapauksessa kun väkisin viedään jäähylle jne. Täytyisi antaa niin paljon huomiota, mutta kun ei vaan millään ehdi. No toivotaan että tasaantuu jossain vaiheessa.



Mukavaa viikkoa kaikille!



t. Mirabella ja Albert 25 vrk

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/41 |
23.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

[color=darkviolet]Marialle: Taitaa olla suurimalla osalla vauvautuneilla samt kiireet, ettei oikein chattiin kerkiä, itselläni ainakin. Tänne kirjoittaminen voi viedä tunnin välillä, kirjoitan pari riviä ja joudun pompaamaan ylös ja menemään muualle, kirjoittelen usein juttuani niin pitkään että kirjautumiseni vanhenee, onneksi olen oppinut kopioimaan tekstin ennekuin lähetän sen. Chatissä on vaikeaa keksustella jos joutuu koko ajan lähtemään. Samasta syystä en enää käytä mesengeriä, koska jouduin aina lopettamaan keskustelut ja hävisin välillä pitkäksikin aikaa ja aina ei edes kerkiä kirjoittamaan että joutuu lähtemään, hieman epäsosiaalista ;)



Nyt pikkumies nukkuu ulkona, täällä on onneksi vain -7 astetta. Neiti 1, 8v nukkuu päikkäreitä ja poika 3,8 v leikkii tässä vieressä. Vanhemmat tytöt ovat kolussa.



Viime yö oli aika kamala kun poika kolmatta yötä keksi herätä puoli viideltä ja siten alkoi vatsaväänteet. Hän itki niin kauan että isä tuli katsomaan mikä on hätänä ja nukahti sitten isän syliin. Sääli vain että komevuotias kerkesi herätä (06.00) ja sitten olikin täys vauhti päällä heti. Eli tänään väsyttää ihan pirusti. Pikkimies itse veti sikeitä 11 asti ja söi ja nukkuu siis nyt ulkona. Im too old for this shit =)



Moni oli tuntenut samaa kipua kuin itse, minullakin kipu tuntuu kun maito alkaa herua, ja kuten Tuiskualla minullakin kipu tuntuu oikeassa rinnassa joka on suurempi kuin vasen.



Chikkalle terveisiä felix- nimen ihailijasta, täälläkin mies pisti siitä nimestä hanttiin, eikä siitä tykännyt lapsetkaan =( Mutta jos olisin saanut päättää täältä olisi löytynyt felix-herra. Ihanan nimen löydettiin sitten kuitenkin, Rasmus, mutta vähän kaihomieltä tunnen kuitenkin. Toiseksi nimeksi tulee isäni mukaan Ilmari, vanha kunnon suomalaisnimi!



Tervetuloa Moominmammalle, toivottavasti tytön paino alkaa nousta, yhden lapsen kanssa olen kokenut samaa, hän oli vauvateholla 2 viikkoa nenämahaletkussa ja paino ei millään noussut kuitenkaan, ja kotona jatkuivat stressaavat syöttöpunnitukset ja neuvolassajuoksemiset monta kuukautta sen jälkeen. Toivotaan että tyttösi on pieni ihan geneettisistä syistä! Meillä on kaikki lapset syntyneet suurikokoisina muttei kukaan ole sen jälkeen kasvanut samalla käyrällä vaan tipahtanut ja jatkanut sitten pienemmällä käyrällä. Paljon jaksamista sulle ja koko prheelle, toivottavasti saatte prinsessan tänään kotia!



Ariella. hyvin on lähtenyt vauvan paino nousuun, meillä kasvettiin 110 grammaa ekana neljänä päivänä. Ja minä olen varma että mahapurut johtuvat D-vitamiineista koska olen pitänyt parin päivän pausseja jonka aikana vauvan ilmavaivat on lähes hävinneet ja sitten kokeillut uudestaan ja taas on itkut alkaneet. Tämä kaava on toistunut kaikkien lasten kanssa, ja nämä kesällä syntyneet auvat ovat alkaneet saada d-vitamiineja säännöllisesti vasta 3 kuukauden iässä, vaikka sanotaankin että tärkeämpää on saada vitamiinit ihan pienenä kuin vähän vanhempana. Meillä on d-tipat aiheuttaneet kohtuuttoman paljon kärsimystä vauvalle ja itse olen päätynyt tähän, tki riskit tietäen, enkä suosittele sitä kellekään, koska on hyvä syy noitten tippojen antamiseen. Mutta näin olen itse päättänyt tehdä. Tällä kertaa vauva on syntynyt talvella ja d-tipat ovat vieläkin tärkeämpiä eli vielä aion yrittää, tosin annan vain 3 tippaa ainakin pari viikkoa että vatsa tottuu vähitelleen. Mut näin meillä.



Nyt taidan vähäksi aikaa mennä pitkäkseni kun pienet nukkuu.



voikaahan =)



Vierailija
12/41 |
23.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niitä vatsanväänteitä riittää siis muillakin... Harmi! Meillä on ihmeellisesti välillä lähes kivuttomia päiviä ja öitä, mutta sitten taas tulee kivulaampia. omituista! Vaikka noita röyhyjä ja pieruja tulee samalla lailla. Mitään ihmeellistä en ole mielestäni syönytkään..



Joku täällä pohtikin tuota kahden viikon ikään liittyvää itkuisuutta. Onkohan siinä jotain perää? Ja miten kauan se itkuisempi vaihe sit kestää?



Tänään on täälläkin tosi väsy päivä =/ AAmuyöllä kolmelta heräsi tyttö, ja siitä asti känissyt ja väännellyt. Missään muussa ei suostu rauhassa olemaan kuin sylissä. Ja välillä on tuskaista sylissäkin. Kyllä tuntuu pahalta pienen puolesta!



Mä en ole uskaltnut edes kokeilla noita D-vitamiineja vielä... Josko huomenna olis parempi päivä ja aloittais.



Nyt ei tälle pikkuiselle kelpaa taas sylikään... Eli mentävä on...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/41 |
23.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos hetkeksi istuisi näpyttelemään kun Rasmus uinuu...



Mies aloitti eilen taas työt 2 vkon isyysloman jälkeen ja ollaan oltu nyt pari päivää kahdestaan. Täytyy myöntää että oli se mukavaa kun mies oli kotosalla ja oli joku jonka kanssa höpötellä. Onneksi hän tekee 8-16 vuoroa ja vkonloput on vapaata niin ei aika pääse ihan pitkäksi kun tulee jo ajoissa kotiin.



Meillä on nyt pari yötä sujunut hyvin, ollaan rauhoitettu ilta pojalle kunnolla, yleensä kun hän nukahtaa klo 20-21 niin viedään omaan sänkyyn nukkumaan ja yleensä hän herää uudestaan klo22.30-23.30 jolloin otan pojan sänkyyn viereeni syömään ja taas vien omaan petiin kun nukahtaa. Yleensä kun poju herää taas klo3-4 niin siitä hän jää meidän kanssa sänkyyn nukkumaan, johtuen siitä että yleensä nukahdan itse kesken syötön ja saatan herätä parin tunnin päästä ja sitten on pikkuista turha siirtää omaan sänkyyn kun kuitenkin herää hetken kuluttua =D. Ja suoraan sanottuna nukutaan kaikki paljon paremmin perhepedissä, koska vierellä poju nukkuu 4-5 tunnin pätkiä, omassa sängyssä max 3 tuntia. Tänäänkin aamulla poika oli niin syötävän suloinen kun heräsin hän vierelläni ja pikkuinen oli kääntynyt vatsallen ja nukkui siinä peppu pystyssä kasvot minuun päin =).



Anoppi, oma äitini ja neuvolastakin varoittelee että " varokaa vaan, poika oppii nukkumaan perhepetiin ja jää siihen" . Tätä aluksi pelästyinkin ja väkisin vein pienen omaan sänkyynsä ja välillä oli aika huutoa, mutta nyt olen rauhoittunut kun moni on sanonut ettei se välttämättä vaikuta tulevaan yhtään ja näin pienen on hyväkin nukkua äidin turvallisessa kainalossa. Eli otan riskin ja annan hänen nukkua meidän kanssa, mieskin on sitä mieltä että on parempi nukkua meidän kanssa niin hänkin saa paremmat yöunet kun poika nukkuu rauhallisemmin ilman huutoja. Miten teillä muilla, onko PERHEPETI vai vauva omassa sängyssään? Mikä teidän mielipide/kokemus on, tuleeko myöhemmin vaikeuksia saada poika omaan sänkyyn jos nyt saa nukkua meidän kanssa?



D-VITAMIINISTA; kyllä kun mielestä meilläkin ne on vatsaväänteitä aiheuttanut, nimittäin siirryin antamaan niitä illalla jolloin huutojakso siirtyi päivään (aluksi annoin aamulla ja oli aika huuto illalla). Kävin apteekista ostamassa Jekovit-tippoja ja ne on sopinut paremmin kun olen niitä nyt muutaman päivän antanut. Samoin ostin Disflatyl-tippoja ja ainakin on alkanut pojun vatsa toimia, tulee niin miehekkäitä paukkuja ettei ole tosikaan =). Annan tuota Disflatylia 1-2 kertaa illan aikana ja ei ole yöllä väänteitä ollut (nyt koputtamaan puuta!!)



Rasmuksella on painoa ja pituutta tullut hienosti lisää, viime viikon neuvolassa paino oli hieman alle 4 kiloa ja pituutta jo 53cm! Torstaina meillä onkin taas neuvola.



Ulkoilemassa ollaan oltu lähes päivittäin, eilenkin oltiin puoli tuntia vaikka pakkasta oli -12c ja kyllä Rasmuksella ihan lämmin oli kun vaatteet riisuttiin.



Meillä on ristiäiset 25.2, eilen sovin papin kanssa. Meille tulee kastepapiksi mun parhaan lapsuudenystävän äiti, hän on pappi ja on mukavaa kun on tuttu ja läheinen ihminen.



Meidän pitäisi Rasmuksen kanssa mennä käymään Helsingissäkin anomassa USA:n kansalaisuutta! Mua toi ei niin järin kiinnosta, mutta ollaan sovittu että jos mies sen pojalle haluaa niin sopii. Miehenihän on täysin suomalainen, mutta syntynyt USAssa ja siksi hänellä on kaksoiskansalaisuus (USA-Suomi) ja saadaan ilmeisesti sama Rasmukselle. On sitä etua jos hän joskus haluaa lähteä vaikka jenkkeihin opiskelemaan.



Mutta nyt ruoan laittoon, vielä ehtii kun ei sitteristä kuulu mitään ähinää =)



-Outi ja Rasmus 28vrk

Vierailija
14/41 |
23.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tultiin kotiin päivällä, ihanaa!!!!! Paino ei vieläkään ole noussut juurikaan mutta on kuitenkin nyt nousussa (15g jotain sekin:)). Tytöllä aloitettiin keskostipat ja D-vitamiini jo eilen ja masu-vaivat alkoivat saman tien. Kauheeta ähistelyä ja prutkuttelua ja kakkaa ihan jatkuvasti (siis ihan joka syötöllä alussa ja lopussa). Aloitin sitten Rela-tipat toivottavasti niistä apua, lisäksi ajattelin ottaa käyttöön Cuplatonia jos tarvii extra apua. Niin ja sitten 1kk iässä pitäis aloittaa rauta tipat, toivottavasti ne ei pistä pikkuraukan vatsaa ihan sekaisin.

Meillä eka neuvola torstaina toivottavasti paino lähtenyt parempaan nousuun.



Jännittää ihan kauheesti miten eka yhteinen yö menee. Laitoksella ei ehditty viettää ainuttakaan yötä yhdessä. Syöttää pitäis 3h välein, pitää varmaan turvautua tutteliin jollakin syötöllä, tyttö kun väsähtää aikalailla vielä rinnalla ollessa.



Ulkoilemaan päästään kun tyttö on saavuttanut maagiset 2500g, siihen voi kyllä vierähtää tovi.



Nyt kävi kutsu, kuulemisiin :D



-MM- ja baby 5vrk

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/41 |
23.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ainakin vain hyviä kokemuksia. Esikoinen ei viihtynyt aluksi lainkaan ensisängyssä eikä pinnasängyssä, joten nukuttiin ekat puoli vuotta täysin perhepedissä. Sitten alettiin nukuttaa omaan sänkyyn ja vasta aamuyöstä otettiin viereen. 10 kk iässä tyttö siirrettiin omaan huoneeseen eikä sen koommin ole meidän sängyssä nukkunut. Joskus kipeänä ollaan kyllä yritetty, mutta ei siitä tule mitään, tyttö ei enää osaa nukkua meidän välissä. Eli ainakaan meillä ei ollut mitään ongelmia siirtyä perhepedistä omaan sänkyyn! Ja mikä olikaan ihanampaa kuin nukkua pieni tuhisija kainalossa, ei siinä todellakaan tule kierähdettyä vauvan päälle vaikka normaalisti olisi miten levoton nukkuja...



Paavo on viihtynyt äitiyspakkauslaatikossa niin mainiosti, ettei ole perhepetiä kokeiltu, mutta tarpeen vaatiessa aiotaan kyllä.



ariella ja paavo 8 pv

Vierailija
16/41 |
23.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän vauvalla oli tänään 1 kk-neuvola ja kaikki hyvin. Painoa oli tullut ruhtinaalliset 680 g 12:ssa päivässä eli paino on nyt 4140g. Pituutta oli kasvanut vain 2,5 cm -> 52,5 cm. Maitoa riittää hyvin neidin tarpeisiin.



Nimi saatiin vihdoinkin päätettyä! :) Kastetilaisuus pidetään vasta 10.3., jotta sylikummi kerkiää kotiin reissusta. Ajateltiin pienellä porukalla kokoontua, vain kummit ja isovanhemmat.



Perhepedistä: mie olen kyllä ehdoton kannattaja. Tää kakkonen oli jo sairaalassa vieressä yöt. Esikoista yritettiin pari ekaa kuukautta nukuttaa omaan sänkyyn tai syliin ja siirtää sit sänkyyn, mutta se meni niin hulluksi se touhu ja päätettiin kokeilla perhepetiä ja sehän läksi toimimaan heti. Tyttö nukkui ekat 6 kk vieressä, sit " sivuvaunussa" eli pinniksestä laita pois ja meidän sängyssä kiinni. 2-vuotiaana siirtyi omaan sänkyyn, mutta nukutaan edelleen samassa huoneessa.



Voi, pikkutirri hermostuu. Täytyy mennä. Lisää toisen kerran.

Vierailija
17/41 |
23.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Josko sitä tänne vauva puolelle jo siirtyisi,tosin sitä en tiiä kuinka useasti jaksaa/ehtii kirjoittelemaan.



Meillä kanssa pienemmälle tytölle vauvan kotiin tulo on ottanut hieman koville.Ei halua vauvaa syliin eikä mielellään ole vauvan lähellä kauaa. Tuntuu siltä että hällä on nyt alkanut uusi uhmaikä,sanon mitä hyvänsä niin vastauksena on tiukka ei (Syömään,pukemaan,nukkumaan,siivoomaan aina kuuluu EI,en tule!) Toivottavasti se siitä helpottuu,kun vauva vähän kasvaa ja äiti on vähemmän kiinni vauvassa.



Rinnoista:Pari ekaa päivää kotona huomasin että nännin päähän vihloi ihan hirvittävästi aina imetyksen alussa,aloin jo kammoamaan tissin suuhun laittamista.Ja rintoja tarkastellessa huomasin että nännien päät olivat ihan verillä.Mulla siihen auttoi paremman imetysasennon löytäminen,tai siis vauvan imetysotteen parannus,eli itselläni oli se vikana etten työntänyt tarpeeksi nänninpihaa mukaan suuhun ja vauva imi väärin. Maitoa tulee,pakkauttuu helposti rintoihin,joten joudun sitä puristelemaan pois ja pelkään rintatulehdusta hirmusesti,en koskaan ole sitä sairastanut.



Vauva on ihana ja herttainen.. itkua ei paljon ole kuultu vielä. Voisin istua kaikki päivät katselemassa pientä. Öisin nukkuu kolmen tunnin pätkissä,herää useiten 3 ja puoli 7 syömään. Pyrin nukuttamaan pientä omassa sängyssä.



Nyt pikkuinen tuhisee tuolla eli menen syöttämään.



T:Isa ja vauva 8vrk

Vierailija
18/41 |
23.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

tai tietäis jotain millä D-vitamiinitipat pystyy korvata,jostain luin,olisko ollu vauvan luomupalstalta,että ne D-vitskutipat ei oo ainut vaihtoehto.. Pitääpä tutkailla asiaa.

Vierailija
19/41 |
23.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

meidän neidillä ei ole onnex ilmavaivoja,ainakaan vielä..mut hän on kyllä aika kova pulauttelija,niinku Janettekin oli kun oli vielä vauva..tyttö rupee yleensä klo 23.00 ja herää ekan kerran syömään noin klo 03.30 ja sitte valvotaan jotain 2h ja ruvetaan uudestaan nukkumaan,ja sitte herätään noin klo 8.00 ja syödään ja valvotaan taas..millä tavalla te muut valitsette nimen lapsellenne?me valittiin sillee että mikä meijän mielestä sopii hyvin yhteen Jennan ja Janetten kans,ja me päädyttiin semmoseen nimeen kuin:Jasmin Eerika,ja toi nimi sopii täydellisesti meijän pikku prinsessalle:)mä oon kans huomannu että mua vihloo välillä rinnoista ja sitte ne on myös tosi arat,mut se on yleensä sillo kun maitoa rupee herumaan tai sitte kun oikee rinta on nii täynnä maitoa eikä vauvakaan saa otetta rinnasta syödäkseen..mut nyt täytyy taas mennä



mansemamma ja tyttö 13vrk

Vierailija
20/41 |
24.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eka päivä yksin kotona, mies lähti tänään töihin. Esikoinen on osapäivää päiväkodissa ja kohta pitäs lähtä hakemaan se pois sieltä. Hienosti oli aamulla jäänyt hoitoon, vaikkei ole kuukauteen siellä ollut. Loppuviikko ollaankin tyttöporukalla kotona ja isosisko menee taas hoitoon ens tiistaina. Aateltiin, että kolme hoitopäivää viikossa riittäisi. Kattellaan...



Mie tuosta perhepedistä vielä, kun on miulle niin sydämen asia... En voi ymmärtää, miten jossain neuvolassa varoitella perhepedistä! Taitaa olla th:en omia mielipiteitä, mitä tuovat esiin. Pelottelutaktiikkaa. Kyllä takuulla lapsi oppii nukkumaan omassa sängyssä jossain vaiheessa. Tuo on vähän niin kuin vanhempi sukupolvi sanoo, ettei saa totuttaa vauvaa makealle (makeita soseita ym herkkuja), koska sit ei opi syömään " oikeeta" ruokaa, mutta onhan esim. rintamaito ihan tosi makeaa ja vauva on jo siihen tottunut. Mie oon vähän sitä mieltä, että kun vauva on ollut äidin kyydissä monta kuukautta ja kuunnellut kaikkia ääniä ja köllinyt masussa, niin ei ole reilua yhtäkkiä " eristää" vauva omaan sänkyyn, ilman seuraa. Miusta vauvalle paras paikka on äidin vieressä, siinä on turvallista, lämmintä ja ruokakin on lähellä. Mutta tietenkin jokainen perhe tekee niin kuin sille sopii parhaiten! :)



Mansemamma kyseli, miten vauvan nimi on valittu. Myö listattiin mukavan kuuloisia nimiä ja sit karsittiin ne pois, joista jompi kumpi ei yhtään tykännyt. Oli kyllä melko vaikeeta päättää lopullinen nimi, koska tuntui, ettei mikään oikein sopinut. Nyt ei onneksi ollut nimeä valmiina ennen syntymää, niin ei tarvinnut hädissään miettiä uutta, kuten esikoisen kanssa. Sille oli nimi valmiina, mutta eihän se ollutkaan yhtään sen nimen oloinen. Kiire meinas tulla siinä uutta nimeä miettiessä.



Mutta nyt käypi kutsu. Voikaahan hyvin!



T: Monttu ja tyttö 4,5 vkoa