ELOISAT -06 loppuviikkoon (pe-su)

Juu, se on syyskuu. Aloitin uuden pinon, kun edellinen oli paisunut niin mahtavaksi. Kävin taas ensin tsempittämässä noita vauvaansa odottelevia. Fiilikset siellä alkaa osalla olla aika tummanpuhuvat.



Minä kärvistelen täällä tiiliskivitissien kanssa kaalinlehdiltä ruokaisasti haisten. Miten autuaasti sitä unohtaakaan tämän " ihanuuden" ...Rinnat ovat kuin kaksi kivikovaa jättisuurta limppua, joita vielä jomottaakin koko ajan. Kaalihaju paidan alta tekee asiasta vieläkin todellisemman. Onneksi poika on kova syömään niin en ole joutunut vielä lypsyhommiin. Pulpittaahan tuo sitten hieman ylimääräistä ylöskin...



Viime yö meni syöttäessä ja välit nukkuen. Poika vetelee vielä tirsaa, samalla rytmillä kuin kohdussakin. Tuossa puolentunnin sisällä alkaa varmaan heräilemään.



Synnytyskertomus on vielä laittamatta, mutta ajattelin tehdä sen tänään, kun on iltapäivällä rauhallista päikkäriaikaan.



Pirteää päivää kaikille!



Opemamma ja Vimpula kohta 4vrk

Opemammalle onnittelut poikavauvasta! Meillä on miltei saman ikäiset pikkuiset. ja nuo tuntemukset " tiiliskivirinnoista" ovat tuttuja täälläkin vaikka vielä pari päivää sitten tuskailin kun tuntui ettei oma maito vielä riitä vauvalle.



Itse olen pinoutunut ja kirjoitellut syyskeijujen pinoon mutta niin vaan päätti sarjassamme kolmas pikkumiehemme valloittaa maailman 29.8 eli rv 39+1. Isoveikat 4v3kk ja 2v6kk ovat ihastuksissaan pikkuveljestään, etenkin esikoisen hoivausvietti on hellyyttävää.



Odottelen että syyskuisia alkaa tupsahdella, mutta mielenkiinnosta käyn varmasti elokuisten, etenkin loppukuisten, kuulumisia lueskelemassa :-)



Mukavaa vauva-arkea kaikille!



t. moisku

ONNEA opemammalle!!



laitan samat löpinät tänne kuin odottajiin, ei ehdi kirjottamaan uutta viestiä tänne vauvapuolelle...



minä täällä hormoonimyrskyissä juuri pääsin puhelimesta ärjymästä kun kahvinkeitintä ei millään meinata saada kuntoon...mikä noita huoltopuolen miehiä vaivaa, mumistaan puhelimeen ja minun pitäisi tietää kaikki kahvimasiinamme logistiset liikkeet. en muuten viitsisi edes vaivautua mutta hinta oli sen verran korkea että vähän täytyy kumminkin hätyytellä.



meillä on arki seuraavaa: vauva syö, pulauttaa ja kakkaa. vähän aikaa nukkuu. sitten tulee nälkä ja homma alkaa alusta. hän on tosi suloinen ja on ihanaa olla kotona ja hoidella vauvaa. äitini on ollut isona apuna ja vienyt pikkukakkosta puistoon. mies kun oli juur pitänyt 4 viikkoa kesälomaa ja päätimme että siirtää loman koululaisten syysloman aikaan ja vielä jätetään sitten joululomallekin.



ei kummempia, nyt äkkiä hiukan kahvia napaan ja jatketaan...



tuuli ja jumppatyttö 9vrk

Moi,



Meillä on ihana aamupäivä kun mies tuli matkoilta kotia niin voi antaa vauvan välillä jonkun muunkin syliin. Tuntuu niin kovasti vaan viihtyvän sylissä koko ajan eikä oikein muualla.



Nyt tuli into alkaa suunnittelemaan itsellekin ristiäisvaatteita. Laitan omat housut viime kesältä, mutta joku sellainen paita pitäisi hommata jossa ei näyttäisi niin imettävältä äidiltä eli vee kaulusta ja varmaan jotain tummaa /harmaata väriä ehkä niin että ei etuvarustus niin korostuisi suhteessa alaosaan.



Oletteko jo menossa johonkin perhekahvilaan tai muualle näiden pienten kanssa? Eihän sitä lasikaapissa kannata vauvaa kasvattaa, mutta flunssaisten ihmisten lähelle ei tietty viitsisi viedä. Eli pitääpi miettiä mitä sitä keksisi tekemistä kaikille arkipäiville ettei itse ihan kyllästyisi yksin ilman aikuisten ihmisten seuraa.



Pia ja tyttö melkein 4 vko

Kerrankin hetki että pääsen koneelle...



HIMOISTA: Mulle on iskenyt kans kamala makeanhimo! Suklaata ja pullaa pitäis olla koko ajan. Raskausaikana vältyin noilta mieliteoilta, närästyksellä lienee oli osuutta siihen.



k.h.p:kö se kävi mainitsemassa tuosta tiheästä imuttelusta. Meillä oli kans kolmosen kanssa kolme ekaa kuukautta sellaista et tyttö saattoi syödä ½h-2h välein. Sit alkoi 3kk iässä tasottumaan syöttövälit noin 3 tuntiin. Samaa olen ajatellut tästäkin vauvasta, et alussa imuttelee tiehästi, varmistelee maidontuloa. Poju oli kyllä myös aika hoikka syntyessään (3995 ja 54cm) joten kyllä tuo varsi kaipaakin vähän vahvistusta. Rinnat on aika muhkeat jo, esikoinenkin tuossa mainitsi koulusta tullessaan et onpas sulla äiti tissit kasvanu! Pari tuntia sit poju söi vissiin 3-4 kertaa 1½ tunnin sisällä ja nyt vetelee jo kolmatta tuntia unia...



Onko muuten synnytyskertomuksille jossain oma pinonsa? Mä kun kirjottelin siitä silloin vaan yhteen odotuspuolen päiväpinoon....



Ai niin, Gallup: Ei annettu calmettea pojulle. Luin kans sen KTL:n lapun sairaalassa ja se vahvisti jo aiemman kantani eli sen että jätettiin se rokote antamatta.



Maanantaina on terkan kotikäynti. Uskon että on poju jo ohittanut silloin reilusti syntymäpainonsa. Sen verran kova on syömään ;)



Peeveli ja poju 5vrk

Meillä tuli pojalle kroppa ja naama täyteen hormoninäppyjä jo vuorokauden sisään syntymästä. Naama, päänahka ja peppu oli ihan kirjavana näpyistä. Nyt on vähän hellittäneet. Muilla lapsille on nuo näpyt tulleet vasta noin kuukauden iässä... Onkohan ne nyt sit kokonaan kärsitty kun ne tuosta häviävät vai vieläköhän niitä voi tulla lisää. Ristiäiset on 23.9. niin niiden kannalta tietysti kiva että näppylävaihe olis ohi.

tännekin jakautuneeni, kun en löytänyt syntyneet-pinoa tähän hätään... Kokonaista 8 päivän ikäinen pojanvesseli tuolla pinnasängyssä pötköttelee ja tuo esikoinen 1 v 7 kk tuntuu hurjan isolta, ainakin pyllynpesulla!



Muuten kaikki on hienosti, vauva syö ja nukkuu ja on tosi tyytyväinen tapaus hereilläoloaikanaan, mutta lääkärintarkastuksessa löytyi synnytyksessä murtunut solisluu. Kokemuksia, miten sitä hoidetaan? Vissiin ei juuri mitenkään, mut pitääkö jossain vaiheessa alkaa jumppaileen tai jotain? Tällä hetkellä hoitona on lähinnä se, et makuulla ollaan vain toisella kyljellä, toisella selvästi kipeä, kun poju alkaa itkeä. Ja nostellessa pitää tietty myös varoa.



Pää tuntuu ihan kumipallolta, mitään ei liiku sisään eikä ulospäin, mutta ei kai tuo haittaa, äitiyslomallahan tässä ollaan. Jos tuo miehenketkulakin ehtisi olla isyyslomallaan vähän kotonakin, eikä siellä työmaalla...



Vauvantuoksuisia ja päiviä ja hyvin nukuttuja öitä kaikille!



Ireene ja poju 8 vrk

Kiva siirtyä viimeinkin tälle puolelle! :)



Nyt ei pää toimi, tulin siis vaan huikkaamaan moi ja lukemaan teidän kuulumisia.



calathea ja Aava 4 vrk

Päivä on mennyt nukkuessa, väsymys on valtava. Synnytyksessä jäi kaks yötä väliin ja sairaalassa itkin pahaa oloa ja väsymystä ne ajat kun poika nukkui..Kotonakin on iltaisin tunnin parin itku ´kohtauksia, pelottaa että teen jotain väärin, eilisilta oli kyllä jo hiukkasen naurettavaa kun itki sitä että kohta poika saa kohta ajokortin jne..Huh! Baby bluesia ilmassa siis.



Viime yö oli eka yö joka meni hyvin, todettiin ukon kanssa yhteistuumin, että yöllä saa pullotella niin paljon kun napa vetää, jostain syystä tissi ei kertakaikkiaan yöllä kelpaa! Päivisin jaksaa tisseillä n. tunnin kerralla, mutta yöt on pelkkää huutoa. Tänään myös poika ekan kerran imi molempia tissejä ilman rintakumeja; olo on kuin voittajalla! Lisäksi olen käynyt jo kaksi kertaa kakalla, ja äsken vahingossa aivastinkin! Vaikka istuminen ei vielä onnistu niin voiton puolella siis ollaan!



Tänään käytiin painokonrollissa ja paino oli luojan kiitos noussut 75g, emmekä joudu takaisin osastolle, sen pahempaa en olisi osannut kuvitella, kotona on niin hyvä olla. Joka ilta olen persesärystä huolimatta kävellyt puoli tuntia ympäsi pihaa ja haukannut happea, tekee hyvää...



Nyt ruuan laittoon kun poika vielä nukkuu. Mitä muuten nänneihin, jotka ovat aivan pirun kipeät? Rasvaa vain, vai mitä?



kerutus ja kultakäärö 5vrk

Nyt on vauva saanut tuon esikoisella jylläävän flunssan! Eli jälleen voin todeta höpöhöpöksi ne jutut et äidinmaidosta saa vauva vastustuskykyä.. :(....



Tänään en ole antanu vauvalle enää niin paljoo tissiä mitä aikasemmin. Eikä tuo ole siitä nyt valitellu. Sillä on näköjään semmonen tapa että kun mahaa vääntään ni äitin tissi on kaikkein turvallisin juttu...



TUTISTA: syödäänkö teillä tuttia ja miten nopeesti vauva siihen oppi? Mie viikko sitten annoin tuolle tutin, mutta ei se sitten oikeen innostunutkaan siitä, nyt ostin sit luonnonkumisen (esikoisellekaan ei kelvannu silikoninen), mutta ei vauva siitäkään pidä... tissiä vaan haluis....



Sain mieheltä tänään synttärilahjaksi 10*sali/aerobic kortin kuntosalille... Hän voi kuulma sillon kattoo lapsia... Ihan kivaa!!! Ja vanhemmiltani sain rahaa, millä aattelin käydä ostaa juoksukengät... jos sitä taas pääsis tähän urheilun makuun... Sitten vielä " anoppi" yllätti iskemällä 20 erkkii käteen ja sano että menette sillä rahalla juhan (miun mies) kaa joku päivä syömään ni hän voi kattoo lapsia.



juups kuups... vauva vetelee taas sikeitä, ilmeisesti meinaa valvottaa sitten yöllä äitiä.



Hanneli ja natikka 2vkoa ja päivät päälle...

ONNEA PÄIVÄNSANTERI-HANNELILLE! Ei voi muuta kuin toivoa, että flunssat pian nujertuu ja mahavaivat rauhoittuu.



KERU: rasvaa ja ota ilmakylpyjä eli kävelet vaan tissit paljaana ;-) rinnanpäät pitää pitää kuivana eikä niitä saa hautoa esim. liivinsuojissa. Alussa nuo kivut, haavat jne. kuuluvat asiaan, ennenkuin rinnat tottuvat vauvan kovaan imemiseen, mutta kyllä se siitä helpottaa. Treenaus eli imetys tekee mestariksi, alkuun se on kaikilla hankalaa. Ihana tuo, että vahingossa jo aivastit ;-) Mahtaa olla hellänä paikat. Voimia vaan babybluesin kanssa, minäkin välillä vetistelen vaikka mistä asioista, suren jo poikien armeijaan lähtöä jne. Ja totta puhuen se keväinen veljesi kolaus tuntui myös äitinä sydämessäni, sillä tuollaista ei ikinä toivoisi lapsensa kokevan. Ehkä meidänkin pojat ajavat noilla polkuautoilla loppuikänsä, jotka nyt vielä kelpaavat hyvin.



KANTOLIINASTA. Voitteko kuvitella, että minä, joka en ikinä ole tullut toimeen niiden 5-metristen liinanpätkien kanssa, en enää tulisi lainkaan toimeen ilman!! Olen sinnikkäästi ottanut liinan apuun arjen pyörityksessä ja kyllä vain, SE TOIMII! Ja toimii niin hyvin, että enää ei mene päivääkään ilman liinaa. Olen hirmu iloinen, etten tällä kertaa antanut periksi siinä vaiheessa, ku hikisenä yritän saada kunnon solmuja aikaan ja liina tuntuu kietoutuvan vain jalkojeni ympärille solmuun.



Kutsu käy, joten muihin aiheisiin myöhemmin.



Pumpuli ja Eeli 3 vkoa 3 pvää

ONNEA moisku ja... apua, kukas muu oli jakaantunut? Niin, Ireene, onnea!



HORMONInäpyistä: Meillä on tullut heti alkuun kaikille lapsille niitä näppyjä, mutta sitten niitä on tullut vielä uudelleen joskus 1-2kk iässä. Esikoisella oli ihan punainen koko naaman alaosa ristiäisten aikaan. Ihan kamalan näköinen.



Ihan kamala päänsärky. Niskat ja hartia ihan jumissa vauvan kantamisesta. Viime yönä se valvoi ja kitisi kahdesta neljään. Pikkusen kävi väsyttämään. Aina kun se nukahti ja laitoin sen pois sylistä, niin itku alkoi. Itse en kuitenkaan saanut unta vauva sylissä, vaikka yritinkin. Tänään päivällä nukuin kahteen otteeseen puolen tunnin päiväunet, mutta silti tosi nuutunut olo. Ja päänsärky vain pahentaa tilannetta. Särkylääkkeitä olen vetässyt napaani oikein urakalla...



HANNELI: Jos vauvan nenä on tukkoinen, voi palanen sipulia sängyssä auttaa. Meillä on vauva-aikana käytetty sipulia tosi paljon ja se pitää kyllä tehokkaasti vauvan nenää auki. Toivottavasti vauvanne flunssa helpottaa pian.



Vauva huutelee tuolla, pitää ehkä pelastaa isi, joka on kantanut tyttöä jo puoli tuntia putkeen. Ihme sylihiiri. Olen kokeillut liinaa, mutta mä en jotenkin osaa sitoa sitä oikein :(



Jamssa + tyttö 2vk

taikasana noihin tissinpäihin on Lansinoh-rasva. Apteekista, pirun kallista mutta tehokasta. Tehty lampaanvillasta eikä tartte pestä pois, tissi vauvalle suuhun vaan! Tai sit tuttu Bepanthen joka vaivaan... mut Lansinoh on paljon tehokkkampi (ja sotkee myös tehokkaasti kaiken). Ja oih, noi sun jutut aivastamisista kuulostaa niiiin tutuilta eka synnytyksestä. Näköjään toisesta toipuminen menee paljon nopeampaa...

Jamssa, sama vaiva rahikaisella, tuli ponnistettua vissiin vähän lujasti, kun olin ihan jumissa sairaalassa. Nyt vähän helpottanut, mut pitää muistaa venytellä ja laksea vauvaa pois sylistäkin muistaessa...



Noista yövalvomisista, olen lipsunut esikoisen kanssa tehdystä periaatteesta siirtää vauva aina omaan sänkyyn. Nyt vauva nukkuu ekan unipätkän 3-4 tuntia omassa sängyssä, sit tissittelyn jälkeen annan olla loppuyön vieressä. Siinä _yleensä_ nukahtaa heti syönnin jälkeen, eikä tartte sitä parin tunnin valveillaolorallia. Esikoisen kanssa tein sen virheen, et kiikuttelin keinussa ja viihdytin vauvaa, ja niinhän sitten sain valvoa pari-kolme kuukautta samaan malliin. Nyt vaan mahdollisimman vähällä metelillä ja pimeässä toimitaan ja paljon paremmin menee yöt. Itse ei tietty nuku niin hyvin, kun vauva on vieressä, mut saa ainakin pitempiä öitä... plusmiinus nolla jonkun mielestä...



Nyt iltapalan kimppuun, voisin nykyään syödä hevosen päivässä!



Ireene

Hanneli: meilläkin on tuo napero ollut lunssassa ja on itseasiassa vieläkin...:( kurjaa

Ainoo mikä meillä auttaa on ne suolatipat ja tuo frida :) Sipuliakin kokeilin, mielestäni siitä ei ollut isompaa hyötyä? Tai sitte poijaalla ois menny ilman sitä suuki tukkeesee. Tiedä sitte.



Otetaan vastaan vinkkejä lunssan/nuhan hoitoon :)





E&J

Äidinmaitoa kannatta kans yrittää suihkuttaa nuhaisiin sieraimiin. Toimii vähän niinkuin suolatipat mut ei maistu niin pahalle kun valuu kurkkuun ;).



Poju teki viime yönä kahdet kakat... sai siis ravata vaipanvaihdossa. Pissavaippoja en yön aikana ole vaihtanu mut nuo kakat kyllä. Muuten yö meni hienosti, poju meni puol ysiltä sänkyyn ja heräs syömään klo 12, 3,5 ja nyt puol ysi heräs taas. On ilmeisesti saanu maitokiintiön kohdilleen kun eilen päivällä lopetti sen jatkuvan tissillä asumisen ja alkoi nukkumaan 3h pätkiä :)



Jahas, kuului taas kunnon turahdus vaipasta... meillä nää lapset on kaikki ollu oikeita sinappikoneita..... palaillaan!



Peeveli ja poju 6 vrk

Jippii, maidon tulo alkaa tasoittua!!!! Olo alkaa olla jo kohtuullinen, joskin nyt jurppii tuo pullottava maha.Himpura, kun olen niin kärsimätön...olisi niin ihanaa olla heti oman kokoisensa eikä tällainen pahuksen välimuoto, punkero...Omat farkut näyttävät niin ihanilta...Se on kyllä pakko myöntää, että iän myötä kudokset palautuvat hitaammin ja onhan noita raskauksiakin melkoinen määrä takana. Jospa ristiäisiin mennessä mahtuisi jo omiin vaatteisiinsa niin kuin parilla viime kerralla. Asiaa ei kyllä tällä hetkellä paranna tuo armoton makeanhimo, josta muutkin ovat puhuneet. Suklaata söisi vaikka unissaan niin, että kuravelli roikkuu suupielistä:) Nyt on pakko vaan koittaa puputtaa terveellisemmin ja hieman pienentää noita hevosenkokoisia annoksia...



Pikku-ukko voi hyvin ja ruokaa on tarjolla reippaasti. Klunk, klunk, kuuluu, kun maitoa tulee niin reilusti, hyvä kun poika ehtii niellä välillä. Kakkatykki toimii sitten vastaavasti. Viime yönä syötiin 2-3 tunnin välein, mikä helpotti suuresti rintojen tiukkuutta. Pieni tummalla, paksulla tukalla varustettu peikkopoika tuhisee ihanasti vieressä perhepedissä. Mieskin on niin myyty että se on ihan liikuttavaa. Totesi vain, että tuntemukset ovat parantuneet jokaisen lapsen myötä, hänkin osaa nauttia vauvasta.



Kantoliina on vielä toistaiseksi ollut kaapissa, kaivan sen esiin kun mies aloittaa taas työt. Kantoliinan olen todennut moneen kertaan korvaamattomaksi avuksi isossa perheessä, minulla on huggis, didymoksen kudottu ja kanga-reppu. Huushollisamme on myös hyvänlaatuinen kantorinkka Lapin mökkireissuja varten. Mietin tuossa juuri, että onneksi saan siskolle tavarat kiertoon sitten kun niitä ei enää tarvita...on tullut kerätyksi kaikenlaista ja kun suurimman osan käyttöikä on niin lyhyt, laatu on pysynyt hyvänä.



Tulipas sepustettua heti aamusta...Tapaamispinon laitan pystyyn heti, kun kaikki ovat siirtyneet tänne puolelle nyytteinensä. Sitä paikkaa ja aikaa kannattaa jokaisen miettiä tykönään, jotta voi sitten kantaa kortensa kekoon. Ikävä kyllä emme voi tavata jälleen aurinkoisessa Kaivarissa, joka oli aivan loistojuttu. Siellä voidaan tavata sitten ensi kesänä, mutta suomalaissen ilmaston pakottamana tapaamme siis sisätiloissa ja mielellään jossain mihin mahtuu ainakin parikymmentä mammaa vaunuineen (piknik- eväät saamme unohtaa), mikä asettaa pieniä rajoituksia paikan suhteen.



Siirryn kaffe-kupin ääreen ja elättelen toivoa siitä, että pinossa olisi paljon jutustelua, jotta voin käydä lukemassa ihania viestejänne. Pirteää tissittelypäivää/pullottelupäivää vauvojen kanssa toivottelee



Opemamma ja Vimpula 5vrk

Pari riviä jos saisi kirjoitettua. Esikoinen on isänsä kanssa uimassa ja me tytöt juuri palasimme pitkältä aamukävelyltä. Pikkuneito näyttäisi vielä nukkuvan, joten käytänpä tilaisuuteni hyväkseni.



HIMOISTA: minuun on myös iskenyt kamala makean himo. Koko ajan tekee mieli jotain hyvää. Olen syönyt kaapeista kaiken herkun pois, jopa sellaiset keksit, jotka ovat olleet raskautumisesta asti syömättä, kun ei koko raskaanaoloaikana tehnyt niitä mieli. Nyt olen päättänyt, etten pidä kotona mitään makeaa vierasvaraa.Muuten syön ne. Käyn sitten hankkimassa jotain, kun tiedän että vieraita olisi tulossa. Onneksi imetys näköjään pitää huolen siitä, ettei paino ole ainakaan noussut. Omaan lähtöpainooni pääsin parissa viikossa ja siinä ollaan edelleen :).



CALMETTE: Me emme ottaneet rokotusta. Kätilöopistolla sekä meitä hoitaneet kätilöt että lastenlääkäri olivat sitä mieltä, ettei sitä kannata ottaa. Ja kun kerran se joka tapauksessa jää kokonaan pois muilta paitsi riskiryhmään kuuluvilta, en nähnyt mitään syytä ottaa sitä tytölle.



HORMONINÄPPYLÄT: Meidän neito on kuin mikäkin teini-ikäinen. Näppylät ilmestyivät pariviikkoisena ja vielä nyt vajaa 6-viikkoisena hän on aivan näppylöillä (kasvot, niska ja selkä, jopa hieman käsivarsissa). Meillä on tasan kahden viikon päästä ristiäiset ja toivoisin, että pahin näppylävaihe olisi ohi. Katselin juuri esikoisen ristiäiskuvia ja hän oli omissa juhlissaan siloposkinen, vaikka näppylöitä oli hänelläkin runsaasti. Ehkä meillä on vielä toivoa :).



Ensi viikolla meillä on neidin ensimmäinen lääkärikäynti ja minulla jälkitarkastus! Että olenkin odottanut tuota jälkitarkastusta. Vuoto loppui pari päivää sitten, mutta tikit tuntuvat edelleen (eivät näköjään sitten itsestään sulaneetkaan). Haluaisin jo kovasti päästä kokeilemaan sänkytouhuja miehen kanssa, joten tikeistä pitää päästä eroon. Ja muutenkin, onhan tuo jälkitarkastus eräänlainen päätepiste koko raskaudelle.



Neitokaisen strategiset mitatkin on kiva päästä taas kuulemaan. Minä uskon, että hän on reippaasti yli 5-kiloinen ja pituutta varmaankin aikakin 56. Päänympärys on myös kasvanut valtavasti, sillä yksi myssy, joka vielä pari viikkoa sitten oli aivan liian suuri, on nyt aivan liian pieni.



Neitimme on edelleen unelmahelppo tapaus. Toissapäivänä hän jokelteli ensimmäisen kerran ja hymyjäkin on alkanut tulla joka päivä enemmän. Hän viihtyy kaikista parhaiten vatsallaan ja kannattelee päättään jo tosi hienosti. Osaa jo melkein kääntyä masulleenkin :).



Nyt on mentävä, tyttö heräsi!!



Pepper + tyttö 5 viikkoa 5 päivää

Laittasinhan mie sitä äidinmaitoa, vaan kunei taija enää tuolta herua :) Lopettelin imetysyritykset, kun vauva kipristeli kovasti massuaan imetyksen jälkeen, riepu kun ei ole sitä mallia kovinkaan paljon saanut/harrastanut, pitkän sairaalassaoloajan takia. Ja sekin oikeastaan siitä syystä, että välistä tuntui, että ovat tuolla vauvalassa/keskolassa kovasti imetystä vastaan :( tiedä sitten miksi.



Perhepetistä: luin täältä netistä, että ovat oikein tutkineet amerikanmaalla, että vauvoilla on vähemmän hengityskatoksia/vaikeuksia, kun nukkuvat äidin vieressä. Syynä lienee se, että äiti havahtuu jos vauva ei hengitä ja liikahtelee, niin vauvakin saa siitä sitten stimulatioita ja alkaa taas hengitää. :D Kätkytkuolemistakin oli siinä mainintaa, että ei ole todettu äidin pyörähtävän vauvan päälle normaalioloissa ja siten aiheuttavan kätkytkuolemaa. Eriasia on sitten se, että olisi humalassa/huumeissa.



Eria & nuhainen Jaakko

Meillä kaikki mukelot ovat nukkuneet vuorollaan tuohon vajaan parin vuoden ikään asti samassa sängyssä minun ja miehen kanssa. Ikinä ei ole sattunut (onneksi) mitään vahinkoa ja yöt ovat olleet rauhallisia. Kun kokoa on alkanut tulla reilummin, on oma sänky todettu paremmaksi vaihtoehdoksi kaikille osapuolille rauhallisemman yöunen takaamiseksi. Mieshän on meillä lähestulkoon aina töissä tuonne aamuneljään, joten siihen asti nukumme lapsen kanssa kahden. Omaan sänkyyn siirtyminen on meillä sujunut kivuttomasti, ilman suurempia mielenosoituksia. Meillä lapset menevät isointa myöden auliisti nukkumaan ilman riitoja ja yleensä minä kampean itseni samaan aikaan yöpuulle, jotta jaksan taas seuraavana päivänä. Mieshän ei meillä kykene sängystä ylös koskaan ennen kymmentä, yhtätoista. Ystävät ovat oppineet ettei meille kannata soittaa enää kahdeksan jälkeen, kaikki ovat jo nukkumassa, äiskää myöten. Vähän tuo minun uniaikani herättää muissa hilpeyttä, mutta muuten en saa unta tarpeeksi...



Jaaha, sitten lähden lounaan laittoon...Nelkulla alkaa olla päikkärit kohta käsillä...Palaan...



Opemamma