Mielletäänkö keltainen tyttöväriksi?

ja juuri siksi olenkin miettinyt keltasävyistä haalaria tytölle, sillä se menee sitten vielä pikkuveljellekin. Muutenkin vauvalla on paljon keltaista, vihreää ja beigeä, lahjavaatteet on ainoita sinisiä.



Se on muuten hauskaa, että jos 1-vuotiaalla tytöllä on vihreä paita, sanotaan, että onpas siinä reipas nuori mies ja jos tytöllä on punainen paita, sanotaan, että kylläpäs se neiti on suloinen ja hoivaa noita nukkejakin jo kovasti :)

molemmilla on rukan haalarit, toisella se puna-sininen ja toisella se kelta-sininen :) kumpaakaan ei ole ainakaan ääneen minun kuulteni luultu tytöksi.



esikoisella on aikaisemminkin ollut hyvin punavoittoisia haalareita, esim. yksi välikausihaalari oli kokonaan kirkkaanpunainen ja yläosassa oli tummansinistä raitaa koristeena. asusteissa olen sitten käyttänyt poikavärejä, t.sinistä jne. niin ehkäpä tämä on ilmaissut sukupuolen?



eli vastaukseni ap:n kysymykseen: en miellä keltaiseen (enkä edes kirkkaanpunaiseen) puettua lasta automaattisesti tytöksi :)

Siis keltaisessa takissa tai muussa vaatteessa. Mä en pojalle laittaisi sellaista. Ja mallikin ratkaisee aika paljon. Toiset vaatteet ovat malliltaan tyttömäisiä, toiset poikamaisia, jos joku ymmärtää mitä takoitan =) Mutta keltainen periaatteessa värinä, sopii molemmille.

Tiestysti riippu vähän kokonaisuudesta...Itse ostaisin pojalle keltaista...

on Rukan punasiniset ja keltasiniset haalarit. Tytöiksi ei kukaan ole nimittänyt, mutta joskus kyllä joku kysyy että kumpia ovat. Vähän siihen tyyliin, että pojiksi epäilevät, mutta eivät ole ihan varmoja. Punasinisen kanssa on sininen kypärämyssy autonkuvilla ja keltasinisen kanssa musta samanlainen. Ehkä se ohjaa ajatuksia poikien suuntaan, vaikka kummallakin on punaiset saappaat.

Minusta on enemmän lapsesta kuin sukupuolesta kiinni mitä värejä puetaan päälle. Esim. esikoiseni (poika) rakastaa vaaleanpunaista ja pari kauluspaitaa ja piképaita onkin vaaleanpunaisia, mutta silti hyvin miehekkäitä. Kuopus on enemmän " sinisempi" ja tykkää itsekin hillityimmistä väreistä kuin esikoinen. Nyt olen törmännyt vaikeuteen löytää tulevalle tyttövauvalle ns. neutraaleja vaatteita...värejä saa olla ihan laidasta laitaan, mutta ilman perhosia, hörhelöitä ja kukkia. Ahdistaa välillä, kun vaatteetkin tuntuvat olevan niin sukupuoleen sidottuja. Ehkä pitäisi kuvienkin antaa vaan olla eikä miettiä sopiiko kukat pojalle tai traktorit tytöille. Muutenkin kuvalliset paidat vähän ärsyttää.

Keltainen sopii ihan yhtä hyvin tytölle kuin pojalle. Sen sijaan se sopii harvan haalean ja vaalean suomalaisen naamaan (ei ainakaan minulle ollenkaan).

Vastustan ankarasti värien jaottelua tyttö- ja poikaväreihin. Ärsyttää, kun monien vaatevalmistajien mallistot on jaoteltu vaaleanpunaisiin ja sinisiin. Olenkin ostanut tytölleni vaatteita myös ns. poikamallistoista. En boikotoi tytölläni vaaleanpunaista, mutta inhoan kaikkia hörhelöitä, kukkia ja kimalluksia.

Tyttöäni on luultu kerran pojaksi Suomessa, kun päällä oli Marimekon musta pallovaate. Mielestäni Marimekko on unisex-vaatteita parhaimmillaan. Italiassa shortsit lapsella on yhtä kuin poikavaate. No, eipä ole minua haitannut, vaikka joku on erehtynyt sukupuolesta, eikä tyttöni ole asiasta todellakaan kärsinyt. Eniten on tainnut kärsiä erehtyjä, joka on nolostunut asiasta.

Ei siinä mitään... Sisävaatteissa pää paljaana onkin aika sukupuolettoman näköinen, mutta kun päällä on vaaleanpunasävyinen rimpssu haalari ja pinkki hattu, niin luulis Stockmannin mummeleidenkin aavistelevan hänen olevan tyttö.



Eli ei se vaatteen värikään aina kerro ihmisille mitään ; ) Pitää vaan olla loukkaantumatta hyvää tarkoittaville ihmisille! Ja osaa tuo meidän tyttökin jo kertoa olevansa tyttö ; )

ovat mielestäni neutraaleja. Vaatteen mallin perusteella miellän sen tytölle tai pojalle sopivaksi.

Olen ostanut paljon ns. tyttöjen vaatteita puolitoista vuotiaalle pojalleni. Ei siinä minusta ole mitään kauheaa, jos joku joskus luulee tytöksi. (Vaikka näin ei juurikaan ole tapahtunut.)

Myöskään minusta ei ole sinänsä kauheaa, jos poikaani luullaan tytöksi. Huomasin sen kuitenkin käytännössä rupeavan ärsyttämään itseäni, kun kerta toisensa jälkeen värien perusteella oletetaan jotain, vaikka lapsen päällä ei ole kertakaikkiaan mitään tyttömäistä.